Jos on 10 metriä sekunnissa vastatuulta, kuinka nopeasti matka etenee? Riippuu tietenkin veneestä jne., mutta näin moottoriveneilijänä kiinnostaa, miten nopeasti vastaiseen pääsee.
Kysymys vastatuuleen etenemisestä
Anonyymi
441514
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 44
Vanhimmat
2,43 m/s.
Se ei tietenkään riipu lainkaan veneestä, aallokosta tai miehistöstä. Se on vakiao kaikille veneille ja laivoille. Myös moottoriveneille.
Jos+unohdetaan+nuo+täysin+pätevät+kommentit,+joita+esitettiin+8:38+ja+mietitään+jonkinlaista+esimerkkitapausta,+niin+tässä+yksi+vastaus:+jonkinlaisena+nyrkkisääntönä+esitetään+usein,+että+luovilla+kuljettava+matka+pitenee+30%.++
Jos+keskikokoinen+matkapursi+on+X-41+tai+vastaava+ja+sitä+purjehditaan+hyvin,+arvot+pätee.+Suomen+vesillä+keskimäärin+näkyvillä+veneillä+ja+taidoilla+6+solmua+venevauhtina+ja+4+solmua+keskimäärin+suoraan+vastatuuleen+on+jo+erinomainen+lukema,+jolla+ohittaa+95%+muista.
En rupea arvailemaan "keskiarvosi" oikeellisuutta, mutta esittämäni luvut (7 solmua venevauhti ja 5-5,5 "summavektoriin") perustuvat omaan kokemukseen enimmäkseen yksin purjehtien 35-jalkaisella veneellä. ST-fokka.
Oma+veneeni+on+myös+35-jalkainen+ja+nopeimmasta+päästä+sellaisia+(LYS+oli+1,27).+Ei+kyllä+koskaan+kryssillä+ole+menty+7+solmua.+Kisamiehistöllä+opitimaalisissa+oloissa+ehkä+joskus+6,7+solmua+ja+tuolla+vauhdilla+voitetaan+kisoja.+Perhepurjehduksella+vauhti+jää+parhaimmillaankin+kryssillä+6,2-6,5+solmuun+ja+sillä+ohitetaan+99%+Suomessa+ja+Ruotsissa+kryssivistä+veneistä.+Muutaman+kerran+vuodessa+sattuu+kohdalle+lomapurjehduksilla+nopeammin+kryssivä+vene.+Lähes+poikkeuksetta+isompi+ja+kisoista+tuttu.
Onpa sulla pitkä vesilinja LWL, kun temmot keskiarvolla 7 solmua 🤩
En väitä sitä keskiarvoksi mutta aika lailla normaaliksi nopeudeksi, kun tulee 10 m/s sivuvastaisesta.
Mutta joo, ei siihen missään kapeassa rännissä pääse, missä joutuu muutaman minuutin välein heittämään vendan. Sellaisissa paikoissa ajetaan koneella jo ihan huomaavaisuudesta muita kohtaan mutta myös oman mukavuuden vuoksi.
Kryssi on mielekästä silloin, kun vähintään 10-15 minuuttia voi vetää samalla suunnalla.
Kiitos rehellisyydestä, arvostan.
No+ei+sellainen+peli+vetele+st-fokalla+!Itseskuuttavalla+fokalla+tehdään+nimenomaan+lyhyttä+siksakkia+ja+saavutetaan+30%+lisäys+matkaan+ja+päästään+lyhyintä+reittiä+määränpäähän.Tuo+mainitsemasi+10-15+minuttia+halssilla+kasvattaa+matkapituuden+40%!Sipoon+selällä+käännösnopeus+oli+noin+2,8+solmua,mutta+jo+5+sekuntia+myöhemmin+täysi+vauhti(6+solmua-6,5)+!
Totuus taitaa olla jossain välimaastossa. 10-15 min eli 1-1,5 M halssit ovat todella pitkiä eli niitä ei pysty tekemään kuin avoimilla kivettömillä selillä.
2-3 s käännös ja siitä kiihdytys 5 s täyteen vauhtiin ei onnistu hyvältä kisamiehistöltäkään useiden tonnien painoisella veneellä. Mutta ei siinä vendassa silti paljoa häviä.
