http://www.city.fi/lehti/article.php?id=1543
Suomen huumepolitiikka on arvonnan tulosta
Huhtikuussa 2005 Berliinin osavaltion senaatti Saksassa päätti laillistaa kannabiksen käytön. Alankomaissa, Belgiassa ja Portugalissa kannabiksen käyttö on jo laillista tai ainakin sitä katsotaan läpi sormien.
Iso-Britannia muutti kannabiksen luokitusta alkuvuonna 2004. Kannabis muutettiin B-luokan huumeesta ja sen johdannaiset A-luokan huumeesta lieväksi C-luokan huumeeksi. Poliisipäälliköiden yhdistys suosittelee, että hallussapidosta tehtäisiin pidätyksiä ainoastaan poikkeustilanteissa.
Suomessa kannabiksen ja muiden huumausaineiden käytön rangaistavuus on arvonnan tulosta. Kun huumausainelakia säädettiin 1970-luvun alussa, kiisteltiin nimittäin siitä, pitäisikö huumeiden käytöstä rangaista. Hallituksen lakiesityksessä käyttöä ei ehdotettu rangaistavaksi. Eduskunnassa tilanne kuitenkin muuttui: äänet menivät äänestyksessä tasan, ja lopulta asia ratkaistiin arvalla. Käyttäjistä tuli rikollisia.
Eduskunnan keskusteluista käy ilmi, että käyttökiellolla haluttiin lähinnä vahvistaa huumausaineiden vastaisia asenteita. Käytännössä huumeriippuvaiset oli tarkoitus jättää rankaisematta ja ohjata hoitoon. Aluksi näin toimittiinkin, mutta vähitellen linja muuttui. Viime vuosina valtaosa tuomioista on annettu käyttäjille.
“Suomen huumepoliittinen linja on lähellä EU:n valtavirtaa. Meillä pelkkään käyttöön syyllistyneiden kontrolli on pohjoismaalaisittain hieman tiukempaa kuin useissa muissa Länsi-Euroopan maissa”, vahvistaa projektikoordinaattori Toivo Hurme sosiaali- ja terveysministeriöstä.
Poliisille viihdekäyttäjä on rikollinen siinä missä muutkin.
“Poliisin toiminnan kannalta ei ole merkitystä, mitä käsitettä tai nimitystä tietyt piirit huumausaineiden käytöstä käyttävät. Ei käyttötarkoitus sinänsä tai tietynlainen suhtautuminen huumausaineisiin muuta miksikään niitä vaikutuksia, joita huumausaineet aiheuttavat käyttäjälleen ja ympäristölleen. Myöskään lainsäädännön kannalta käyttötarkoitus ei tee huumeiden käytöstä enemmän tai vähemmän moitittavaa”, sanoo ylikomisario Arto Hankilanoja sisäministeriön poliisiosastolta.
Aineen laadusta ja määrästä riippuen kiinni jääneelle rapsahtaa sakko huumausaineen käyttörikoksesta. Pienestä määrästä ei vielä tule rikosrekisteriä, mutta sakkotuomiollakin pääsee suojelupoliisin rekisteriin. Esimerkiksi työpaikkaa hakiessa työnantaja saattaa pyytää poliisilta turvallisuusselvitystä, joka on tällaisen merkinnän vuoksi kielteinen.
Kova linja ei toimi
Kaikki eivät ole tyytyväisiä käyttäjiä piiskaavaan huumepolitiikkaan.
“Nykyisen kaltainen huumevastaisuus on ollut omiaan aikana, jolloin oli syytä uskoa, että huumausaineet on mahdollista kitkeä pois yhteiskunnasta täysin”, sanoo Ville Vettenranta, Humaania Päihdepolitiikkaa -kansalaisjärjestön varapuheenjohtaja.
“Viime vuosikymmenet ovat todistaneet asian olevan toisin. Huumeet ovat ikävä kyllä täällä jäädäkseen, joten perinteinen huumeidenvastaisuus alkaa toimia itseään vastaan ja itse asiassa pahentaa ongelmaa. Olemme itseään ruokkivassa kierteessä. Haluammeko kilpailla Yhdysvaltojen kanssa, joka on panostanut vahvasti huumesotaansa etenemättä siinä lainkaan?” Vettenranta kysyy.
