Tavallaan pilasit elämäni ja pilasin elämäni sinuun. En ikinä voi kohdata ketään niin kaunista kuin sinä. Sinut olisin halunnut, mutta en enää tiennyt halusinko? Kohtalo oli asettanut liikaa peliin ja täydessä rehellisyydessä en kykenisi olemaan sinulle sitä mitä toivoin. Ihastuin, rakastuin tai lumouduin ulkonäöstäsi, silmistäsi ja vartalostasi. Vaaleista hiuksistasi. Olit niin täydellinen paketti ulkoisesti ja siksi sinua himosin niin paljon, lopulta jopa säälittävän paljon.
Oli selkeitä merkkejä ilmassa että oli asioita joita en olisi voinut sietää. Siitä huolimatta uskottelin sinulle että olisin tehnyt kaikkeni, vaikka en sitä tehnyt. Väärin tein useammalla tavalla, vaikka oikein olisi ollut vain antaa olla. Oli niin väärin haluta sua ja luulla että menneisyytesi olisi voitu vain pyyhkiä pois. Ei sitä niin voi tehdä, se on täysin toisen mitätöimmistä ja toisen elämän halveksuntaa.
Minä en taida osata muutakuin olla aina pahoillani ja pyytää vain anteeksi. En vain haluaisi myöntää tappiotani, vaikka se on kristallinkirkkaasti tiedossa. Minä olen enää vain katkera ja ahdistunut. Vihainen elämälle että toi kauneimman naisen eteeni, jota en vaan voisi saada. Vielä tänäkin päivänä tunnen raskasta särkyä rinnassani, vaikka kaiken olisi pitänyt olla jo aikaa sitten ohi!
Toivon että tämä oikeasti loppuisi. Jos mun täytyy kuolla että kaikki olisi viimeinkin taas hyvin, niin tervetuloa noutaja. Sillä tiedän että sinua ei ole toista. En usko että sinua kukaan nainen voi ikinä voittaa mielessäni. Sellaista naista en usko olevan tai vaikka olisikin, niin tuskin sekään riittäisi minulle. Kierosti tahtoisin vain sinut ja sinua. Elämäni kärsimys vasta alkoikin, kun vasta silloin luulin kaiken pahan olevan jo ohi...
Jos elää tahtoisin niin mun täytyy kieltää kaikki itseltäni. Saan rauhan sinusta vain jos luopuisin haaveista löytää kumppania. Ikuinensinkku ja neitsyt tahtoisinko olla? Kyllä tahdon, sillä ainoa nainen kehen oikeasti olin rakastunut ei kuulu minulle. Säälittävää ja häviäjämäistä, mutta se on totuus kohdallani. Ei kukaan voi sanoa että olisin ikinä edes ansainnut mitään niin täydellistä kuin sinä, jos sinusta olisi pitänyt ensin vähintään puolet pyyhkiä pois.
En ansainnut, en olisi ansainnut ja en ansaitse mitään niin hyvää kuin sinä. Toivon että tämä itsesääli tappaisi minut, että tämä inhottava ja viiltävä piikkilanka ei enää satuttaisi. Ei tämä ole enää elämää, ei ainakaan sellaista mitä enää pystyn sietämään!
Enää mietin vain... että miksi elämän täytyi olla minulle niin julma? Että minusta tuli samanlainen julmuri kuin minulle ollaan oltu? Hävettää ja sattuu niin paljon. Nyt vain pelkään sitä päivää, kun elämäni loppuu tavalla tai toisella. Toisaalta odotan sitä kuin kuuta nousevaa, sillä ei tämä särkykään tunnu elämisen arvoiselta.
Terveisin
Rikottu ja hylätty. 💔
Oli selkeitä merkkejä ilmassa että oli asioita joita en olisi voinut sietää. Siitä huolimatta uskottelin sinulle että olisin tehnyt kaikkeni, vaikka en sitä tehnyt. Väärin tein useammalla tavalla, vaikka oikein olisi ollut vain antaa olla. Oli niin väärin haluta sua ja luulla että menneisyytesi olisi voitu vain pyyhkiä pois. Ei sitä niin voi tehdä, se on täysin toisen mitätöimmistä ja toisen elämän halveksuntaa.
