Ylipainoa arvioidaan usein painoindeksillä. Toinen tapa on mitata rasvaprosentti. Mutta onko kukaan nähnyt (netissä?) jonkun asiantuntijan laatimaa esitystä, jossa nämä kaksi yhditetään.
Laadittan siis koordinaatisto, jossa esim vaaka-akselilla on painoindeksi ja pystyakselilla on rasvaprosentti, sitten kommentoitaisiin eri puolilla tätä tilaa olevia tapauksia: mikä heissä on vikana, mitä riskejä on olemassa ja mitä toimenpiteitä tarvittaisiin.
Olisi todella utelias.
Laadittan siis koordinaatisto, jossa esim vaaka-akselilla on painoindeksi ja pystyakselilla on rasvaprosentti, sitten kommentoitaisiin eri puolilla tätä tilaa olevia tapauksia: mikä heissä on vikana, mitä riskejä on olemassa ja mitä toimenpiteitä tarvittaisiin.
Olisi todella utelias.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Eikö painoindeksin idea ole se, että sen avulla saa jonkinlaisen likiarvon rasvaprosentista. Laskukaava antaa kohtuullisia tuloksia.
Laskukaava alkaa mennä pahasti pieleen siinä vaiheessa, kun ihmisen lihasmassa kasvaa. Kaava väitää 100-kiloisen 185-senttisen bodarin olen "lihava", vaikka todellinen rasvaprosentti olisi 10%.
Ei mielestäni tarvita asiantuntijaa arvioimaan näiden kahden menetelmän eroja tai samankaltaisuuksia; rasvaprosentin mittaus on tarkka tapa ja ottaa yksilön erityispiirteet huomioon. Painoindeksin laskukaava on yleistävä likiarvoja tuottava tapa, kun mittaus ei nyt juuri onnistu.
Painoindeksi tuottaa "täydellisiä" vastauksia vain "keskiarvoihmisen" tapauksessa; ja niitähän tunnetusti on vähän. Painoindeksiä parempi on vaikkapa pituuden ja vyötärön suhde; koska lihaksikkaallakin bodarilla nimenomaan vyötärö on ohut.
Jostain netistä vohkittu miesten taulukko:
Kaava: Vyötärö/Pituus x 100
Ideaalinen 43%-46%
Normaali 47-53%
Tukeva 54-57 %
Lihava >58%
Tosin tässäkin omena/päärynälihavuus ja muut yksilölliset erot aiheuttavat virhettä. Tarkka tapa on rasvaprosentin mittaus.
Useimmilla miehillä myös pukukauppa kertoo karua kieltään; B-mitoitus on se mihin pyritään ja jos viimeksi ostamasi puku on 58D niin turha on mittailla mutamia prosentteja sinne tänne :)
-VT
Täytyy sanoa, että olet todella omistautunut tälle paino / lihavuus / laihdutus -asialle. Olet eilen koko päivän kirjoitellut näille palstoille ja tänään myös. Eilen olit vielä töissäkin, ainakin ruokatauolla. Aiemmista jutuistasi en tiedä, koska olen uusi vierailija tällä palstalla.
No tää voi olla asiatonta, mutta missä ihmeessä olet töissä ?? Jos olisit minun firmassani, potkut tulisi, sori vaan!
Tuli vaan mieleen, kun näytät haukkuvan joitakin laiskoiksi.
Mutta kaikkihan ei ole aina niin kuin sanotaan ..
jyrkästi samaa mieltä ja bodareitten ns. lihasmassa on vielä sairaampaa massaa kuin rasva!
Kostautuu vanhetessa ja aiheuttaa hoitokustannuksia veronmaksajille!
Sitä juuri tarkoitin, että painoindeksi sopii vain hypoteettiselle tavalliselle ihmiselle, se ei ota huomioon lihasprosenttia. Koska lihakset ovat selvästi rasvakudosta painavampaa, niin virhe on huomattava.
Mutta mielestäni on turha puhua "bodareista". Virhettä tulee ihan tavallisilla, eri kehotyyppiä edustavilla ihmisillä. Itse olen 193cm/100kg ja tyypillisesti painoani ei uskota. Näytän ehkä 87kg:lta. Olen lihaksikas, mutta en mikään bodari.
Haluaisin todellisen asiantuntijan (ehkä heitä ei olekaan) luonnehdinnan näistä erityyppisistä ihmisistä ja heidän riskeistään.
Alhainen rasvaprosentti yhdistyneenä pieneen lihasmassaan, hento rakenne, altistaa ainakin luukadolle. Missä vaiheessa "kuiva", suuri lihasmassa alkaa olla riski?
Lihaksistoa aliarvostaville toteaisin, että tuki- ja liikuntaelinten sairaudet (jotka ymmärtääkseni korreloivat ylipainon lisäksi myös heikkoon lihasvoimaan) ovat ehkä dementiasairauksien jälkeen toiseksi inhottavin vanhuusiän elämänlaatua huonontava tekijä. On todella järkevää pitää lihaksistonsa kunnossa niin kauan kuin siihen pystyy.
Olen noteerannut ihan positiivisesti miten eläkeläisille järjestetään kuntosalitreeniä ja korostetaan riittävän suurien painojen tärkeyttä.
Mutta mikä on liikaa? Minä en tiedä.