Välttelevästi kiintyvä ihminen välttelee läheisiä ihmissuhteita. Et halua olla ihmiselle läheinen, jos hän herättää sinussa voimakkaita tunteita. Viimeiseen asti haluat suojata itsesi tarpeettomalta kivulta. Järjestät asiat niin, että saat otettua etäisyyttä sellaiseen, joka herättää näitä kiusallisia tuntemuksia.
Välttelevästi kiintyvä
Anonyymi
10<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Eikö houkuttele antautua läheisyydelle? Onnellisuudelle?
Joo, noita on ainakin ollut Suomessa paljon, siirtynyt sukupolvelta toiselle tuo kiintymyssuhdemalli. Sodathan tuossa aika vasta ovat kuitenkin olleet, traumatisoituneita ihmisiä tullut koteihin ja perustanut perheitä. Enää sitä ei sitten tartte enää perustaa tavan vuoksi. Hyvä kai niin.
Traumaa on siirretty sukupolvelta seuraavalle. Sillä sitten on ollut kova työ rimpuilla siitä itsensä irti, joka ei ole halunnut jatkaa perinnettä.
eroamisen ketjua
Vakoiluohjelma
Minulla tapahtuu aika sama juttu. En vain silti ymmärrä miksi yksi mies pyörii mielessä koko ajan. Ajattelen mielessä tilanteita hänen kanssaan. Ei näissä tunteissa ole mitään järkeä ja ei meistä tule mitään. Silti hieman kiehtoo.
Sitoutumiskammoiset haluu seksiä muttei parisuhdetta. Kun parisuhde on uhkana, ne säikähtää ja tekee esteitä, jottei tilanne etene seksisuhteesta parisuhteeksi.
Jos ei ole ollut minkäänlaista ”suhdetta” kyse on yksipuolisesta tunteesta. Sä oot liian ihastunut, määräävä ja sitova ja toinen ei oo kiinnostunut mutta huomannut sinun määräävän sitovuutesi ja kokee sen ahdistavana. Ottaa siksi etäisyyttä
Hymy ja katseet ei ole merkki rakkaudesta. Ne on merkki ystävällisyydestä. Silmäpeliä ei oo katsoo pitkään ja hymyillä. Se on yritys luoda ystävyyttä vihan sijaan. Älkää sekottako näitä toisiinsa
Ugh olen puhunut!
Sivusta miehenä tuntemukset samanlaisia. Ajatellut, et pelkää luottaa toiseen tai jos luottaakin ja toinen ei olekaan sen arvoinen? Pettymykset ajavat ihmisen ajattelemaan näin? Ihmiset irtosuhteilevat, joillekin se toimii, itse en haluaisi joutua sellaisen uhriksi. Sellaisen tunnistaminen on vaikeaa. Siksi niin epäileväinen toiseen tuntemattomaan?
Jos rakkaus satuttaa, tietää rakastaneensa vai miten se meni?
Jos mitään ei uskalla, ei mitään saakkaan, edes onnea.
Lähestymiskieltoa ym toimenpiteitä voi teoretisoida myös noin, mikäs siinä