Miten asuntolaina käsitellään perintöverotuksessa? Tuleeko mahdollisesti varainsiirtovero maksettavaksi? Pääsääntönähän on, että kuolinpesän velat pitää ensin maksaa, mutta miten jos perillinen ottaa itselleen vastuun lainasta?
Otetaan vaikka tällainen esimerkki: Vainajalla oli asunto, arvo 99.000, sekä asuntolaina 80.000. Yksi ainoa perillinen. Pesän arvo siis 19.000. Voiko perillinen saada koko asunnon lainoineen ilman veroja? Vai saako hän vain 1/5 ja loput lasketaan kaupaksi ja menee esim. varaisiirtovero ja mahdollisesti luovutusvoittovero pesältä?
Asuntolaina ja perintö
Anonyymi
13
1764
Vastaukset
- Anonyymi
Kysymyksesi on outo kerrassaan. Ajattelet vissiiin hyvin monimutkaisesti asioita, vähän kuin insinööri ikään kuin.
Jos ainoa perillinen on kuolinpesässä, jossa on asunto ja sille lainaa, hän on JO saanut sen asunnon perintönä. Hän siis omistaa sen. Asunnon arvo on se mainittu 19.000e. (Perintöveroakaan ei mene alla 20.000€ perinnöstä.)
Lainojen kanssa kuopinpesässä on aina kaksi vaihtoehtoa. Pitää laina ja maksaa sitä lainaehtojen mukaisesti tai maksaa pois vaikka kokonaankin. Tietenkin pankki kysyy perillisen lainanhoitokykyä.
Mitään veroseuraamuksia ei ole kummastakaan vaihtoehdosta. - Anonyymi
Pesän velaton osuus on siis 19 000 euroa, joka siirtyy perintönä yhdelle perilliselle.
"Voiko perillinen saada koko asunnon lainoineen ilman veroja? Vai saako hän vain 1/5 ja loput lasketaan kaupaksi ja menee esim. varaisiirtovero ja mahdollisesti luovutusvoittovero pesältä?"
Perillinen voi saada asunnon lainoinen ilman veroja, mutta tuskin ilman neuvotteluja pankin kanssa. On mahdollista tai hyvin todennäköistä, että ko. asunto on juuri ko. lainan vakuutena, joten pankin on suostuttava lainan siirtoon. Normaalisti asunto käy lainan vakuudeksi vain noin 65 - 70 %:ista asunnon käyvästä arvosta. Toinen vaihtoehto on että laina pitää neuvotella siis kokonaan uusiksi.
On todennäköistä, että 99 000 euron asuntoa vastaan saa noin 65 000 euron lainan. Jos lainaa on jäljellä mainittu 80 000 euroa, lisävakuutta saatetaan tarvita 15 000 euroa.
(Rinta)perillisen verovapaa osuus on 20 000 euroa, joten 19 000 euron velattomasta perintöosuudesta ei makseta veroa. Perinnöstä ei makseta myöskään varainsiirtoveroa tai tuplaveroa, kuten perintöveron päälle luovutusvoittoveroa. - Anonyymi
Kiitos vastauksista. Eli vaikka asunto paljon arvokkaampi kuin pesän arvo, niin ei mene varainsiirtoveroa. Esim. asuntokaupassa joudutaan maksamaan varainsiirtoveroa myös velkaosuudesta (vaikka on yhtiölainaa). Siksi kysyin.
Jos tehdään hieman monimutkaisemmaksi. Velaton asunto, arvo 100.000, mutta 5 perillistä (vaikka 5 lasta, siis sama osuus kaikille). Voiko yksi lapsista lunastaa asunnon kokonaan maksamalla muille sisaruksille 20.000 per nenä, vai tuleeko siitä jotain veroseuraamuksia (sisaruksille tai pesälle, esim varainsiirtovero)? Muuttuuko tilanne jos tämä lunastaja olisi antanut 80.000 lainaa etukäteen (siis jo ennen vanhemman kuolemaa), niin että pesässä olisi jo valmiina tarpeeksi rahaa sisarusten osuuden lunastamiseksi? Pesän arvo siis edelleen 100.000 (asunto käteistä - velkaa saman verran kuin käteistä).- Anonyymi
Sekava kysymys. Mutta selvitetään.
Jos kuolinpesässä on käteistä, niin voidaan tehdä perinnönjako, jossa yksi perillisistä saa asunnon kokonaan itselleen ja muut ottavat vastaan vain käteistä rahaa. Mutta laskelmasi menee pieleen, koska käteisvarat 80.000€ ei riitä siihen, että muut neljä perillistä saisivat riittävästi ilman osuutta asunnosta (asunnon arvo 100.000€).