Huomautan,että puhuitte tuulesta joka on 10 m-s.....siinä vene kiihtyy eikä tartte odotella!Ei siinä vendassa paljon häviä....älä puhu lööperiä!Siksi halssit on niin pitkiä,koska purjeiden kanssa pelaaminen on ihan hiton raskasta puuhaa...ja siksi itseskuuttaava systeemi on kehitetty!fokka juoksee sekunnissa kiskon toiseen päähän ,eikä purjehtija väsy purjeapinan hommissa.Rullapurjemiehet ei oikein ymmärrä näitä asioita.Mitä luulet,paljon tulee sortoa sinä aikana,kun purjeen kanssa painitaan,että saadaan se toiselle halssille?
Yritätkö sanoa, että lyhyellä siksakilla matka tavoitepisteeseen on lyhyempi kuin leveällä siksakilla?
Tottakai!Johan se on laskennallinen tosiasia!
Nyt ei ymmärrä, miten niin "rullapurjemiehet ei ymmärrä"? Kyllä ainakin minun ST-fokkani on rullapurje.
Tämä selittää paljon.
Vastataan nyt jotakin.
Oikeasti tämä riippuu tosi paljon käytettävästä tilasta (väylän leveydestä), vasta-aallokosta ja myös veneen nousukyvystä tuuleen. Miehistön osaamisella tietty iso merkitys.
Kapea väylä tarkoittaa jatkuvia vastatuulikäännöksiä eli vendoja, joissa käännöksessä halssinvaihdon takia veneen nopeus putoaa aina hetkellisesti. Kapealla väylällä ei ehdi kerätä vauhtia käännöksen jälkeen uudestaan, kunnes täytyy taas kääntyä.. keskinopeus ei päätä huimaa.
Iso vasta-aalto hidastaa etenemistä ja aiheuttaa sortoa. Kapealla saaristoväylällä sitä ei toisaalta ole.
10m/s tuulessa voimaa on ns. riittävästi, jopa liikaa, jolloin useimmiten purjetta täytyy pienentää. Mutta lähtökohtaisesti on hyvä homma, että tuulta riittää. Osaavalla miehistöllä ja kunnossa olevalla veneellä tuo tuuli sinänsä ei ole mikään ongelma. Pienikin H-vene menee 6 solmua tuossa kelissä. Isommat vielä kovempaa. Mutta koska todellinen matka kertyy z-muotoisesta siksakista, eikä viivasuoraan vastatuuleen kuten moottoriveneellä, niin alku- ja lähtöpisteen välinen keskinopeus jäänee jonnekin 4-5 solmun tienoille.
Ei mene H-vene koskaan kryssillä 6 solmua. 5,5 solmua voi mennä. Jos ajaa 6 solmua, kyse on sivuvastaisesta ja se 5,5 solmua ylemmäs ajava menee heittämällä ohi kryssillä.
Saa olla todella kapea paikka kryssiä, että näkyy merkittävästi keskivaihdissa.
Katselin tässä satunnaisia lokeja viime kaudelta. Kyllä siellä kutosella alkavia nopeuksia kryssillä näyttää useinkin olevan, mutta siksakkaus näytti tuottavan keskinopeudeksi maalin suhteen esimerkiksi eräällä 7 mailin pätkällä 3,5 solmua. Huonosti purjehdittuna, koska kollega näytti etenevän samassa ajassa varmaan mailin pidemmälle. Tuulta oli kyllä huomattavasti vähemmän kuin aloittajan esimerkkiskenaarioissa.
Mukavaa on huvikseen purjehdittaessa se, että seuraavan kohteen voi valita muualtakin kuin suoraan tuulensilmästä.
Niin 3,5 solmun VMG 6 solmun kryssivauhdilla tarkoittaa 54 asteen nousukulmaa ja 109 asteen vendoja. H-veneellä tolkulliset lukemat olisivat 40-45 ja 80-99 astetta. Silloin ei pääse 6 solmua, mutta jo 5 solmulla tulee parempi VMG.