Minä en taida osata muutakuin olla aina pahoillani ja pyytää vain anteeksi. En vain haluaisi myöntää tappiotani, vaikka se on kristallinkirkkaasti tiedossa. Minä olen enää vain katkera ja ahdistunut. Vihainen elämälle että toi kauneimman naisen eteeni, jota en vaan voisi saada. Vielä tänäkin päivänä tunnen raskasta särkyä rinnassani, vaikka kaiken olisi pitänyt olla jo aikaa sitten ohi!
Toivon että tämä oikeasti loppuisi. Jos mun täytyy kuolla että kaikki olisi viimeinkin taas hyvin, niin tervetuloa noutaja. Sillä tiedän että sinua ei ole toista. En usko että sinua kukaan nainen voi ikinä voittaa mielessäni. Sellaista naista en usko olevan tai vaikka olisikin, niin tuskin sekään riittäisi minulle. Kierosti tahtoisin vain sinut ja sinua. Elämäni kärsimys vasta alkoikin, kun vasta silloin luulin kaiken pahan olevan jo ohi...
Jos elää tahtoisin niin mun täytyy kieltää kaikki itseltäni. Saan rauhan sinusta vain jos luopuisin haaveista löytää kumppania. Ikuinensinkku ja neitsyt tahtoisinko olla? Kyllä tahdon, sillä ainoa nainen kehen oikeasti olin rakastunut ei kuulu minulle. Säälittävää ja häviäjämäistä, mutta se on totuus kohdallani. Ei kukaan voi sanoa että olisin ikinä edes ansainnut mitään niin täydellistä kuin sinä, jos sinusta olisi pitänyt ensin vähintään puolet pyyhkiä pois.
En ansainnut, en olisi ansainnut ja en ansaitse mitään niin hyvää kuin sinä. Toivon että tämä itsesääli tappaisi minut, että tämä inhottava ja viiltävä piikkilanka ei enää satuttaisi. Ei tämä ole enää elämää, ei ainakaan sellaista mitä enää pystyn sietämään!
Enää mietin vain... että miksi elämän täytyi olla minulle niin julma? Että minusta tuli samanlainen julmuri kuin minulle ollaan oltu? Hävettää ja sattuu niin paljon. Nyt vain pelkään sitä päivää, kun elämäni loppuu tavalla tai toisella. Toisaalta odotan sitä kuin kuuta nousevaa, sillä ei tämä särkykään tunnu elämisen arvoiselta.
Terveisin
Rikottu ja hylätty. 💔
Vastaukset 57
Vanhimmat
No hoh hoo
Mitähän ihmettä...Ihmisessä oli yli puolet sellaista, minkä olisit halunnut muuttaa muuksi, jotta olisi kelvannut, ja ikävöit sitä toista puolikastako? Miten puolikas voi olla täydellinen... Jos jossain olisi ihan valmiiksi sinulle sopiva kokonainen?
Se olisi niin parasta, jos olisi joku täydellinen minulle. En voi kestää, jos en ikinä tuntisi olevan kaikista tärkein. Liian omistushaluinen, liian mustasukkainen. Myönnän etten halitse ikäviä tunteitani, kun tavoittelen aina vain täydellisyyttä. Hän oli ulkoisesti kauneinta mitä olen ikinä nähnyt, mutta olisin halunnut vain sanella kaiken uusiksi, vaikka tiedän ettei siitä olisi seurannut kuin pahaa.
Olisin tahtonut muuttaa naisen takaisin neitsyeksi. Sehän on jo mahdotonta muutenkin, mutta en mahda paksulle ja tyhmälle kallolleni mitään. Kaikille olisi parasta kun emme olisi ikinä kohdanneet.💔
Ei sitä voi hankkia, sitä voi vain valitettavasti saada. Paras kun sulkeudun. Keskityn selibaattiin ja ajatukseen elämästä yksin. Omasta tahdostani, se on ainoa toivoni.