Katsotaanpa kuolinpesän varoja kokonaisuutena:
asunto 100.000
käteistä 80.000
Yhteensä kuolinpesän varat = 180.000
Jaetaan viidelle perilliselle, jolloin jokaisen on saatava 36.000 euroa perintöosuutta. Asunto ei mahdu yhden perillisen osuuteen, vaikka kaikki nelja muuta ottaisivat rahaa jaossa.
Rahavarat jaettuna neljälle on 20.000€ jokaiselle neljälle perilliselle ja asunnon arvon ollessa 100.000€ täytyy asunnosta antaa tällöin jokaiselle rahaa saaneelle perilliselle 16.000€ arvoinen osuus (16%). Asunnon itselleen haluava perillinen saisi 36 % asunnosta perinnönjaossa ja lisäksi hän joutuisi ostamaan loput muilta perillisiltä, jolloin kaupasta menisi varainsiirtoveroa. Varainsiiirtovero 64.000€ osuudesta on toki pienempi kuin 80.000€ osuudesta, mutta veroa hän joka tapauksessa joutuisi maksamaan. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sekava kysymys. Mutta selvitetään.
Jos kuolinpesässä on käteistä, niin voidaan tehdä perinnönjako, jossa yksi perillisistä saa asunnon kokonaan itselleen ja muut ottavat vastaan vain käteistä rahaa. Mutta laskelmasi menee pieleen, koska käteisvarat 80.000€ ei riitä siihen, että muut neljä perillistä saisivat riittävästi ilman osuutta asunnosta (asunnon arvo 100.000€).
Katsotaanpa kuolinpesän varoja kokonaisuutena:
asunto 100.000
käteistä 80.000
Yhteensä kuolinpesän varat = 180.000
Jaetaan viidelle perilliselle, jolloin jokaisen on saatava 36.000 euroa perintöosuutta. Asunto ei mahdu yhden perillisen osuuteen, vaikka kaikki nelja muuta ottaisivat rahaa jaossa.
Rahavarat jaettuna neljälle on 20.000€ jokaiselle neljälle perilliselle ja asunnon arvon ollessa 100.000€ täytyy asunnosta antaa tällöin jokaiselle rahaa saaneelle perilliselle 16.000€ arvoinen osuus (16%). Asunnon itselleen haluava perillinen saisi 36 % asunnosta perinnönjaossa ja lisäksi hän joutuisi ostamaan loput muilta perillisiltä, jolloin kaupasta menisi varainsiirtoveroa. Varainsiiirtovero 64.000€ osuudesta on toki pienempi kuin 80.000€ osuudesta, mutta veroa hän joka tapauksessa joutuisi maksamaan.Laskelmani ei ole pielessä. Käteisvarojen lisäksi oli myös vastaava summa velkana, kuten kysymyksessä (omasta mielestäni selvästi) kirjoitin. Pesän varat siis:
Asunto 100.000
Käteistä 80.000
Velkaa 80.000 (velkojana yksi pesän viidestä osakkaasta, laina annettu kun vainaja oli vielä elossa)
Pesän nettoarvo siis 100.000.
Pesässä 5 osakasta
Kysymys oli: Voiko yksi pesän osakkaista (se jolta vainaja on ennen kuolemaansa lainannut rahat) saada asunnon kokonaan itselleen jos samalla ottaa vastuulleen koko velan. Näin hänen osuutensa arvo on 20.000, siis asunto miinus velka. Muut saisivat pesästä 20.000 per nuppi käteisenä. Meneekö silloin varainsiirtoveroa tai muita veroja? Ja vielä lisäkysymys: Miten asunnon hankintahinta määräytyy tässä tapauksessa saajan verotuksessa? Onko se 100.000? Oletamme että perinnönsaaja pitää asunnon yli vuoden ennen mahdollista myyntiä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Laskelmani ei ole pielessä. Käteisvarojen lisäksi oli myös vastaava summa velkana, kuten kysymyksessä (omasta mielestäni selvästi) kirjoitin. Pesän varat siis:
Asunto 100.000
Käteistä 80.000
Velkaa 80.000 (velkojana yksi pesän viidestä osakkaasta, laina annettu kun vainaja oli vielä elossa)
Pesän nettoarvo siis 100.000.
