Miten asuntolaina käsitellään perintöverotuksessa? Tuleeko mahdollisesti varainsiirtovero maksettavaksi? Pääsääntönähän on, että kuolinpesän velat pitää ensin maksaa, mutta miten jos perillinen ottaa itselleen vastuun lainasta?
Otetaan vaikka tällainen esimerkki: Vainajalla oli asunto, arvo 99.000, sekä asuntolaina 80.000. Yksi ainoa perillinen. Pesän arvo siis 19.000. Voiko perillinen saada koko asunnon lainoineen ilman veroja? Vai saako hän vain 1/5 ja loput lasketaan kaupaksi ja menee esim. varaisiirtovero ja mahdollisesti luovutusvoittovero pesältä?
Otetaan vaikka tällainen esimerkki: Vainajalla oli asunto, arvo 99.000, sekä asuntolaina 80.000. Yksi ainoa perillinen. Pesän arvo siis 19.000. Voiko perillinen saada koko asunnon lainoineen ilman veroja? Vai saako hän vain 1/5 ja loput lasketaan kaupaksi ja menee esim. varaisiirtovero ja mahdollisesti luovutusvoittovero pesältä?
Vastaukset 13
Vanhimmat
Kysymyksesi on outo kerrassaan. Ajattelet vissiiin hyvin monimutkaisesti asioita, vähän kuin insinööri ikään kuin.
Jos ainoa perillinen on kuolinpesässä, jossa on asunto ja sille lainaa, hän on JO saanut sen asunnon perintönä. Hän siis omistaa sen. Asunnon arvo on se mainittu 19.000e. (Perintöveroakaan ei mene alla 20.000€ perinnöstä.)
Lainojen kanssa kuopinpesässä on aina kaksi vaihtoehtoa. Pitää laina ja maksaa sitä lainaehtojen mukaisesti tai maksaa pois vaikka kokonaankin. Tietenkin pankki kysyy perillisen lainanhoitokykyä.
Mitään veroseuraamuksia ei ole kummastakaan vaihtoehdosta.
Pesän+velaton+osuus+on+siis+19+000+euroa,+joka+siirtyy+perintönä+yhdelle+perilliselle.+
Kiitos vastauksista. Eli vaikka asunto paljon arvokkaampi kuin pesän arvo, niin ei mene varainsiirtoveroa. Esim. asuntokaupassa joudutaan maksamaan varainsiirtoveroa myös velkaosuudesta (vaikka on yhtiölainaa). Siksi kysyin.
Jos tehdään hieman monimutkaisemmaksi. Velaton asunto, arvo 100.000, mutta 5 perillistä (vaikka 5 lasta, siis sama osuus kaikille). Voiko yksi lapsista lunastaa asunnon kokonaan maksamalla muille sisaruksille 20.000 per nenä, vai tuleeko siitä jotain veroseuraamuksia (sisaruksille tai pesälle, esim varainsiirtovero)? Muuttuuko tilanne jos tämä lunastaja olisi antanut 80.000 lainaa etukäteen (siis jo ennen vanhemman kuolemaa), niin että pesässä olisi jo valmiina tarpeeksi rahaa sisarusten osuuden lunastamiseksi? Pesän arvo siis edelleen 100.000 (asunto käteistä - velkaa saman verran kuin käteistä).
Sekava+kysymys.+Mutta+selvitetään.
Laskelmani ei ole pielessä. Käteisvarojen lisäksi oli myös vastaava summa velkana, kuten kysymyksessä (omasta mielestäni selvästi) kirjoitin. Pesän varat siis:
Asunto 100.000
Käteistä 80.000
Velkaa 80.000 (velkojana yksi pesän viidestä osakkaasta, laina annettu kun vainaja oli vielä elossa)
Pesän nettoarvo siis 100.000.