Ei kai yksittäisestä lokin lukemasta ja kahden tunnin jurnuttamisesta voi laskea sen enempää nousukulmaa kuin vendoja asteen tarkkuudella. Jos lainkaan
Veneen suunta ja nopeushan vaihtelee koko ajan. Tuulen nopeus, aaallokko samoin. Ja eihän tosiassa veneen kulkema matkakaan ole tiedossa.
Minä jo ihmettelin,kun joku puhui 1,27 lys veneen kulkevan hätäiset 6-6,4 solmua 10 metriä sekunnissa kryssillä?Minun 31 jalkainen 3000 kilonen vene menee yli 7 solmua kryssillä tuolla tuulella.Jos enemmän tuulee,niin sitten tietysti täytyy vähentää purjeita!Tietysti tuo 7 solmua rulee kun aallot ovat optimi kokoisia .Esimerkiksi Kasnäsostä Paraisten portin suuntaan olevassa salmessa aallot eivöt kasvaneet sopivalla tuulella korkeiksi kun vedettiin yli 7 solmua .Ei tätä tietenkään tarvitse uskoa,mutta näin se vaan oli!Finnrating luku tuolle 1,27 on kai jotain 0,98?Että,unohdetaan lyssit .
Varmasti 31-jalkaisella voi kryssiä yli 7 solmun, mutta silloin Finrating on joko selvästi yli 1:n (esim. Farr 30) tai sitten ajetaan reilusti alemmas kuin optimaalinen kryssikulma. Reilut 6 solmua onnistuu jo joillain tavallisemmillakin 31-jalkaisilla, kuten First 31.7.
Niin.......tai sä vaan et tiedä kryssimisestä mitään?Sä et saavuta jankuttamisella mitään!Ja jos lasketaan reilusti alemmas kryssikulma,niin silloin vauhti hidastuu ....pahvi!
Eikö asiallisempi keskustelutyyli olisi parempi kaikille osapuolille?
Kohtelias argumentointi tuo yleensä myös muita hyötyjä - kuten esim. matalamman veren paineen.
Jos on vihta kainalossa, niin haittaako se, jos tuulee vastaan?
Jos vain pääset meidän veneen kyytiin kryssille (tervetuloa), niin matka kyllä maittaa. Noin hyvää tarinaniskijää harvoin on kyydissä
Kunhan et tule vastaan.
Nopeimmillaan voi päästä 11 solmua veden suhteen, ja 7 solmua vastatuulen suuntaan, jos alla on nopea ja asuttava monirunko, mikä mahtuu palkansaajan budjettiin.
Pelkästään vauhtihirmuiksi suunnitelluilla (ei sisätilaa ollenkaan) voi päästä vähintäänkin 10 solmua tuulen suuntaan, ellei ole rahaa moderniin kantosiipivehkeeseen, jolloin tuon voi jopa tuplata, mikäli miehistö myös tietää mitä tekee.
Köliveneiden osalta olet jo saanut muuten asiallisia vastauksia, paitsi ettei niissä ole lainkaan kerrottu sisällön pätevän vain ja ainoastaan köliveneeseen!
Kerro esimerkki asuttavasta palkansaajahintaisesta monirungosta, jolla pääsee 7 solmua vastatuuleen.
Onhan noita nopeita monirunkoisia, kuten Dragonfly ja Seacart, mutta asuttavuus ja hinta eivät oikein täytä ehtoja.
Tavalliset matkakatit taas eivät ole noin nopeita palkansaajakokoluokissa.
Skorpios (ClubSwan 125) näyttää parhaillaan luovivan Antiguan rannan tuntumassa mukavassa tuulessa 9-11 solmua.
https://www.practical-sailor.com/sailboat-reviews/used_sailboats/corsair-36
Käytettynä hinta mahtuu useamman palkaansaajan budjettiin, siitä päätellen että selvästi kalliimpia köliveneitä riittää esim PK-seudun satamissa. Se ei tietenkään takaa että mahtuisi juuri sinun budjettiin. Vaikkei asuttavuuskaan riittäisi juuri sinulle, niin kjoillekuille muille riittää, päätellen siitä että veneessä on sekä riittävästi punkkia, kunnon pentteri ja vielä erillinen WC:kin. Sitä on myös mennyt jonkin verran kaupaksi.