Pesässä 5 osakasta
Kysymys oli: Voiko yksi pesän osakkaista (se jolta vainaja on ennen kuolemaansa lainannut rahat) saada asunnon kokonaan itselleen jos samalla ottaa vastuulleen koko velan. Näin hänen osuutensa arvo on 20.000, siis asunto miinus velka. Muut saisivat pesästä 20.000 per nuppi käteisenä. Meneekö silloin varainsiirtoveroa tai muita veroja? Ja vielä lisäkysymys: Miten asunnon hankintahinta määräytyy tässä tapauksessa saajan verotuksessa? Onko se 100.000? Oletamme että perinnönsaaja pitää asunnon yli vuoden ennen mahdollista myyntiä.Niin, toki sen ymmärsin, että kp:ssä on 80.000€ käteisenä ja saman verran velkaa (!). Normaalisti velka maksetaan ennen perinnönjakoa, ja kuka tahansa osakas voi vaatia velkojen maksua ennen jakoon ryhtymistä perinökaaren mukaisesti. Velkojen maksun jälkeen pesässä on vain 100.000€ arvoinen asunto, josta jokaisen osakkaan osuus on 20 %. Tällöin varainsiirtovero kohdistuu 80.000€ osuuteen, koska 20.000€ osuuden asunnon jaossa saanut saa omana perintöosuutenaan. Loput tulee kaupalla.
Mutta kun halusit kikkailla velalla tapauksessa, niin se on mahdollista kaikkien osakkaiden suostumuksin, jolloin varainsiirtovero kohdistuukin 64.000€ osuuteen, kuten kommentissani kerroin. Verossa vähän säästää.
Aeimman kommenttini 180.000€ on pesän bruttovarat, joilloin toki sitten pesän jaon jälkeen muiden osakkaiden pitää maksaa velka sen omistavalle osakkaalle (minkä he voivat maksaa pesästä saamillaan käteisvaroilla). Mutta se ei muuta tätä varainsiirtoverolaskelmaa mitenkään.
Jos halutaan kikkailla koko varainsiirtovero pois, pitää velkaa pyörittää kuolinpesän kautta paljon suurempi summa. En ryhdy tässä laskemaan sitä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Niin, toki sen ymmärsin, että kp:ssä on 80.000€ käteisenä ja saman verran velkaa (!). Normaalisti velka maksetaan ennen perinnönjakoa, ja kuka tahansa osakas voi vaatia velkojen maksua ennen jakoon ryhtymistä perinökaaren mukaisesti. Velkojen maksun jälkeen pesässä on vain 100.000€ arvoinen asunto, josta jokaisen osakkaan osuus on 20 %. Tällöin varainsiirtovero kohdistuu 80.000€ osuuteen, koska 20.000€ osuuden asunnon jaossa saanut saa omana perintöosuutenaan. Loput tulee kaupalla.
Mutta kun halusit kikkailla velalla tapauksessa, niin se on mahdollista kaikkien osakkaiden suostumuksin, jolloin varainsiirtovero kohdistuukin 64.000€ osuuteen, kuten kommentissani kerroin. Verossa vähän säästää.
Aeimman kommenttini 180.000€ on pesän bruttovarat, joilloin toki sitten pesän jaon jälkeen muiden osakkaiden pitää maksaa velka sen omistavalle osakkaalle (minkä he voivat maksaa pesästä saamillaan käteisvaroilla). Mutta se ei muuta tätä varainsiirtoverolaskelmaa mitenkään.
Jos halutaan kikkailla koko varainsiirtovero pois, pitää velkaa pyörittää kuolinpesän kautta paljon suurempi summa. En ryhdy tässä laskemaan sitä.Lisään vielä:
Ja toinen asia on sitten verotuksen kiertämispykälä, joka voi tulla sovellettavaksi, kun oikeustoimet kuolinpesässä eivät vastaa sitä tarkoitusta, mitä ne oikeasti merkitsevät. Siinä tilanteessa voi verottaja sivuuttaa po. järjestelyn, jos se katsoo ne tehdyn vain verojen välttämistarkoituksessa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Niin, toki sen ymmärsin, että kp:ssä on 80.000€ käteisenä ja saman verran velkaa (!). Normaalisti velka maksetaan ennen perinnönjakoa, ja kuka tahansa osakas voi vaatia velkojen maksua ennen jakoon ryhtymistä perinökaaren mukaisesti. Velkojen maksun jälkeen pesässä on vain 100.000€ arvoinen asunto, josta jokaisen osakkaan osuus on 20 %. Tällöin varainsiirtovero kohdistuu 80.000€ osuuteen, koska 20.000€ osuuden asunnon jaossa saanut saa omana perintöosuutenaan. Loput tulee kaupalla.
