yli pari vuotta sitten, ennen kuin tulit sotkemaan ajatteluani. Mitä silloin suunnittelin tekeväni ja mitä touhuilin. Jatkaa niitä juttuja, jotka jäi silloin kesken
Yrittänyt muistella aikaa
Anonyymi
62950
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 62
Vanhimmat
Minä etsin silloin unelmieni naista. Opin vain että unelmat eivät käy koskaan toteen.
Ehkä vain etsit väärästä paikasta tai väärällä tavalla? Niin minä tein
Mikä sitten olisikaan oikea tapa? En usko että ikinä tulee ketään hänen kaltaistaan enää. Ja hän vain sattui tulemaan vastaani elämän virrassa..
Miksi pitäisikään tulla joku hänen kaltainen? Hän oli oma uniikki itsensä. Nyt voit löytää jonkun uuden, täysin erilaisen ja uniikin ihmisen
Mieluiten säästän itseni siltä kidutukselta. Never again!
Surullista, jos luovutatte unelmienne suhteen, vaikka joku yksittäinen henkilö ei ollutkaan toiveiden mukainen
Jos se henkilö oli itse unelma, joka ei sitten ollutkaan unelma, niin onko unelmat sen arvoisia, että joutuisi joka kerta kärsimään niiden takia?
Silloinhan se henkilö ei ollut unelmasi, kuvitelmasi hänestä saattoi olla? Kaikki kärsimykset menettää merkityksensä, kun unelmat toteutuvat. Unelmoinnissakin on silti hyvä pitää edes vähän järkeä mukana, että unelmat voisivat toteutua
Ei se minun unelmani ollut muutakuin järkeä. Se toteutui, sillä hän oli kauniimpi kuin toivoin. Hänessä oli myös jotakin mitä en uskonut ensiksi näkeväni, jotain mikä oli vain vahvistus sille mistä olin haaveillut. Olin ajatellut häntä noin vuoden jo ennenkuin edes olin nähnyt häntä, mutta kaikki vain loksahti paikoilleen ja tajusin että suurin unelmani oli tullut eteeni.
Hän oli unelmaa. Hän oli vain onnellisesti jo toisen unelmaa. Se ei enää sopinut, joten elämä päätti ojentaa kätensä ja iskeä heti kylkeen... unelmat ovat tehty tuhottaviksi... tappakseen meidät.
Aika auttaa, muuta en osaa sanoa.
Voi tulla vielä ihanampi unelma ja parempi tulevaisuus kun voi tuntea vielä syvemmin uuden uniikin kanssa. Kemiat voivat natsata paremmin yhteen. Sivusta kommentti.
Kerroitko unelmallesi tunteistasi vai karkoititko muuten vain pois?
Joskus asiat menee täysin toisin kuin luulisi. Kaikista parasta on keskittyä tähän hetkeen ja lopettaa jossittelu. Mennyt on mennyttä ja tulevasta et tiedä, mutta tämä hetki on totta.
Jep, mutta pointti taisi mennä vähän ohi, eihän tässä mitään jossittelua ollut
Ei ole kukaan tullut sotkemaan ajattelua.
Otatko kaiken aina kirjaimellisesti?
Teidän pitää ottaa vastuu
En ota vastuuta siitä, että otatte kaikki sanat ja niiden muotoutumiset kirjaimellisesti.
Hyvä niin. Sen, minkä taakseen jättää, vielä edestään löytää.
Minut!!! Yllätys, yllätys...
Ei me enää kohdata, koska en ole palaamassa mihinkään, mistä minut ennen olisit voinut löytää.
On taas melkosta narsismia kuvitella että hän täällä sinua kaipaa, ja ilman tunnisteita laitat vielä aloituksen jotta saat mahdollisimman monta herkkähipiäistä vastailemaan itsesäälivään sepustukseesi..........
Narsismi mainittu! Miksi pidät minua niin tyhmänä, että kuvittelisin juuri hänen minulle vastanneen? Kommentoija kirjoitti "minulle" joten vastasin "hänelle", otatte kaiken niin kirjaimellisesti.