Oletko sinä itse neitsyt, jos kerta vaadit sellaista toiselta?
Et ole itse täydellinen, vaikka ehkä kaikkine vikoinesi sitä hänelle olitkin, mutta hänen täytyisi olla?
Olen. Minusta kasvoi komea, mutta hidasälyinen ja passiivinen. Monta kertaa olisi ollut mahdollisuus yhtyä naiseen, mutta en vain halunnut. En uskaltanut, menen lukkoon ja ahdistun.
Toivonut olen myös olevani elämässäni vain yhden naisen kanssa, sellaisen jolle omistautuisin ja jolle kaiken salaisenkin jakaisin.
Tästä neitsyydestä kasvoi lopulta jonkinlainen kunnia asia itselleni. Tietysti juuri siksi koska itse sellainen vieläkin olen. Käännän asiat, vaikka miten hulluja ovatkin niin aina omaksi edukseni. Siksi minun on niin vaikea niellä ylpeyttäni ja myöntää että koskaan kenellekään häviäisin. Olen niin ruma! Niin itsekäs ja ylpeä, sellainen nolo naistennaurattaja.
Ehkä olenkin vain niin järkyttynyt kaikesta. Kiellän että olisin epäonnistunut, vaikka teen häpeää vain miehen kuvasta naisia kohdatessani.
Niin. Kauheaa että ajattelen niin. Näen itseni niin täydellisenä, että halveksin sitä kaikkea muissa jota en näe itsessäni. Ajatus siitä että toinen mies on häntä koskettanut, saa sydämeni räjähtämään ja maailmani murtumaan. En ikinä pystyisi olemaan hänelle hyvä, kun pahat ajatukset voittavat aina mieleni. Ehkä haluan sokeasti nähdä hänet vain täydellisenä ja siltä hän näyttikin ulkoisesti. Mutta sitten kieroudun ja suutun kun aina tajuan että kuvittelen mahdottomia. Enkä ymmärrä miksi en vieläkään voi hyväksyä totuutta, vaikka se lyönyt kasvoilleni niin pitkään. Tiedän sen! Mutta tuo typerä sykkivä patti tahtoo vain kiduttaa minua ja kiristää vain sitä viiltävää lankaa joka sahaa syvälle herkkään ytimeen. Oikeasti tämä on ihan kauheaa ja toivon ettei kenenkään tarvitsisi ikinä kokea tätä kuolevaa tuskaa joka syö nauravan ja iloisen ihmisen sisältäpäin!
Vai että herkkään ytimeen
Nostat itsesi paremmaksi ihmiseksi neitsyytesi tähden. Siitä tulee sinulle riippakivi koska et halua tulla alas korokkeeltasi ylpeytesi tähden. Et kykene antamaan anteeksi etkä anna itsellesi anteeksi. Olet ylpeä ja maailma aina jollskin tapaa ihmisen nöyryyttää. Se on ikävää omalle ylpeydelle kun se ristiin naulitaan. Sinä itse valitset. Ei paha että pidät neitsyyttä pyhänä asiana mutta ylpeys tuo sinulle kovuutta kun ryvet ylpeydessäsi.
Nöyryys tuo rakkautta. Sinäkin teet virheitä. Jos jotakuta rakastat ja loukkaat häntä huomaamattasi, haluatko että hän antaa sinulle anteeksi ja tulee alas ylpeydestään?
Onko parempi että hän ei anna anteeksi vaikka niin häntä rakastat ja jättää sinut? Rakkaus toimii nöyryydestä käsin, ei kovuudesta käsin. Mutta jos toisen teot kaataa maailmasi etsi kaltaisesi neitsyt niin tämä asia ei sinua koko elämääsi paina. Silti elämässä voi tulla vastaan myös muita hyvinkin vaikeita asioita kohdallesi jolloin opit nöyryyttä toisella tapaa.