Mutta kun halusit kikkailla velalla tapauksessa, niin se on mahdollista kaikkien osakkaiden suostumuksin, jolloin varainsiirtovero kohdistuukin 64.000€ osuuteen, kuten kommentissani kerroin. Verossa vähän säästää.
Aeimman kommenttini 180.000€ on pesän bruttovarat, joilloin toki sitten pesän jaon jälkeen muiden osakkaiden pitää maksaa velka sen omistavalle osakkaalle (minkä he voivat maksaa pesästä saamillaan käteisvaroilla). Mutta se ei muuta tätä varainsiirtoverolaskelmaa mitenkään.
Jos halutaan kikkailla koko varainsiirtovero pois, pitää velkaa pyörittää kuolinpesän kautta paljon suurempi summa. En ryhdy tässä laskemaan sitä.Mielenkiintoista. En tiennyt, että jako voidaan tehdä bruttoarvosta. Mutta olettaisin, että mahdollinen perintövero määräytyy kuitenkin nettoarvosta.
Eli periaatteessa lainan täytyisi olla 400.000, niin että asunnon osuus on 1/5. Sitten jako (kaikkien suostumuksella) ja sen jälkeen kaikki osakkaat maksavat osuutensa velasta pois (80.000). Ja sitten riskinä vielä, että verottaja tulkitsee tämän veronkierroksi. Ymmärrän miksi on järkevämpää ja riskittömämpää maksaa velka pois ennen jakoa.
- Anonyymi
"Pesän nettoarvo siis 100.000.....Pesässä 5 osakasta"
Laskennallisesti siis jokaiselle ilman perintöveroa 20 000€, sovitaan 19 999€.
"Voiko yksi pesän osakkaista saada asunnon kokonaan itselleen jos samalla ottaa vastuulleen koko velan."
Ongelmana tulkita termiä "saada".
Ei voi ensisijaisesti "saada", koska pesällä on nettoarvoa mainitsemasi 100 000€. Jos yksi pesän osakkaista haluaa asunnon kokonaan itselleen, muiden pesän osakkaiden on ensin otettava perintö vastaan, jonka jälkeen heidän on luovuttava perinnöstään. Luovuttaminen eli ohjattu luopuminen on verottajan silmin katsottuna lahja. Luopujat eivät maksa perintöveroa, mutta saaja maksaa lahjaveroa.
Perintövero omasta osuudesta = 0€.
Lahjavero neljältä = 4 x 2931€ = 11 724€.
Poikkeuksena perinnönsaaja, jolla ei ole omia rintaperillisiä, voi olla ryhtymättä perintöön ja luopua perinnöstä ehdoitta. Silloin perintöä kohdellaan kuin luopuja olisi menehtynyt ennen perittävää. Jos kaikki perilliset ovat lapsettomia ja luopuvat perinnöstä yhden hyväksi, tällä perillisellä on mahdollisuus "saada" 100 000€:n nettoarvoinen kuolinpesä itselleen. Silloin perillinen maksaa perintöveroa koko saamastaan summasta.
Perintövero koko nettosummasta 100 000€ = 8700€.
Jos kyseessä on etukäteinen pesäosuuden luovutus, luovutus on joka tapauksessa tehtävä kirjallisesti ja ehdollisena.
Veroa ei makseta missään edellisistä tapauksista kaksinkertaisena. Asunnon hinta on aina asunnon todisteellinen ja tosiasiallinen tai vertailuarvoihin perustuva käypä hinta, ja jos hankintahinta on käypää hintaa alempi, se ei rajoita luovutusta luovuttajien puolesta. Perillinen sen sijaan voi joutua maksamaan lahjaveroa, jos kyseeseen tulee alihintainen ja lahjanluonteinen kauppa, jossa vastike on enintään 75 % kohteenkäyvästä arvosta.
Oman asunnon myynnistä saatu myyntivoitto on verovapaata tuloa silloin, kun itse omistaja tai perheenjäsenet ovat asuneet asunnossa yhtäjaksoisesti vähintään kaksi vuotta.
Jos kyseessä on ihan puhdas kauppa muilta perinnönsaajilta, kauppaan kohdistuu 4 x 20 000€ osalta varainsiirtoveroa, koska 20 000€ osuus on omaa perintöosuutta. Verotuksellisesti on edullista suorittaa asunnosta alihintainen kauppa (75% x käypä hinta), maksaa varainsiirtovero 2 %, pitää asunto lähipiirillään 2 vuotta ja myydä sen jälkeen ilman luovutusvoittoveroa.- Anonyymi
> Verotuksellisesti on edullista suorittaa asunnosta alihintainen kauppa (75% x käypä hinta).
