Masennus / ahdistus sairastetun covid-19 jälkeen

Sinuna hankkiutuisin ammattiavun piiriin. On raskasta olla masentunut. Et ole tehnyt uutta löytöä koskien koronaa. Olet vain masentunut eikä se liity itse kotonaan mitenkääb

No jos seuraa tätä kuinka COVIDIIN liittyvää pelkoa on levitetty joka tuutista jo vuosien ajan ja mitä kaikkea pahaa se voi aiheuttaa niin ei se ihme ole jos oma mielenterveys alkaa myös heitellä kun olet saanut sen pelkäämäsi COVIDIN.

Joo no en pelännyt tautia ja olin itseasiassa hieman jopa tyytyväinen kun sen sain että on sitten ns pois alta. Ja on luonnollista että mihin tahansa sairastamiseen liittyy toipumisaika. En myöskään usko keksineeni uutta koronan jälkioiretta.
Olen ollut liikunnallinen ja aikaansaava.
Taudin jälkeen värit elämästä hävisivät.
Lähinnä olisi ollut mukava kuulla onko jollain ollut vastaavaa ja kuinka pitkään toipumisessa meni.
Masennus on itseään ruokkiva tauti ja mitä paremmin pystyy itsensä toimintakykyisenä pitämään, sen paremmat toipumismahdollisuudet.
Lähinnä mitään eikä ketään jaksa ja aika kuluu. Ei elä. Seuraa sivusta. Ihmisen muotoinen tyhjyys.

Itse olen ollut mt-eläkkeellä jo ennen korona-aikaa. Rokotteita en ota, ja tietääkseni en tautia ole sairastanut (ihan varma en ole asiasta). Nämä ovat olleet hemmetin raskaita vuosia. Oli ensin perhepiiriin kuuluva kriisi ennen koronaa, sitten kaikki koronarajoitukset ja nyt erittäin räjähdysherkkä maailmanpoliittinen tilanne. Eipä tämä ole mielenterveydelle hyvää tehnyt. Muuttanut kaksi kertaa asuinpaikkaa ja kärsin yksinäisyydestä.

Toimintakyky on muuten aika monipiippuinen käsite. Vaikka olisi vaikeastikin masentunut, niin ihminen voi huolehtia omasta hygieniastaan ja kodin siisteydestä, käydä töissä ja opiskella ja harrastaa. Tai päin vastoin. Normaalilla päällä varustetulla ihmisellä hommat eivät vain luista. Hyvin kroonisesta ja hyvin pitkäaikaisesta masennuksesta sanoisin, että kyllä se lamaa ja hidastaa ihmistä. Eli täyteen työpanokseen ei sen jälkeen välttämättä pysty, ainakaan hektisellä alalla. Tai hommat eivät riitä asioiden loppuun saattamiseen. Silti ihminen saattaa näyttää ihan ihmiseltä, ja tehdä jotain oikeiden ihmisten elämään kuuluvia asioitakin.

Voi olla vaikeaa erottaa, mikä liittyy koronavirukseen itsessään, ja mikä muihin koronaan liittyneisiin rajoitteisiin, saati sitten muihin tapahtumiin.

Oletko koskaan saanut punkkia iholle? Ainakin itselläni ensimmäisellä kerralla oli jotenkin saastunut tai lähes raiskattu olo. Joku pieni, mutta vieras ja vaarallinen oli tunkeutunut minuun. Ehkä korona voi aiheuttaa saman reaktion alitajuisena? Koronaankin on liittynyt tietynlaista hygienia-ajattelua. Varsinkin alkuun suhtauduttiin fanaattisesti käsien pesemiseen ja muuhun pintojen pyyhkimiseen. Itse muistin vasta äskettäin, että kun olin lapsena sairaalassa paljon infektioiden vuoksi, olin yksin eristettynä omaan huoneeseeni. Minusta käytettiin termiä "likainen", minkä lapsen ymmärryksellä olisi voinut hyvinkin käsittää väärin. Eli tavallaan koko korona-aika on toistanut piilevää lapsuuteni traumaa. Eristystä ja leimaamista. Ei se ole ainakaan hyvinvointia parantanut.

Ihmisen psyyke on aika monimuotoinen rakennelma sekin. Eli on vaikea sanoa suoraan, mikä johtuu mistäkin.

Kyllä, minulla tullut myös TODELLA pahoja ja lamaavia ahdistusoireita koronan jälkeen. Ennen tätä ei ollut. Nyt viimeksi kesti kolme päivää, tänään tuntuu helpommalta. Ahdistus ei todellakaan ole mitään pientä, vaan vei itseni päivystykseen asti koska luulin tulevani hulluksi. Samaan aikaan keskittyminen mihinkään muuhun oli mahdotonta, ruoka ei mennyt alas vaan oli alati huono olo henkisesti ja fyysisesti. Enkä pelännyt koronaa, itseasiassa näitä ahdistusoireita lukuunottamatta korona oli flunssaan verrattavissa. Ihmettelen ettei näistä oireista puhuta enempää. Tsemppiä, toivotaan että pian helpottaa kaikki oireet ja normaalielämä taas kutsuu.

Minulla oli juuri kuluneena viikonloppuna ihan jäätävä masennus. Sairastin koronan neljä viikkoa sitten alkaneena. Koskaan ennen en ole kokenut sellaista epätoivoista suorastaan eksistentiaalista tyhjyyden tunnetta ja syvää masennusta joka tuli aivan yllättäen. Jatkuva itku joka vain jatkui ja jatkui. Tuntui että koko mieli ja persoona kääntyy ympäri. Pelottava kokemus! Olotila meni ohi enkä totisesti toivon sen uusiutuvan. Muutakin oiretta vielä on koronasta, väsymys, tukkoisuus, rytmihäiriöitä.