Niin. Ihan sairasta. Olen sairas. Onneksi tajuan olla pois ihmisten ilmoilta ja pitää typerän turpani kiinni. Teen parhaani että sairastan tämän elämäni poissa muiden katseilta.
Kahdesta puoliskosta tulee kokonainen nääs ilman toista ei voi olla kokonainen.
Älä hauku itseäsi vaan ole armollinen itsellesi ja ylpeä! Saat olla ylpeä noista ajatuksistasi että halusit vaan sen yhden kaunista. Olet kaunis sisältä ja ulkoa!
Ne liekit joutuvat kärsimään myös syvästi.
Tottakai. Elämä tulee tuhoamaan minut vielä niin monta kertaa ja sitä pelkäänkin. Korokkeelta alas en halua tulla, kun kerta olen kerran itseni sinne korottanut. Nöyryytystä pelkään ehkä eniten tässä maailmassa, se vie vallantunteen ja turvallisuuden pois.
Siksi ikävä kyllä ajattelen, että ainoa tapa nöyryyttää itseni sijaan elämää, on hylätä se oman päätäntävallan kautta. Ei minua voi satuttaa, jos en enää ole..
Kauneus on katsojan silmässä ja tiedän, että näen itseni paremmin kuin kukaan muu. Oikean ruman miehen..
Mistä liekeistä mies puhut?
^ tämä on minun paras arvaus ja kysyjälle olisin vastannut jos olisin ajatellut että uskoo
Opi nöyryyttä ja anna anteeksi itsellesi. Kuka sinua nöyryyttäisi, kuka veisi arvosi ihmisenä. Ei et ole niin ruma toisten silmissä mitä sanot olevasi. Se on oma mörkösi joka sinua riivaa ajatustesi kautta itseäsi mustamaalaamaan. Opi näkemään elämässä kauneutta, arvostat sen jälkeen myös itseäsi terveellä tavalla. Siitä voit jakaa myös toisille. Vain se tie kasvattaa myös toisten kunnioitusta sinua kohtaan.
Itseä saa rakastaa että voi rakastaa muita. Jakaessaan toisille hyväksyntää se lisääntyy myös itseäsi kohtaan. Elämä on kasvua kaiken aikaa jokaisella. Katso mitä hyvää sillä on sinulle annettavana. Jokaisella on omat mörkönsä joiden mahti on tarkoitettu voitettavaksi.
Ennemmin tuhoudun. Sitähän se haluaa!
Hankiapua saa lumikolasta
Sul on mun luonne! Mulla on ihan samanlaiset tunnelmat tosin en halua kuolla vielä. Eihän sitä voi koskaan tietää muuten mitä vois olla vielä edessä. Toki jos kuolema tulee niin onhan se otettava vastaan ei voi valita. Olen katkera, että miks mun piti tavata eräs jota en saa mielestä ja miks ja miks niin? Olis mielummin sitten saanut jäädä välistä kun en ikinä muutenkaan ole kehenkään mieheen hurahtanut piatsi joskus, mutta eri tavalla eivätkä niistä ole tullut tällaista karmeeta kestokrapulaa. Sitä yhtä en saa...enkä muita huoli niin ei varmaan muuta ole jäljellä kun elää tässä ikuisessa kärvistävässä kankkusessa jännämiehestä.
Otan osaa. Ei meillä ollut mahdollista valita luonnettamme.
Uskovaiset on ihan uskomatonta porukkaa. Näin sivusta katsoen. Sekin lesta joka 10 vuotta raiskasi vaimoaan. Ja poliisi ei tutki. Että hohhoijaa hyveellisyytenne.
Asenne- ja tunnevammaista porukkaa
Älä huoli asioilla tapana järjestyä . Taidan kuolla tähän. Toivottavasti se tieto helpottaa.
Miksi se mitenkään minua helpottaisi, jos joku toinen kuolisi? Se vain satuttaisi enemmän, enkä halua sellaista ikinä kokea.
Tuskin sillä mitään väliä on. Ei sitä trollille kerro kukaan.
