Olen saanut perääni vanhan naisen- liekö narsisti vai mikä.
Ilmestyy kaikkialle, missä viikko-ohjelmani puitteissa olen.
Pyrkii juttusille, vaikka olen sanonut, etten halua olla tekemisissä.
Olen estänyt hänet, mutta puhelimeni näyttää, että hän yrittää soittaa tuon tuosta. Ja tätä on jatkunut jo kauan.
En käsitä, mistä hän onkii tietoonsa menoni.
Inhotta,va takertuja.
Pyrkii toisten kauttakin kimppuuni: facebook-kaveripyyntöihin suhtaudun hyvin varoen, kun jo oli sielläkin taustavaokuttajana tämä outo hyypiö.
Hän kulkee terveen kirjoissa, mutta yksin. En ihmettele. Hänessä on jptain todella outoa.
Ilmestyy kaikkialle, missä viikko-ohjelmani puitteissa olen.
Pyrkii juttusille, vaikka olen sanonut, etten halua olla tekemisissä.
Olen estänyt hänet, mutta puhelimeni näyttää, että hän yrittää soittaa tuon tuosta. Ja tätä on jatkunut jo kauan.
En käsitä, mistä hän onkii tietoonsa menoni.
Inhotta,va takertuja.
Pyrkii toisten kauttakin kimppuuni: facebook-kaveripyyntöihin suhtaudun hyvin varoen, kun jo oli sielläkin taustavaokuttajana tämä outo hyypiö.
Hän kulkee terveen kirjoissa, mutta yksin. En ihmettele. Hänessä on jptain todella outoa.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Jotain outoa on varmaan sinussakin. Ei sinua muuten kannattaisi vainota.
Olen kai oudon kiinnostava.
Erikoiseltahan tuo kuulostaa. Toisaalta on vaikea sanoa, mistä on kyse ja mitä sinun kannattaisi tehdä, tietämättä ko. naisesta enempää. Toivottavasti hän on harmiton mummeli.
On sinänsä harmiton, mutta oputtoman utelias ja se nimenomaan onkin yksi syy, miksi kaihdan häntä.
Ei ole ihan normaalia tämä tämmöinen.
Minuakin seuraa hyvin iäkäs persoona. Suorastaan vainoaa.
Kai sitä voi kysyä mummelilta kuuluvasti että onko jotain asiaa?Ikäviähän tuollaiset seurailijat on ja eihän sitä pitäisi kenenkään joutua pakoilla.
Näillä taitaa olla monesti jotain stalkkikerhotoimintaa. Tuskin vanhalta mummelilta ykdin onnistuis kaikki selvittely. Narskujahan ne on, eikä heidän seura taida paljon kiinnostaa toisia kerholaisiakaan. Jotain kateellista haahuilua elämänkorvikkeeksi. Ehkä joku hyypiöukko on koettanut saada sulta huomiota joskus aiemmin?
Näyttäydyt arvoisessasi seurassa tälle niin häirikkö jos yhtään todellisuudessa kiinni tajuaa. Stalkerit hämärtävät rajoja tosiasian ja fiktion välillä. Heillä on tunne , että heidän kohteensa kuuluvat heille, ruokkivat fantasiaansa noilla näkemisillä.
Ei kuule auta sekään että näyttäytyy muiden parissa, jos jollain on pakkomielle johonkin ihmiseen .
Jos ei kunnioita sun asettamia rajoja vaikka olet suoraan sanonut, ettet halua olla tekemisissä niin on kyllä outoa. Sellaisessa tilanteessa missä jotenkin jonkun rajoja rikotaan on mun mielestä ihan sama kumpi asettaa ne rajat, sitä pitäisi kunnioittaa. Jos ovi laitetaan kiinni niin sen voi laittaa lukkoon myös toiselta puolelta, pysyvästi. Joskus joku voi odottaa, että häntä jahdataan ja mennään madellen hänen luo anelemaan ja sellainen narsistinen hylkääminen voisi tulla silloin kyseseen. Siksi ei kannata jahdata koskaan ketään jos itseään kunnioitaa, mutta jos on jotenkin läheisriippuvainen vaikka, niin voisi ehkä takertua toiseen eikä ymmärtää noita rajoja. Ainakin itse ole aina pystynyt kunnioitamaan toisten rajoja ja ollut kiitollinen jos joku on ollut hyvin selvä omista rajoistaan eikä esitä jotakin muuta ja ole kaksinaamainen. Joskus suoraan sanominen on sitä hyvää tunneälyä, missä toisen tunteilla ei leikitä eikä jätetä epätietoiseen arvailun varaan. Vaikka se voisi toista hieman satuttaa kun tuneet ei ole molemmin puolisia, kumpi olisi pahempaa, elää turhassa toivossa kuunnellen jotakin valheellisia puheita kuin suoraan sanoen. Kyseiseltä ihmiseltä saattaa puuttua ehkä myös itsekunnioitusta jos hän jää roikkumaan. Roikkuminen on jotenkin noloa, varsinkin jos toinen vielä ihan suoraan sanoen tekee selväksi ettei halua olla tekemisissä.
Näille on sanottava suoraan, ei niille hienostelemalla mene mikään jakeluun .
Suuttuvat tietysti, mutta sekin kuuluu heidän tapoihinsa
Joillekkin ei mene jakeluun edes suoraan sanominen valitettavasti. Kokemusta on stalkkereista. Yksi ihminen ilmestyi aina sinne missä minä olin ja tuli väkisin juttelemaan. Tuttuni stalkkeri ilmestyi jopa hänen työpaikalleen kadunvarteen häntä etsimään.
Joo valitettavasti joihinkin ongelmatapauksiin ei auta mikään,ei huuto,uhkailu tai nätisti sanominen.Seurataan kuin hai laivaa,matka jonnekin pois hetkeksi vois auttaa.
Mitä tykkää, jos muina miehinä seuraat häntä melkein kotiin saakka, niin että hän tietää sinun tietävän nimensä ja osoitteensa? Sitten vain kävelet ohi. Eiköhän ne yleensä halua olla anonyymejä ja salaperäisiä.
Tollasia kyräileviä metsäläisiä on Suomi pullollaan
Tuskin näille yksi riittää. Voisit olla joku toinenkin, jota nynnyhärö uskaltaa lähestyä. Luultavasti ihmissuhteet ja elämänsisältö puuttuvat. Loismaisesti takerrutaan kaikkeen mikä virrassa ajelehtii, josko tuo veisi mukanaan edes jonnekin.