Tosiaan. Yhdysvalloissa tehtiin 1,7 miljoonaa huumepidätystä vuonna 2003, näistä yli 80 prosenttia oli käyttäjiä. Luku on noussut joka vuosi. Silti esimerkiksi kannabista käytetään USA:ssa enemmän kuin Hollannissa, jossa se on sentään laillista. Amerikkalaisista 16–17-vuotiaista 79 prosenttia sanoo, että heidän olisi melko helppoa tai hyvin helppoa hankkia marihuanaa, ja nuorista aikuisista yli puolet on kokeillut sitä.
“Suomessakin lähes kaikissa oppilaitoksissa ja työpaikoilla on henkilöitä, jotka ovat joko kokeilleet kannabista tai käyttävät sitä vapaa-aikanaan. Halutaanko todella syrjäyttää kaikki nämä ihmiset yhteiskunnan ulkopuolelle leimaamalla heidät rikollisiksi ja huumehörhöiksi?” Ville Vettenranta kysyy.
Sosiaali- ja terveysministeriön Toivo Hurme ei lupaile kannabista maitokauppoihin.
”Kannabista ei tulisi laillistaa, mutta kaikkia huumeita koskee se, että pelkkään käyttöön syyllistyneet tulisi ohjata ensisijaisesti päihdehoitoon sosiaali- tai terveyspalveluihin ja käyttää rikosoikeudellisia seuraamuksia hyvin harkitusti”, Hurme sanoo.
Suositun porttiteorian mukaan kannabiksen käyttö johtaa myöhemmin muiden huumausaineiden käyttöön. Porttiteoriaa on kuitenkin kritisoitu paljon. Muun muassa USA:n lääketieteellinen instituutti totesi vuonna 1999, ettei teorian tueksi ole selviä todisteita.
Suomen huumepolitiikka on arvonnan tulosta
Huhtikuussa 2005 Berliinin osavaltion senaatti Saksassa päätti laillistaa kannabiksen käytön. Alankomaissa, Belgiassa ja Portugalissa kannabiksen käyttö on jo laillista tai ainakin sitä katsotaan läpi sormien.
Iso-Britannia muutti kannabiksen luokitusta alkuvuonna 2004. Kannabis muutettiin B-luokan huumeesta ja sen johdannaiset A-luokan huumeesta lieväksi C-luokan huumeeksi. Poliisipäälliköiden yhdistys suosittelee, että hallussapidosta tehtäisiin pidätyksiä ainoastaan poikkeustilanteissa.
Suomessa kannabiksen ja muiden huumausaineiden käytön rangaistavuus on arvonnan tulosta. Kun huumausainelakia säädettiin 1970-luvun alussa, kiisteltiin nimittäin siitä, pitäisikö huumeiden käytöstä rangaista. Hallituksen lakiesityksessä käyttöä ei ehdotettu rangaistavaksi. Eduskunnassa tilanne kuitenkin muuttui: äänet menivät äänestyksessä tasan, ja lopulta asia ratkaistiin arvalla. Käyttäjistä tuli rikollisia.
Eduskunnan keskusteluista käy ilmi, että käyttökiellolla haluttiin lähinnä vahvistaa huumausaineiden vastaisia asenteita. Käytännössä huumeriippuvaiset oli tarkoitus jättää rankaisematta ja ohjata hoitoon. Aluksi näin toimittiinkin, mutta vähitellen linja muuttui. Viime vuosina valtaosa tuomioista on annettu käyttäjille.
“Suomen huumepoliittinen linja on lähellä EU:n valtavirtaa. Meillä pelkkään käyttöön syyllistyneiden kontrolli on pohjoismaalaisittain hieman tiukempaa kuin useissa muissa Länsi-Euroopan maissa”, vahvistaa projektikoordinaattori Toivo Hurme sosiaali- ja terveysministeriöstä.
Poliisille viihdekäyttäjä on rikollinen siinä missä muutkin.