En haluaisikaan kuulla. En enää mitään.
Juu. Selvä. Minä jatkan toipumista. Hyvästi .
Sinä toivut, vaikka minun kustannuksellani.
Mitä ihmettä selität? Miten se liittyy sinuun että minä olen toipumassa vakavasta operaatioista. Ei me tunneta. Eikä turhia tarvitse murehtia . Hymyillen mene kuule eteenpäin .
Minä kuuntelen ja tunnen tuskasi. Otan sen mielelläni pois sinulta, jos vain annat sen minulle. Anna minun auttaa, ettei pimeys saa jokaista tähteä sammumaan.
No hyvä. Soittele jos havaitset sisäistä verenvuotoa. Heippa.
Verta vuotanut jo yli päivän, mutta vuotakoon, kun sydän itkee vain verta.
Niinpä tietysti. Etkä edes soittanut .
Hö se sitten siinä. Taputan sun päätä ja ota tuosta virtuaalinen 🩹. Nähdään toisella puolella.
Tiedät kyllä hyvin miksi en koskaan ole soittanut.
Mistä minä sen tietäisin. Mitä se minulle kuuluu.
Niih... ei se taida kuulua kenellekään. Ei nyt, ei tulevaisuudessa. Ymmärrän sen viimein.
Kiitos ja hyvästi.
Sori olin välillä puhelimessa. Niin ehtinyt vastata. Ei kuulu ei. Kivaa kevättä.
luukut kiinni somesta mukavaa loppuelämää häviän todellisuuteen
kohtalo voi tulla oikeassa elämässä kadulla vastaan tai sitten ei
Sitä ei koskaan voi tietää. Mutta pessimisti ei pety.
Täällä toinen kuvittelija joka kuvittelee että tämä kirjoitus oli häneltä minulle. Kun olen aistinut hänenkin välittävän minusta ja kuitenkin hän on kieltänyt sen. Meillä on ollut esteitä ja väärinynmärryksiä. Oletko hän? Oletko rmies? Tämä on kuvitelmaa, mutta jos hän ajatteleekin näin minusta..
En ole r mies tai p mies tai j mies tai mikään muukaan "kirjain" mies.
Ei voi saada, ei halua saada, ei anna itsensä haluta tai saada. Voi olla jotain läheisyyskammoa ja itsesabotaasia, valita kohde joka sopii ja ei sovi että voi jumittua tähän. Voi liittyä oman haavoittuvuuden pelkoon. Tai hylkääminen ja toisaalta itsen kadottaminen pelottaa. Voi olla osa sosiaalista fobiaa tai sosiaalista ahdistuhäiriötä. Myös ihan kosketuspelkoa.
--"taustalla olevan läheisyyden pelon ilmenemismuodot voidaan usein tulkita päinvastaiseksi kuin mitä henkilö yrittää saavuttaa yhteyden suhteen. Esimerkiksi henkilö voi voimakkaasti haluta läheisiä suhteita, mutta hänen pelkonsa kehottaa häntä tekemään asioita, jotka aiheuttavat ongelmia niiden muodostamisessa ja ylläpitämisessä. Mm kriittisyys.
https://www.verywellmind.com/fear-of-intimacy-2
Tavallaan kuullostaa tutulta, mutta en usko että minussa mitään vikaa on.
Moraalitonta toimintaa, eikä esittämäsi liity kehenkään ihmiseen johon sitä yrität maalata
Älä jääyksin https://www.is.fi/terveys/art-2000008624675.html
Kaksin lähes kauniimpaa https://www.iltalehti.fi/terveysuutiset/a/201806102200998639
Hampaanharjauksestako tästä on vain kyse?
Mahtavaa! Kerrankin joku on hullumpi ja pakkomielteisempi kuin minä!
Aloittaja, annan sinulle jotain nyt...
Tiesitkö, että ihmiset kaikki solut uusiutuvat n. 1/2 vuoden välein, lukuunottamatta joitakin kantasoluja jotka kantavat dna-ta muuttumattomana ns.ohjekirjana läpi elämän. Ne tosin ovat syvällä, eivät pinnassa, käsittääkseni esim luuytimessä.