Suosittelen taukoa palstailusta, ei näitä kirjoituksia ole kenenkään tarkoitus tunnistaa. Vaikka tunnisteen sisältäisivät.
No, sitten jätät mulle ISON, ISON ikävän. En toivu siitä koskaan kunnolla. 💘
Heh heh.
Sinä et loppujen lopuksi välitä muusta kuin siitä tunteesta, että joku rakastaa/pitää sinusta. Muulla ei ole merkitystä.
Niinkö
Itsestäsihän puhut
Tässä esimerkkinä vastaus, jossa yhdistetään jokin henkilökohtainen asia anonyymiin kirjoitteluun ilman kunnollisia tunnisteita. Kuka on puhunut rakkaudesta?
Mitä sitten? Kaikkihan lukee nämä jutut omasta näkökulmastaan. Ei voi tietää kuka kirjoitti ja mitä.
Minulle ei ole kukaan kertonut tai näyttänyt tykkäävänsä, niin en ole sitä täten voinut hyödyntää millään tavalla.
Ei mitään, eikä pitäisikään tietää.
Jotenkin oudosti olen saanut jatkettua muita juttujani vaikka kaivattuni täyttää ajatukset. Ei se helppoa ole aina ollut, kun ajatukset on hänessä. Välillä olen ollut kuin joku aivoton unelmoinut vaan. Mutta siltikin muu elämä soljunut siinä rinnalla. Pari vuotta mullakin tätä kestänyt - reilu.
Jotenkin se elämä on jatkunut minullakin, mutta jotkin asiat unohtuivat täysin silloin reilu pari vuotta sitten, kun ajatukset muuttui haaveiluksi ja arki, no turhemmaksi arjeksi. Mutta kiva, kun nyt olen palailemassa "normaaliin"
Niinhän se helpottaa kun tunteet loppuu. Taitaa pari vuotta olla se aika, jossa normi-ihastus katoaa, jos mitään ei tapahdu. Itselläni ei katoa, onneksi, koska tällaista tunnetta saa harvoin kokea. Ei mitään toivoa normaalista enää. Hän on mun uusi normaali :)
Luotan tähän, että parissa vuodessa unohtuu, on ennenkin unohtunut. Kiva että oot löytänyt uuden normaalisi
Kiitos. Hetki vielä menee että hänkin löytää mut. Haluan että hän on se joka muistokirjoituksessani mainitaan. "Edesmennyt se ja se löysi elämänsä rakkauden viimein.."
Jos olet nainen, jonka nimen löydän luonnostakin (S-alkuinen), mulla on Sulle asiaa ihan henk.kohtaisesti.
Voisitko ottaa yhteyttä, kun ehdit, jaksat ja pystyt? Sinulla on yhteystietoni, tiedän sen.
Pliis! 🙂
Henkilökohtaisen asiasi osaat varmaan kertoa hänelle henkilökohtaisesti?
Kännykät vaihtuu, numerot vaihtuu. Kun kännykkä vaihtuu niin uuteen kännykkään eivät tule kaikki numerot aina laitettua. Nykyinen numero ollut minulla yli 10v.
Voisitko itse ottaa minuun yhteyttä? Aloita vaikka kysymällä kuulumisia, mutta muista, minä en vastaa tuntemattomiin numeroihin. Jos et uskalla tai kehtaa soittaa, laita tekstaria.
Ystävättäreeni tämä voisi myös sopia. Molemmat S-alkuisia, molempien nimet löytyvät luonnosta, vaikka molemmilla eri nimet ja nimissä viisi ja kuusi kirjainta.
Juuri näin.
Jos jokin asia vaivaa jotain henkilöä, niin hänen tulee olla yhteydessä ja selvittää asia ainakin jo oman itsensä vuoksi, jotta saa rauhan ja voi jatkaa elämää tai jos toinenkin haluaa tulla vastaan, niin silloin vain molemmilla voi olla voitettavaa.
Sinun on kuitenkin itse tehtävä aloite, jos asia vaivaa.
