Mulla on neljävuotias narttusakemanni. Se on osoittanut hirmuvaativaksi ja ongelmaiseksi meille. Olemme miettineet uuden kodin etsimistä, mutta jospa minä nyt viimeisen kerran ja ihan tosissaan kokeilisin saada siitä yhteiskuntakelpoisen. Voisitteko auttaa?
Pahimmat ongelmat:
- agressiivisuus muita koiria kohtaan (vaikeuksia lenkillä pitää hallinnassa)
- turhan haukkuminen ulkona ja sisällä
- tottelemattomuus, asiat saa sanoa sata kertaa ennen kuin tottelee tai sitten tottelee ja unohtaa muutaman sekunnin päästä
- uikutus ja levottomuus autossa; ilmeisesti niin innoissaan, ettei pysy nahoissaan
- lapsen nuoleskelu ja sille ärisemin luun tai lelun takia, kuitenkin heiluu lelunsa kanssa koko ajan lapsen nenän edessä
Lenkitys on jäänyt vähälle, myönnetään. Isolla pihalla saa olla kyllä paljon. Kun käytöksessä olisi niin paljon korjattavaa, en tiedä mistä alkaisin, millaisen rytmin ottaisin päivään (huomioitava myös pieni lapsi), miten kouluttaisin ja kuinka paljon. Kunpa joku osaisi vääntää mulle jotakin rautalangasta..
Pahimmat ongelmat:
- agressiivisuus muita koiria kohtaan (vaikeuksia lenkillä pitää hallinnassa)
- turhan haukkuminen ulkona ja sisällä
- tottelemattomuus, asiat saa sanoa sata kertaa ennen kuin tottelee tai sitten tottelee ja unohtaa muutaman sekunnin päästä
- uikutus ja levottomuus autossa; ilmeisesti niin innoissaan, ettei pysy nahoissaan
- lapsen nuoleskelu ja sille ärisemin luun tai lelun takia, kuitenkin heiluu lelunsa kanssa koko ajan lapsen nenän edessä
Lenkitys on jäänyt vähälle, myönnetään. Isolla pihalla saa olla kyllä paljon. Kun käytöksessä olisi niin paljon korjattavaa, en tiedä mistä alkaisin, millaisen rytmin ottaisin päivään (huomioitava myös pieni lapsi), miten kouluttaisin ja kuinka paljon. Kunpa joku osaisi vääntää mulle jotakin rautalangasta..
Vastaukset 19
Vanhimmat
sakusi haukkuminen voi olla ihan sitä että se vartioi reviiriään. meillä uros saku on kyllä heti vahtimassa kun vähänkin joku ääni kuuluu! autossa se oli pentuna ihan nätisti mutta nyt on tullut niin paljon virtaa että autossakaan ei oikein malta olla. mutta joillakin koirilla voi tulla pahoin vointia autossa, ootko kokeillut eläinkaupoista sellasia rauhoittavia lääkkeitä? ne auttaa matkapahoinvointiin, ilotulituksiin ja uusiin asioihin. kyllä saat siitä haukusta vielä hyvän koiran itsellesi kun vaan jaksat kouluttaa. onneksi meijän saku ainakin oppi tosi nopeasti, ja halusi oppia uusia asioita tosi mielellään. kyllä varmaan teijänkin, se kuuluu vähän sakujen luonteeseen! meillä ei kanssa oikein tuo lenkillä käynti onnistu, kun ihan pienestä pitäjen on saanut olla vapaana omassa isossa pihassa missä on metsää ja peltoa ihan vieressä. niin nyt ei oikein tykkää tuosta pannan laitosta ja remmissä olemisesta. mutta ei senkään tarvitse kuin uudelleen opettaa vaan. muista makupaloja antaa kanssa aina kuin touhuat koirasi kanssa ja se tekee oikein. hyvää kesän odotusta teille molemmille!
kannattaa kokeilla sitruunapantaa.meillä ainakin koira rauhottu huomattavasti,kun haukkuminen loppu.koirasi todennäköisesti ei tiedä paikkaansa laumassa,meillä on ollu vähän samoja ongemia.(ainakin tuo muille rähiseminen viittaa siihen).kokeile kiinnittää makupaloilla koiran huomio itseesi eikä vastaantuleviin.muista aina kehua!meillä on toi kikka toiminu!
kuin "lelu" lemmikki!!
Joten se kaikki mitä voisi kertoa on tosi vaikeeta vääntää RAUTALANGAKSI kun tulee mieleen että miksi saku on se rotu mikä sulla yleensä on.
Koska koirahan ehdollistaa ihan muuta kun sanoja, joten veikkaan että toimet aikomuksiisi koira kokee kivana leikkinä ja harmittelee että missähän se johtaja onkaan "laumassa" myös ne pienet eleet mitä se ilmaisee on varmaankin haastetta että saisi kaverin / tai vois tehdä mitä osaa, katsos tämä ihmisten touhu ei täytä kovin mnoelta osalta tuota sakun olemusta ja suuntautuneisuutta.
treenaamaan.. ja mielellään tapikseen eli tapakoulutukseen. Siellä osaa porukka auttaa.