Pesässä 5 osakasta
Kysymys oli: Voiko yksi pesän osakkaista (se jolta vainaja on ennen kuolemaansa lainannut rahat) saada asunnon kokonaan itselleen jos samalla ottaa vastuulleen koko velan. Näin hänen osuutensa arvo on 20.000, siis asunto miinus velka. Muut saisivat pesästä 20.000 per nuppi käteisenä. Meneekö silloin varainsiirtoveroa tai muita veroja? Ja vielä lisäkysymys: Miten asunnon hankintahinta määräytyy tässä tapauksessa saajan verotuksessa? Onko se 100.000? Oletamme että perinnönsaaja pitää asunnon yli vuoden ennen mahdollista myyntiä.
Niin,+toki+sen+ymmärsin,+että+kp:ssä+on+80.000€+käteisenä+ja+saman+verran+velkaa+(!).+Normaalisti+velka+maksetaan+ennen+perinnönjakoa,+ja+kuka+tahansa+osakas+voi+vaatia+velkojen+maksua+ennen+jakoon+ryhtymistä+perinökaaren+mukaisesti.+Velkojen+maksun+jälkeen+pesässä+on+vain+100.000€+arvoinen+asunto,+josta+jokaisen+osakkaan+osuus+on+20+%.+Tällöin+varainsiirtovero+kohdistuu+80.000€+osuuteen,+koska+20.000€+osuuden+asunnon+jaossa+saanut+saa+omana+perintöosuutenaan.+Loput+tulee+kaupalla.
Lisään vielä:
Ja toinen asia on sitten verotuksen kiertämispykälä, joka voi tulla sovellettavaksi, kun oikeustoimet kuolinpesässä eivät vastaa sitä tarkoitusta, mitä ne oikeasti merkitsevät. Siinä tilanteessa voi verottaja sivuuttaa po. järjestelyn, jos se katsoo ne tehdyn vain verojen välttämistarkoituksessa.
Mielenkiintoista. En tiennyt, että jako voidaan tehdä bruttoarvosta. Mutta olettaisin, että mahdollinen perintövero määräytyy kuitenkin nettoarvosta.
Eli periaatteessa lainan täytyisi olla 400.000, niin että asunnon osuus on 1/5. Sitten jako (kaikkien suostumuksella) ja sen jälkeen kaikki osakkaat maksavat osuutensa velasta pois (80.000). Ja sitten riskinä vielä, että verottaja tulkitsee tämän veronkierroksi. Ymmärrän miksi on järkevämpää ja riskittömämpää maksaa velka pois ennen jakoa.
"Pesän+nettoarvo+siis+100.000.....Pesässä+5+osakasta"
>+Verotuksellisesti+on+edullista+suorittaa+asunnosta+alihintainen+kauppa+(75%+x+käypä+hinta).
Perinnöstä luopumisen jälkeen perillinen tai perilliset eivät maksa lahjaveroa vaan perukirjan mukaisesti perintöveron, jos näin raja ylittyy.
Jälkimmäinen luonnehdinta on taas eri maailmasta: luovutus.
Mitä edellä sanottiin?
Aikaisemmin sanottiin, että "luovuttaminen eli ohjattu luopuminen on verottajan silmin katsottuna lahja".
Tuossa yllä sanottiin, että "perinnöstä luopumisen jälkeen perillinen tai perilliset eivät maksa lahjaveroa vaan perukirjan mukaisesti perintöveron, jos näin raja ylittyy". Mitä sillä sitten tarkoitetaankaan - voi tarkoittaa ihan mitä tahansa...?!
Jos joku luopuu perinnöstään ehdoitta, luopujan sijaan tulevat hänen omat rintaperillisensä eli asiaa käsitellään kuin luopuja olisi menehtynyt ennen perinnön jättäjää. Luopuja ei maksa lainkaan veroja, ja luopujan sijaan tullut rintaperillinen on perintöverovelvollinen. Jos perillinen luovuttaa perintöosansa, hän ottaa aluksi vastaan perinnön, jonka jälkeen myy, antaa, vaihtaa tai lahjoittaa osuutensa tai osan siitä. Myös luopuja on perintöverovelvollinen, jonka lisäksi luovutuksen saaja saattaa olla lahjaverovelvollinen. Tuollaisesta tilanteesta saattaa seurata kahdenkertainen verotus.