Nimenomaan. Hänen on vain otettava se yhteys, jos ymmärrät oikein.
Totta. Tässä tapauksessa se on turhaa, emme ole osa toistemme elämää emmekä koskaan tule olemaan. Kaikkien asioiden ei kuulu selvitä ja se on ihan ok.
Kerro tänne se ajanjakso. Ja/tai nimesi ensimmäinen kirjain, vaikka sekään ei tuo täyttä varmuutta, kun saman nimisiä henkilöitä on aina liuta allakassa.
En. Tämä haaveilun vaihtuminen muuksi on vain hyvä asia.
Ei ollut ainakaan minulta, vaikka ajanjakso osuu.
H
Mitä jos otat vastuun elämästäs ja teoistas ja rupeet elää sen mukaa etkä inise netissä ikävääs
Inisijöistä puheen ollen, mukavaa lauantai-iltaa juuri sinulle!
No tuossa ajassa monet on kyllä jo ehtiny naimisiin, tekasta kakrun ja erotaki kiireisimmät jo.
Miten hän tuli sotkemaan? Missä tapasitte?
Sama täällä. Viimeiset kaksi vuotta on ollut yhtä haaveilua. Toki olen häntä ajatellut monesti aiemminkin, mutta kahteen vuoteen en ole oikein osannut mihinkään keskittyä kunnolla. Ikävä vain on ollut sydämessä koko ajan. Pitkään toivoin tapaavani hänet jossakin ja kun viimein näin, niin ei ollutkaan mahdollista tutustua syvemmin. Miksi piti törmätä, kun ei sen syvällisempää tullut? Nyt on mahdotonta jatkaa arkielämää, kun sydän kaipaa koko ajan.
Oot kai paremmassa jamassa kuin silloin ??
Vastaathan kulti
En - kuinka niin?
Tilanne on vaikeampi, kuin oli kaksi vuotta sitten..
Milloin näit? Ja onhan täällä monta silmäparia toki...
Tuo on troIIi. Miksi hänelle vastailette.
Lohdullista lukea, että niin moni muukin kaipaa häntä, jota ei voi saada. Pari vuotta sitten eräs mies oli selvästi kiinnostunut minusta. Omat tunteet heräsivät vasta paljon myöhemmin. Viihdyn hänen seurassaan. Hän vaikuttaa kuitenkin jatkaneen elämäänsä ja koettaa olla hyvin neutraali nykyään yhteyttä ottaessaan. Minkäs teet, itse olen varattu, niin voin olla vain ystävä. Vuosien kuluessa olen kuitenkin järkeillyt, että rakastaa voi montaa ihmistä. Eri asia, miten sitä kenenkin kanssa voi toteuttaa tai ilmaista.
Kyllä ne vielä vastuunsa kantaa, jokaisesta teosta ja kovimman kautta. Ovat tehneet niin hirveitä asioita ettei kirjaimet riitä kertomaan halveksunnan määrää noille ihmisille. Mutta teot kostautuu, kaikella on hintansa, aikansa ja maksunsa.
Juu pari vuotta sitten täällä oli kyllä parempia juttuja. Jotenkin rennompaa ja välillä jopa nauratti.
Muitakin ongelmia pitää olla jos jonkun syyksi koko tämän laittaa. Joku haavoittuvuus? Se kaipaus voi olla myös pelkkää laastaria jollekin muulle, tai turvallinen kohde, johon ei tarvi sitoutua. Pähkäile.
Suloista, että "järki-ihmisetkin" hakeutuvat näille tunnepalstoille. Pähkäilemisiin!
Järki palailee kun aika kuluu, kokemuksella sanon ja osaan myös yhdistää kavereiden kokemuksia.
Nainen sivusta muistelee parin vuoden takaista aikaa jolloin hullaannuin totaalisesti johonkin järjettömään. Jäin kiinni ja upposin vihreisiin miehen silmiin. Enää vain minä palaan sinne, hänet on elämä kuljettanut pienen matkan päähän.
Miten sinua on sotkettu? Olet rakastunut?