Halvemmallakin löytyy, jollei välttämättä vaadita tehdastekoista. Silloin vaaditun suorituskyvyn paatteja löytyy sekä katamaraaneista, että trimaraaneista, ja jopa proa löytyy vaihtoehtojen joukosta.
Condomaraaneita ei tietenkään kannata katsella, jos tuollaista suorituskykyä hakee, ellei
budjetti riitä yli 20 metriseen.
Tässä Neel 47-trimaraanin luovimista 7 m/s tuulessa aika isossa aallokossa Antiguan kupeessa. Vauhtia sillä on 5 solmua. Onko ne oikeasti noin hitaita vai onko tuossa joku ongelma?
Https://aijaa.com/m9J8ZM
Eikun tässä oikea osoite kuvalle
Https://aijaa.com/m9J8ZW
Kyllä osaa olla purjehtijoilla mootoriveneilijän sielu.
Missä ovat ne, jotka ovat perillä, kun köydet laiturista iroitettu filosofialla etenevät, haudassako jo 🥳🤯
Kyllähän " me" täällä palstan katsomossa ollaan ja kärsitään kun mv-provot vie täällä keskustelua.
Siis 10m/s vastatuulta 35 jalkasella purkkarilla 30 heppasella koneella, sanoisin että nopeus on 5-7 solmua riippuen koneen kierroksista ;)
Jos sitten taas purjehditaan perhemiehistöllä ja keskiverto taidoilla, niin sanoisin että 35 astetta tuulen suunnasta on jo kova toteutuma jos haluaa pitää vauhtia yllä (sortamiset yms muut tekemiset huomioiden). Silloinkin nopeus on n. 6 solmua veden suhteen. Tästä sitten vaan laskemaan kauanko joku tietty pätkä kestää purjehtia. Muuttujina on esim. käännösten määrä joka joka kerta tiputtaa keskinopeutta, eli pitkillä vedoilla saat keskinopeuden pysymään korkeampana.
Ja vielä isommassa aalokossa (10 m/s) vaikka Ahvenanmerellä suoritus sen, kuin surkeutuu.
Iso aalto hidastaa kummasti ja sortaa
Jep, se on totta. Myös koneella eteneminen heikentyy
7 solmua suoraan 10 m/s tuulen vasta-aaltoon tuottaa sietämätöntä ryskettä. Ei siinä kryssikään enää varsinaisesti mukavaa ole, mutta oleellisesti mukavampaa kuin koneella paukutus.
Jos saaret eivät suojaa niin, että tuulesta huolimatta ei aaltoa juuri ole, niin ei kyllä kulje 35-jalkainen ainakaan mukavati 5-7 solmun keskivauhdilla. Ainakaan normaalikierroksilla.
No nyt taas se luetunymmärtäminen olis valttia. Missään kohtaa ei ole kukaan sanonut että olis koneella ajaessa mukavaa etenemistä toi 5-7 solmua, saatika normikierroksista mitään mainittu.
Yksi sanoo että mihin nopeuteen pystyy etenemään ja toinen ilmoittaa että purjeilla pääsee mukavemmin ja kolmas sanoo et koneella ei pääse mukavasti.
Riippuu paljon pohjan muodosta, voi ryskyä mäkänä, niin että rikkaus helisee ja köli värisee tai leikkaa aaltoa ihan pehmeästi ja kuivasti.
Valintoja voi tehdä, kun hankki venettään.
Hei,pitkä vendä tarkoittaa,että matka on pitempi ,kuin lyhyellä vendalla.Kokeilepa vaikka trikonometriaa niin huomaat!
2016 kryssittiin ja ohitettiin Hangon jälkeen Hiittisten suuntaan koneella ajava noin 35 jalkainen saksanlipun alla purjehtiva purkkari!Vähän myöhemmin hän nosti purjeet ja kryssi perässä ja tuli puolituntia myöhemmin Rosalaan!Ei se koneella ajo ole mitään herkkua jyrkkiä aaltoja päin.