Alihintainen kauppa, jota ei kuitenkaan tulkita lahjanluonteiseksi kaupaksi. Jos kauppahinta on enintään 75 % (3/4) omaisuuden käyvästä arvosta, kyseessä on lahjanluonteinen kauppa ja siitä voi joutua maksamaan lahjaveroa. Huonoimmassa mahdollisessa tapauksessa lahjavero koskee koko kayvän hinnan ja todellisen kauppahinnan välistä erotusta.
Tuon hinnalla pelaamisen kanssa pitää olla kovin tarkkana. Sukulaisten väliset keskinäiset kaupat ovat verottajan mielenkiinnon kohteena. - Anonyymi
Perinnöstä luopumisen jälkeen perillinen tai perilliset eivät maksa lahjaveroa vaan perukirjan mukaisesti perintöveron, jos näin raja ylittyy.
Jälkimmäinen luonnehdinta on taas eri maailmasta: luovutus. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Perinnöstä luopumisen jälkeen perillinen tai perilliset eivät maksa lahjaveroa vaan perukirjan mukaisesti perintöveron, jos näin raja ylittyy.
Jälkimmäinen luonnehdinta on taas eri maailmasta: luovutus.Mitä edellä sanottiin?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mitä edellä sanottiin?
Aikaisemmin sanottiin, että "luovuttaminen eli ohjattu luopuminen on verottajan silmin katsottuna lahja".
Tuossa yllä sanottiin, että "perinnöstä luopumisen jälkeen perillinen tai perilliset eivät maksa lahjaveroa vaan perukirjan mukaisesti perintöveron, jos näin raja ylittyy". Mitä sillä sitten tarkoitetaankaan - voi tarkoittaa ihan mitä tahansa...?!
Jos joku luopuu perinnöstään ehdoitta, luopujan sijaan tulevat hänen omat rintaperillisensä eli asiaa käsitellään kuin luopuja olisi menehtynyt ennen perinnön jättäjää. Luopuja ei maksa lainkaan veroja, ja luopujan sijaan tullut rintaperillinen on perintöverovelvollinen. Jos perillinen luovuttaa perintöosansa, hän ottaa aluksi vastaan perinnön, jonka jälkeen myy, antaa, vaihtaa tai lahjoittaa osuutensa tai osan siitä. Myös luopuja on perintöverovelvollinen, jonka lisäksi luovutuksen saaja saattaa olla lahjaverovelvollinen. Tuollaisesta tilanteesta saattaa seurata kahdenkertainen verotus.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Poliisi tutkii murhaa Paltamossa
Poliisi tutkii Kainuussa sijaitsevassa Paltamon kunnassa epäiltyä henkirikosta, joka on tapahtunut viime viikon perjanta445239Jos me voitais puhua
Jos me voitais puhua tästä, mä sanoisin, että se on vaan tunne ja se menee ohi. Sun ei tarvitse jännittää mua. Mä kyllä243440Jenna meni seksilakkoon
"Olen oppinut ja elän itse siinä uskossa, että feministiset arvot omaava mies on tosi marginaali. Todennäköisyys, että t2992830Jere, 23, ja Aliisa, 20, aloittavat aamunsa Subutexilla tai rauhoittavilla: "Vaikka mä käytän..."
Jere, 23, ja Aliisa, 20, ovat pariskunta, joka aloittaa aamunsa Subutexilla tai rauhoittavilla. Jere on ollut koko aikui562643- 1702312
- 242119
Aku Hirviniemi tekee paluun televisioon Aiemmin hyllytetty ohjelma nähdään nyt tv:ssä.
Hmmm.....Miksi? Onko asiaton käytös nyt yht´äkkiä painettu villaisella ja unohdettu? Kaiken sitä nykyään saakin anteeksi1261881Vielä kerran.
Muista että olet ihan itse aloittanut tämän. En ei silti sinua syyllistä tai muutenkaan koskaan tule mainitsemaan tästä3661845Vain yksi elämä
Jonka haluaisin jakaa sinun kanssasi. Universumi heitti noppaa ja teki huonon pilan, antoi minun tavata sinut ja rakastu881761M nainen tiedätkö mitä
Rovaniemellä sataa nyt lunta, just nyt kun lähden pohjoiseen. Älä ota mitään paineita tästä mun ihastumisesta sinuun, ti161391