“Poliisin toiminnan kannalta ei ole merkitystä, mitä käsitettä tai nimitystä tietyt piirit huumausaineiden käytöstä käyttävät. Ei käyttötarkoitus sinänsä tai tietynlainen suhtautuminen huumausaineisiin muuta miksikään niitä vaikutuksia, joita huumausaineet aiheuttavat käyttäjälleen ja ympäristölleen. Myöskään lainsäädännön kannalta käyttötarkoitus ei tee huumeiden käytöstä enemmän tai vähemmän moitittavaa”, sanoo ylikomisario Arto Hankilanoja sisäministeriön poliisiosastolta.
Aineen laadusta ja määrästä riippuen kiinni jääneelle rapsahtaa sakko huumausaineen käyttörikoksesta. Pienestä määrästä ei vielä tule rikosrekisteriä, mutta sakkotuomiollakin pääsee suojelupoliisin rekisteriin. Esimerkiksi työpaikkaa hakiessa työnantaja saattaa pyytää poliisilta turvallisuusselvitystä, joka on tällaisen merkinnän vuoksi kielteinen.
Kova linja ei toimi
Kaikki eivät ole tyytyväisiä käyttäjiä piiskaavaan huumepolitiikkaan.
“Nykyisen kaltainen huumevastaisuus on ollut omiaan aikana, jolloin oli syytä uskoa, että huumausaineet on mahdollista kitkeä pois yhteiskunnasta täysin”, sanoo Ville Vettenranta, Humaania Päihdepolitiikkaa -kansalaisjärjestön varapuheenjohtaja.
“Viime vuosikymmenet ovat todistaneet asian olevan toisin. Huumeet ovat ikävä kyllä täällä jäädäkseen, joten perinteinen huumeidenvastaisuus alkaa toimia itseään vastaan ja itse asiassa pahentaa ongelmaa. Olemme itseään ruokkivassa kierteessä. Haluammeko kilpailla Yhdysvaltojen kanssa, joka on panostanut vahvasti huumesotaansa etenemättä siinä lainkaan?” Vettenranta kysyy.
Tosiaan. Yhdysvalloissa tehtiin 1,7 miljoonaa huumepidätystä vuonna 2003, näistä yli 80 prosenttia oli käyttäjiä. Luku on noussut joka vuosi. Silti esimerkiksi kannabista käytetään USA:ssa enemmän kuin Hollannissa, jossa se on sentään laillista. Amerikkalaisista 16–17-vuotiaista 79 prosenttia sanoo, että heidän olisi melko helppoa tai hyvin helppoa hankkia marihuanaa, ja nuorista aikuisista yli puolet on kokeillut sitä.
“Suomessakin lähes kaikissa oppilaitoksissa ja työpaikoilla on henkilöitä, jotka ovat joko kokeilleet kannabista tai käyttävät sitä vapaa-aikanaan. Halutaanko todella syrjäyttää kaikki nämä ihmiset yhteiskunnan ulkopuolelle leimaamalla heidät rikollisiksi ja huumehörhöiksi?” Ville Vettenranta kysyy.
Sosiaali- ja terveysministeriön Toivo Hurme ei lupaile kannabista maitokauppoihin.
”Kannabista ei tulisi laillistaa, mutta kaikkia huumeita koskee se, että pelkkään käyttöön syyllistyneet tulisi ohjata ensisijaisesti päihdehoitoon sosiaali- tai terveyspalveluihin ja käyttää rikosoikeudellisia seuraamuksia hyvin harkitusti”, Hurme sanoo.
Suositun porttiteorian mukaan kannabiksen käyttö johtaa myöhemmin muiden huumausaineiden käyttöön. Porttiteoriaa on kuitenkin kritisoitu paljon. Muun muassa USA:n lääketieteellinen instituutti totesi vuonna 1999, ettei teorian tueksi ole selviä todisteita.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Siinä taas kuraa naamalle kannabisvastaisille itämafian kannattajille. Tajutkaa jo, että nykyinen huumausainepolitiikka suosii ainoastaan veli-venäläistä ja lisää poliisien turhaa työtä.