Eli jos ihminen on ollut koskematon sen puolen vuoden ajan suunnilleen, niin silloin hänen ihonsa ja kaikki elävä kudos on täysin uutta ja koskematonta!
Mielestäni tästä tiedosta on hyötyä, jos on esim tullut raiskatuksi ja tuntee itsensä kosketuksi ja likaiseksi tai on ollut muuten epämiellyttävä kontakti.
Tai sitten teille miehille, kyllä teidän toiveet tiedetään. Ei kelpaa kynnetty vako. Itse en pidä toisia naisia ihan niin vastenmielisinä enkä toivoisi, että joku tärkeä ihminen olisi joutunut kärsimään yksinäisyydestä, hellyyden ja seksin puutteesta ja rakkaudettomuudesta jonkun typerän kunnian vuoksi. Kunhan ei tautia ole.
Loogista kyllä, mutta kyse on siitä että minulla on tarpeita ja niitä ei kukaan pysty tässä maailmassa täyttämään. Ymmärtääkö kukaan miten pahalta se tuntuu?!
Todella, harhaisia kommentteja, ylläoleva ja tämä. Huolestuttaa ihmisten todellisuudentajun puute
Jos kunnioittaa toista, ei pöyristy tuollaisesta. Aloittajaa voi lohduttaa tieto, että tuo tunne on sairaalloinen omistushalu, ei rakkaus. Ulkonäköön ihastumiseen perustuvaa. Joten voit vielä rakastua oikeasti, aivan ensimmäistä kertaa, ja se ei tunnu tuolta. Oikeaan rakkauteen kuuluu aina kunnioitus.
Hienosti kerrottu ja vaikka sattui kun sen tunsit mut kun sen kirjoittaa ulos hengestä sielusta ja ruumiistaan siitä tuleekin jotain kaunista ja se kipu katoaa ja jos rakkauskin vaikka kuolee niin se vapauttaa, laulu oli toi kirjoitus
Hyvin kirjoitit AP tuntemuksistasi. On harmillista, että tuntemukset eivät kohtaa tai ole yhteneväisiä? Tuttua itsellekin, olen kadottanut jo uskalluksen, kun tilanteiden kestäessä vuosia voivat ne tietämättään kääntyä jopa sinua vastaan. Hyvin toimimalla toista kohtaan et välttämättä saa samaa kohtelua takas, kun toisella halu ymmärtää katoaa.
Kärjistyessä pahuus saa vallan ja voi tapahtua asioita, jotka yllättää itsesi negatiivisella tavalla? Suosittelen, lopeta ikävöinti, jos tilanne ei etene vaan polkee paikallaan, tai tuntuu siltä, että olet yksin ajatustesi kanssa, etkä saa vastakaikua toiselta. Keskity heihin jotka tuntuvat enemmän mahdollisilta.
Näissä tilanteissa tekee helposti virheitä, kun haluaa uskoa hyvään loppuun asti? Ja pettyy raskaasti, kun oma oletus pettää pahemman kerran. Oppinut sen, et naiset osaavat olla petollisia ja raukkamaisia ilman todellista syytä. Harhat vie harhateille.
Tai syy voi olla väärä ajoitus, hän halusi lähentyä ja sinä et siinä tilanteessa tajunnut tilannetta samoin ja toinen pahoitti mielensä, syitä voi olla monia? Naiset on herkempiä lähtemään koston tielle näissä? Varovaisuus hyvästä, mut pelko ja epävarmuus voivat pahentaa tilannetta?
haluat joka tapauksessa, että loppuu ? mun elämä ei mennyt pilalle menneisyyden hirviöstäkään edes vaan olen kiitollinen elämälle ja onnellinen, että sain tuntea hienon rakkauden ja sen yhteyden ihan sama mitä jää jäljelle lämmittää mun sydäntä loppuun asti. for ever & ever