Valitettavasti tutulta kuulostaa. Sairastin koronan viime syksynä 2021 ja heti taudin jälkeen tuli voimakasta päivittäistä lähes jatkuvaa ahdistuneisuutta, jossain vaiheessa ahdistuneisuuden pitkittyessä kuvioon tuli myös lievää/keskivaikeaa masennusta. Aikaa on kulunut puoli vuotta ja nyt on ollut havaittavissa kahden viimeisen viikon aikana ahdistuneisuuden lievittymistä ja mielen virkeyttä. Opiskelut jouduin keskeyttämään, koska voimakas ahdistuneisuus vaikutti myös toimintakykyyni/keskittymiseen ja muistiin. Lisäksi minulle tuli taudin jälkeen unettomuutta ja ennen tautia sitä ei ollut. Olen siis edelleen sairaslomalla. Toipuminen näyttää olevan hidasta, mutta luotan, että tästä vähitellen toivutaan. Ennen koronaa minulla ei ole ollut mielenterveyden ongelmia ja olen ollut ns. "elämäni kunnossa". Tutkimustuloksia löytyy koronan sairastamisen jälkeisistä mielenterveydenhäiriöistä ja ahdistus on niistä yleisin (jopa joka kolmanneella koronaa sairastaneella).

Mitenkäs muilla menee tämän kanssa? Itsellä jatkunut ahdistuneisuus/masennus jo 4kk. Piti jo aloittaa ssri-lääkitys, kun tämä vie toimintakyvyn totaalisesti. Vielä ei lääkityksestä oikein apua, toki olen syönyt sitä vasta vähän aikaa.

Sairastin koronan tässä juuri äskettäin ja parannuttuani olen huomannut että ahdistusta on ollut päivittäin, ja koko ajan. Minulla on uupumus- ja ahdistustaustaa, joten tunnistan oireet, kun ne ilmaantuvat. Yleinen levottomuuden tunne, paino rintakehällä, kuvottava olo, ruokahaluttomuus. Ennen koronaa kävin iloisena töissä ja nautin työstäni, nyt tänään olen menossa taudin jälkeen ensimmäistä kertaa töihin ja ahdistaa ihan helvetisti. Miten kivasta työstä yhtäkkiä koronan aikana olisi tullut ahdistava ja kuluttava työ?

Ilmeisesti en ole ainoa. Luin muutamia lehtijuttuja, että on huomattu koronan vaikuttavan keskushermostoon aiheuttaen siellä jonkinlaisen tulehdustilan, mistä nämä neurologiset oireet johtuisivat.

Ainoa ongelma on se, ettei missään jutussa kerrota paranemisesta. Käyn terapiassa viikoittain aiemman uupumusjaksoni takia, SSRI-lääkkeet lopetin enkä millään haluaisi niitä ottaa takaisin. Toivon, että tämä helpottaisi pian.

"Ilmeisesti en ole ainoa. Luin muutamia lehtijuttuja, että on huomattu koronan vaikuttavan keskushermostoon aiheuttaen siellä jonkinlaisen tulehdustilan, mistä nämä neurologiset oireet johtuisivat."
Minulle tuli eilen illalla sellainen Heureka! olotila, että nyt tajuan miksi oloni on sellainen huono kokoajan. Olen sairastanut koronan tammikuussa ja nyt syyskuussa uudelleen. Tämä jälkimmäinen tauti oli paljon pahempi. Olen sairastanut myös aivokalvontulehduksen v. 2008 tai 2009. En nyt muista tarkkaa vuotta. Keskushermosto on siis ollut koetuksella. Olin myös kesällä todella kipeä jossa yskä kesti 5-6 vkoa. Minulla todettiin ensimmäisen kerran masennus juurikin 2009 loppuvuodesta. Monia vuosia meni hyvin, mutta 2018 masennuin äitini kuoleman jälkeen. Joten on alttius masentua. Olen hyvin jaksanut käydä töissä ja pidän työstäni. Perhe-elämä ja raha-asiat ovat kunnossa. Elämä siis mallillaan. Mutta lähiaikoina olen kokenut voimakasta ilon tunteen menetystä ja mikään ei kiinnosta. Miettinyt mikä on elämäni tarkoitus? Kaikki tuntuu merkityksettömältä. Epätodellinen olo. Voimakas väsymys. Vaikka nukkuisi kuinka ei se helpota. Eikä tällaista ollut ennen koronaa.
Löysin netistä tietoa toiminnallisten häiriöiden hoidosta ja mistä on kyse. Keskushermostoon vaikuttaa mm. infektiot. Aion selvittää asiaa vielä tarkemmin ja haluan saada avun oireisiini.

Minulla on ollut huono olla henkisesti koronan jälkeen. Päällä on ollut anhedoninen olo kuin en tuntisi normaalisti tunteitani mitä yleensä tunnen. Ja ihan kuin tämä ei riittäisi niin vielä näiden oireiden päälle on elämää haittaavia kognitiivisia vaikeuksia. Lähimuisti pätkii aivot on suttuisen sumuiset ja on sanojen löytämisen vaikeuksia. Päätä särkee päivästä toiseen häiritsevällä tavalla.