melkein kahdeksan vuotta sitten varmisti sen, että ystäväksi sopii vain sellainen ihminen jonka on tuntenut kymmenien vuosien ajan. Kaikki ne rääkkäämiset eri paikoissa arjessa veivät kaiken inhimillisyyden elämästä. Stressiä on ollut niin paljon, että on suorastaan ihme että se ei ole vaikuttanut terveyteen sen pahemmin. Elämältä vietiin pohja kokonaan pois ja turvattomuudentunne siitä miten pärjää on ollut todella rankka kokemus. Nyt asuttaisiin onnellisena ensimmäisessä omassa asunnossa, jos mitään ei olisi koskaan aloitettu. Nytkö vielä pitäisi auttaa niitä jotka olivat mukana rikkomassa totaalisesti monella tapaa. Ettekö tosiaan ymmärrä mitä vaaditte. Sehän olisi sama kuin henkinen kuolema lopullisesti. Loppuelämä olisi rikkinäisenä elämistä!
Se mitä tapahtui
Anonyymi
059
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.