Olin 90 -luvun puolivälissä matkaoppaana Alanyassa, Turkissa. Kaikki siellä käyneet tietävät että matkaa lentokentältä kertyy noin 120 kilometriä mikä vie reilut parisen tuntia, etenkin kun matkalla on pidettävä kusi- vesi- ja tupakkitauko.
Oli aika kiireinen lentokenttäpäivä, todennäköisesti lauantai. Olimme päässeet normaalisti kentältä bussilla kohti Alanyaa. Noin matkan puolivälin korvilla jäimme huoltoasemalle tauolle.
No, porukka menee ostamaan vettä ja kaljaa, vetää röökiä ja käy kusella. Huomaan että samalla huoltiksella on muitakin firman busseja, muun muassa ruotsalaisia matkailijoita.
Kun tauko alkaa olla ohi, kaitsen matkaajat omaan bussiini. Yhtä kaveria ei näy.
Kohta ruotsalaisopas viittilöi minulle ja tulee kysymään että onko toi sun bussista? Katson umpihumalassa olevaan nuorehkoon kaveriin ja sanon, että en ole tosiaankaan ihan varma, mutta kysytään.
Kun kysyn kaverilta että mihin hotelliin hän on Alanyassa menossa, en saa mitään selkeää vastausta. Onneksi hänellä on matkalippu taskussaan joten siitä selviää että jep, meikäläisen bussiin vaan. Jotenkin tuntuu siltä että jossain vaiheessa vielä oksennetaan.
Matka jatkuu ja kerron normaalit jutut eli että älkää sitä vesijohtovettä juoko ja varokaa paahtavaa aurinkoa etc.
Istun opasistuimella kuljettajan vieressä. Olen juuri pääsemässä mainostamaan tervetulotilaisuutta kun joku koputtaa olkapäälle. Se känninen kaveri istahtaa huojahtaen bussin käytävälle ja kysyy:
"Meneekö tämä bussi Tampereelle, koska ollaan Tampereella?"
Siinä sitten selvitän kaverille että ei olla edes Suomessa saati Tampereen tuntumassa ja että nyt on eri maa ja eri valuutta.
- Nii mutta meneekö Tämä bussi Tampereelle?
Saan suostuteltua kaverin takaisin paikalleen istumaan enkä onneksi kuule hänestä enää koko lomansa aikana mitään.
Oli aika kiireinen lentokenttäpäivä, todennäköisesti lauantai. Olimme päässeet normaalisti kentältä bussilla kohti Alanyaa. Noin matkan puolivälin korvilla jäimme huoltoasemalle tauolle.
No, porukka menee ostamaan vettä ja kaljaa, vetää röökiä ja käy kusella. Huomaan että samalla huoltiksella on muitakin firman busseja, muun muassa ruotsalaisia matkailijoita.
Kun tauko alkaa olla ohi, kaitsen matkaajat omaan bussiini. Yhtä kaveria ei näy.
Kohta ruotsalaisopas viittilöi minulle ja tulee kysymään että onko toi sun bussista? Katson umpihumalassa olevaan nuorehkoon kaveriin ja sanon, että en ole tosiaankaan ihan varma, mutta kysytään.
Kun kysyn kaverilta että mihin hotelliin hän on Alanyassa menossa, en saa mitään selkeää vastausta. Onneksi hänellä on matkalippu taskussaan joten siitä selviää että jep, meikäläisen bussiin vaan. Jotenkin tuntuu siltä että jossain vaiheessa vielä oksennetaan.
Matka jatkuu ja kerron normaalit jutut eli että älkää sitä vesijohtovettä juoko ja varokaa paahtavaa aurinkoa etc.
Istun opasistuimella kuljettajan vieressä. Olen juuri pääsemässä mainostamaan tervetulotilaisuutta kun joku koputtaa olkapäälle. Se känninen kaveri istahtaa huojahtaen bussin käytävälle ja kysyy:
"Meneekö tämä bussi Tampereelle, koska ollaan Tampereella?"
Siinä sitten selvitän kaverille että ei olla edes Suomessa saati Tampereen tuntumassa ja että nyt on eri maa ja eri valuutta.
- Nii mutta meneekö Tämä bussi Tampereelle?
Saan suostuteltua kaverin takaisin paikalleen istumaan enkä onneksi kuule hänestä enää koko lomansa aikana mitään.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.