Kylväjävertaus opettaa, että sanan siementä kuuluu kylvää kaikkialle. Jumala tietää, millaiseen sydämen maahan siemen päätyy.
Jeesuksen ajan Palestiinassa maa saatettiin kyntää vasta kylvön jälkeen. Kylväjä ei voinut tietää tarkasti maaperän laatua eikä siten valita kylvökohtaa. Kyntö peitti siemenen hyvään maaperään, mutta vierestä saattoi paljastua kallio ohuen multakerroksen alta. Pellon poikki kulki usein kovaksi tallattu polku, tie, jonka oheen kylvettyä siementä kyntö ei juuri peittänyt. Vanhan pellon reunamille oli juurtunut ohdakkeita, jotka kasvattivat nopeasti varjostavat varret.
Pyhä Henki avaa ymmärryksen
Jeesus esitti vertauksen neljänlaisesta kylvömaasta suurelle kansanjoukolle. Uutiset Jeesuksen puheista ja teoista olivat kiirineet laajasti ja kiinnostus häntä kohtaan lisääntyi. Voisiko tuo mies olla juutalaisille luvattu kuningas, joka vapauttaisi kansan valloittajan ikeestä? Ihmisten ajalliset huolet käänsivät heidän sydämensä pois tärkeimmästä: ”Kuulemalla kuulkaa älkääkä käsittäkö. Katsomalla katsokaa älkääkä ymmärtäkö.” (Jes 6:9.)
Jeesuksen omille on Pyhän Hengen voimalla avattu taivaan valtakunnan salaisuudet: Jeesuksen vertaukset ja koko Raamatun ilmoitus pelastuksesta. Etiopialainen hoviherra ei ymmärtänyt lukemaansa, mutta kun apostoli selitti sanaa, niin hän uskoi ja tunnusti apostolille uskonsa (Ap. t. 8:30–37). Kerrottuaan kylväjävertauksen Jeesus huusi kansanjoukolle: ”Jolla on korvat, se kuulkoon” (Ilm. 2:7).
Juurtunut siemen tuottaa sadon
”Usko syntyy kuulemisesta, mutta kuulemisen synnyttää Kristuksen sana” (Room. 10:17). Hyvä maaperä avaa korvat kuulemaan. Silloin kylvetty siemen itää, juurtuu, kasvaa ja tuottaa runsaan sadon, joka kestää ukkosmyrskyt ja hallayöt. ”Kestävyys on teille tarpeen, jotta pystyisitte täyttämään Jumalan tahdon ja siten saisitte omaksenne sen, minkä hän on luvannut” (Hepr. 10:36).
Kylväjävertauksen mukaan siementä kylvettiin kaikkialle. Sanalla oli myös kuulijoita, mutta jos siemen joutui elämän humun tallaamaksi, niin paholainen noukki sen pois eikä kuulija saanut pelastavaa uskoa. Jos siemen ei ehtinyt juurtua kuivettuneessa maassa, niin koettelemukset kuivattivat orastavan uskon tai usko tukahtui elämän huolien, rikkauksien ja nautintojen peittäessä armon auringon.
Sana täyttää tehtävänsä
Jumalan sanan kylvö on Jeesukseen uskovien tehtävä. Sanan kylväjän ei tarvitse tietää, onko kylvöhetki oikea tai onko sanan kuulijan sydämen maaperä siemenelle hyvä kasvualusta, joka tuottaisi runsaan sadon. Jesaja muistuttaa, ettei kylvetty sana koskaan palaa tyhjänä, vaan täyttää Jumalan antaman tehtävän (Jes 55:11).
”Ja vanhurskauden hedelmänä on oleva rauha. Siitä kasvaa levollinen luottamus, turvallisuus, joka kestää iäti. Minun kansani saa asua rauhan niityillä, turvallisissa asuinpaikoissa, huolettomilla leposijoilla.” (Jes 32:17–18.)
Arto Kotajärvi
Jeesuksen ajan Palestiinassa maa saatettiin kyntää vasta kylvön jälkeen. Kylväjä ei voinut tietää tarkasti maaperän laatua eikä siten valita kylvökohtaa. Kyntö peitti siemenen hyvään maaperään, mutta vierestä saattoi paljastua kallio ohuen multakerroksen alta. Pellon poikki kulki usein kovaksi tallattu polku, tie, jonka oheen kylvettyä siementä kyntö ei juuri peittänyt. Vanhan pellon reunamille oli juurtunut ohdakkeita, jotka kasvattivat nopeasti varjostavat varret.
Pyhä Henki avaa ymmärryksen
Jeesus esitti vertauksen neljänlaisesta kylvömaasta suurelle kansanjoukolle. Uutiset Jeesuksen puheista ja teoista olivat kiirineet laajasti ja kiinnostus häntä kohtaan lisääntyi. Voisiko tuo mies olla juutalaisille luvattu kuningas, joka vapauttaisi kansan valloittajan ikeestä? Ihmisten ajalliset huolet käänsivät heidän sydämensä pois tärkeimmästä: ”Kuulemalla kuulkaa älkääkä käsittäkö. Katsomalla katsokaa älkääkä ymmärtäkö.” (Jes 6:9.)
Jeesuksen omille on Pyhän Hengen voimalla avattu taivaan valtakunnan salaisuudet: Jeesuksen vertaukset ja koko Raamatun ilmoitus pelastuksesta. Etiopialainen hoviherra ei ymmärtänyt lukemaansa, mutta kun apostoli selitti sanaa, niin hän uskoi ja tunnusti apostolille uskonsa (Ap. t. 8:30–37). Kerrottuaan kylväjävertauksen Jeesus huusi kansanjoukolle: ”Jolla on korvat, se kuulkoon” (Ilm. 2:7).
Juurtunut siemen tuottaa sadon
”Usko syntyy kuulemisesta, mutta kuulemisen synnyttää Kristuksen sana” (Room. 10:17). Hyvä maaperä avaa korvat kuulemaan. Silloin kylvetty siemen itää, juurtuu, kasvaa ja tuottaa runsaan sadon, joka kestää ukkosmyrskyt ja hallayöt. ”Kestävyys on teille tarpeen, jotta pystyisitte täyttämään Jumalan tahdon ja siten saisitte omaksenne sen, minkä hän on luvannut” (Hepr. 10:36).
Kylväjävertauksen mukaan siementä kylvettiin kaikkialle. Sanalla oli myös kuulijoita, mutta jos siemen joutui elämän humun tallaamaksi, niin paholainen noukki sen pois eikä kuulija saanut pelastavaa uskoa. Jos siemen ei ehtinyt juurtua kuivettuneessa maassa, niin koettelemukset kuivattivat orastavan uskon tai usko tukahtui elämän huolien, rikkauksien ja nautintojen peittäessä armon auringon.
Sana täyttää tehtävänsä
Jumalan sanan kylvö on Jeesukseen uskovien tehtävä. Sanan kylväjän ei tarvitse tietää, onko kylvöhetki oikea tai onko sanan kuulijan sydämen maaperä siemenelle hyvä kasvualusta, joka tuottaisi runsaan sadon. Jesaja muistuttaa, ettei kylvetty sana koskaan palaa tyhjänä, vaan täyttää Jumalan antaman tehtävän (Jes 55:11).
”Ja vanhurskauden hedelmänä on oleva rauha. Siitä kasvaa levollinen luottamus, turvallisuus, joka kestää iäti. Minun kansani saa asua rauhan niityillä, turvallisissa asuinpaikoissa, huolettomilla leposijoilla.” (Jes 32:17–18.)
Arto Kotajärvi
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.