Ostinhan mie muutes Niilon kanssa männäsyksynä varpaisjärven akrimarketista
moottorikelekan, semmosen vanahan jamahan, jotta pääsemä pilikile varpasen jäälle.
Ensinä met tietenki suunnittelimma suksia ja teloja pössöö, muuta ku räknäsimmä,
jotta mitä se lysti olis tullunna maksamaa, nii kelekka oli halavempi.
No methän läksimä innoissamme ekakertaa pilikile; kaikki pelit ja vehkeet oli
hommattu: pilikit, matopurkit, makkarat ja viinat tietenki. Ja perskele, meillähän
käviki alottelijan tuuri ja kiiskiä nous nii, ettei yhteen kassaan mahtunu, ku kaks
kassaa piti tehhä! Vaan voitta arvata, ettei sieltä sen alakuhässäkän jäläkeen noussukkaan
mittään, ei simpun simppua.
Ett two, met rupesimma hunteeraamaan, jotta tätä hommaa pittää saaha tuottavammaks.
Eihän sitä helevettiläinen sitäpaitsi viitti istua kököttää reikää tuijottamassa,
kun kossua hörppää. Siinä tarvii toimintaa!
Niilollahan oliki kesäsiä verkkoja varastosa, ja niillähän met meinasimma ruveta roolaamaa.
Moottorisahalla met vettiimmä naruja varten railot jäähän, ja sehän käviki noppeesti,
ku ei se jää ollu vasta ko jotaki vajaa
kymmensenttistä. Verkkoa varten piti tehhäkki vähän levveempi railo, jotta met saimma
sen jään alle painoineen päivineen.
No sitten ku met olimma saaneet railot sahattua rantaan asti, nii eiku roolaamaa.
Mukavastihan se rooli tuli jamahan perässä, ku hissun kissun veteli,
mitä nyt muuan kerran narut takerteli.
Vaan loppuhan ne railot aikanaan ku ranta tuli vastaa, ja Niilo, siinävaiheessa melekosissa
pieruissa jo, luulemaan, että narut siellä vaan tökkii. Ja sehän lyöpii lämät tiskiin!
Helevettiläinen, eihän se ohut verkkonaru kestäny jamahan täyttä vetoa ja toinen naru poikki!
Jamaha hyökkäs liikkeelle ja Niilo pieruissaan örveltää kyytisä aivan matkustajana.
Oli se näky, kun verkkoa veettiin toisesta päästä helevetillisellä vauhilla ja ahavenat
vaan sinkoili jään alta! Niiloki sai sitten pyssäytettyä rantasaunan kaiteisiin, ja
isommilta vahingoilta vältyttiin, mitä nyt muutama kaidepuu uusia, ku kesä tulloo.
Kalat myö keräsimmä rannalta ja muutama oli jääny verkkoonki. Isommat matikat vaan meni
soosiksi, kun eivät mahtuneet railosta kunnolla ulos.
Panimma sitten palavipöntön ja rantasaunan lämpiään, vaikka kalat palavasimmakin vasta
seuraavana päivänä, ku innostuimma lähteen esson paariin...
Ens syystalavea varten met oomma hitsannu pösön peräkoukkuun sopivan telineen moottorisahalle,
nii saamma vettää railoa lämpösellä autolla.
moottorikelekan, semmosen vanahan jamahan, jotta pääsemä pilikile varpasen jäälle.
Ensinä met tietenki suunnittelimma suksia ja teloja pössöö, muuta ku räknäsimmä,
jotta mitä se lysti olis tullunna maksamaa, nii kelekka oli halavempi.
No methän läksimä innoissamme ekakertaa pilikile; kaikki pelit ja vehkeet oli
hommattu: pilikit, matopurkit, makkarat ja viinat tietenki. Ja perskele, meillähän
käviki alottelijan tuuri ja kiiskiä nous nii, ettei yhteen kassaan mahtunu, ku kaks
kassaa piti tehhä! Vaan voitta arvata, ettei sieltä sen alakuhässäkän jäläkeen noussukkaan
mittään, ei simpun simppua.
Ett two, met rupesimma hunteeraamaan, jotta tätä hommaa pittää saaha tuottavammaks.
Eihän sitä helevettiläinen sitäpaitsi viitti istua kököttää reikää tuijottamassa,
kun kossua hörppää. Siinä tarvii toimintaa!
Niilollahan oliki kesäsiä verkkoja varastosa, ja niillähän met meinasimma ruveta roolaamaa.
Moottorisahalla met vettiimmä naruja varten railot jäähän, ja sehän käviki noppeesti,
ku ei se jää ollu vasta ko jotaki vajaa
kymmensenttistä. Verkkoa varten piti tehhäkki vähän levveempi railo, jotta met saimma
sen jään alle painoineen päivineen.
No sitten ku met olimma saaneet railot sahattua rantaan asti, nii eiku roolaamaa.
Mukavastihan se rooli tuli jamahan perässä, ku hissun kissun veteli,
mitä nyt muuan kerran narut takerteli.
Vaan loppuhan ne railot aikanaan ku ranta tuli vastaa, ja Niilo, siinävaiheessa melekosissa
pieruissa jo, luulemaan, että narut siellä vaan tökkii. Ja sehän lyöpii lämät tiskiin!
Helevettiläinen, eihän se ohut verkkonaru kestäny jamahan täyttä vetoa ja toinen naru poikki!
Jamaha hyökkäs liikkeelle ja Niilo pieruissaan örveltää kyytisä aivan matkustajana.
Oli se näky, kun verkkoa veettiin toisesta päästä helevetillisellä vauhilla ja ahavenat
vaan sinkoili jään alta! Niiloki sai sitten pyssäytettyä rantasaunan kaiteisiin, ja
isommilta vahingoilta vältyttiin, mitä nyt muutama kaidepuu uusia, ku kesä tulloo.
Kalat myö keräsimmä rannalta ja muutama oli jääny verkkoonki. Isommat matikat vaan meni
soosiksi, kun eivät mahtuneet railosta kunnolla ulos.
Panimma sitten palavipöntön ja rantasaunan lämpiään, vaikka kalat palavasimmakin vasta
seuraavana päivänä, ku innostuimma lähteen esson paariin...
Ens syystalavea varten met oomma hitsannu pösön peräkoukkuun sopivan telineen moottorisahalle,
nii saamma vettää railoa lämpösellä autolla.
Vastaukset 3
Vanhimmat
huumorin kukka on se kaunein kukka.
kerro sitten miten se pösöstä modattu konesaha toimii.
siitä sut tuntee tienpäällä, sulla on moottorisaha pösön vetokoukussa.
Irrotettava se on, ja panimma vielä jousen ja saranat siihen, jotta antaapi myöten jos vaikka liika luijaa aijjaa.