Sakulle ei riitä kauhean pienet lenkit ja tekemistä täytyy olla paljon...
Missä päin asutte? Mua kiinnostais tuollaisen koiran koulutus. Oma on liiankin tottunut kaikkeen eikä viettiä löydy kunnolla. Uros 3v...
Tuusulassa. Haastetta varmaan riittäisi tässä koirassa ;)
toinen saku menossa.
Mutta koitan silti jotenkin auttaa.
Ensinnäkin kannattaa tosiaan miettiä onko sinulla aikaa antaa koirallesi koiran arvoista elämää? Koira vaatii aikaa ja aivan älyttömän paljon! ...mutta monilla ihmisillä on lapsia ja koiria ja he pärjäävät joten toivoa on =)
Eli siis ensinnäkin SINÄ olet johtaja! Sinä määräät mitä tehdään ja milloin. Sinä määräät miten käyttäydytään missäkin...kun johtajuus on kunnossa niin koiran kanssa eläminen on jo paljon helpompaa.
agressiivisuus muita koiria kohtaan: mene tapakoulutukseen siellä tavan saa karsittua poikkeen tai sitten vaan yksinkertaisesti et hyväksy toisille haukkumista ja et anna koiran haukkua muille! Sinä olet johtaja! Sinä määräät!
tyrha haukkuminen ulkona ja sisällä: koira saattaa olla turhautunut ja haukahtelee...vahtii reviiriään yms. yms. mutta taas sinä määräät missä haukutaan ja missä ei!
tottelemattomuus: tässäkin kohdassa sinun pitää katsoa peiliin.Onko joskus käynyt niin, että et ole vienyt käskyä loppuun? Olet komtanut koiran paikallensa muttet sitten kuitenkaan ole vatinut sitä siellä pysymään vaan koira on omine aikoineen tullut pois...tai jotain vastaavaa.
Se on hoksannut että hittovie eihän tää tosissaan olekkaan tai jotain...eli siis vie käskyt loppuun jos sanot esim. omalle paikalle niin sitten siellä paikalla ollaan niin kauan kunnes annat toisen käskyn esim. vapaa tai jotain.
uikutus ja levottomuus autossa: meillä meinasi nartulla tulla ongelma tästä. Tyttö oli niin innoissaan kun lähettiin jonnekkin että alotti jo kotipihassa hirveen piipin ja jatkoi sitä aina kentälle saakka. Sain asian hoidettua niin yksinkertaisesti että kentällä en laskenutkaan koiraa autosta poikkeen vaan menin itse vaan pihalle. Sitten ajoin toiseen paikkaan ja siellä sama juttu...loppujen lopuksi ajoin takaisin kotia ja koira ei kertaakaan poistunut autosta. Sitten pikkuhiljaa se tajusi että kun täällä takana möykkää niin ei pääsekkään minnekkään ja nykyisin pitää suunsa kiinni.
lapsen nuoleskelu ja sille äriseminen: Luulen että tämä tapa poistuu kun saatte johtajuuden kuntoon.
tässäpä jotain...
ja siitä päivärytmistä...
meillä näin
aamulla herään syön yms. ja käytän koirat pikaseen tarpeillaan.
Sitten lähden töihin.
Kun tulen kotiin käytän koirat samalla oven avauksella taas pikaseen ja syötän ne.
Sitten annan aikaa itselleni tasaantua työpäivästä...
Sitten kun koiratkin on ruoka ettonensa saaneet on aika iskeä ne autoon ja suunnata kentälle, raunioille...jonnekkin. Illat olen pyhittänyt täysin koirille jos joskus ei lähdetä minnekkään kauemmas niin sitten käydään jossain lähempänä riehumassa ja leikkimässä ja kotona annan koirille tai siis yhdelle koiralle kerrallaan täyden huomioni...
Viikonloppuisin mennään mökille missä on tannerta tömistellä, mutta sielläkin pitää koirilla olla virikkeitä ja me teemmekin mieheni kanssa metsään jälkiä ja vuoronperään etsiskellään. Tai piilotellaan tavaroita ja laitetaan koirat ettimään yms.
Ja välillä sitten ollaan vaan, silloin yleensä harjaan koiria tai hieron ja venyttelen niitä juttelen mukaivia ja no annan niille aikaa ne ovat osa meidän perhettä.
Että pistä johtajuus kuntoon ja sitten nenä kohti koulutus kenttiä =)
...saksanpaimenkoira on erittäin aktiivinen ja hieno rotu mutta turhautuessaa se heittäytyy hankalaksi.
Hihnassa räyhäämisestä on kokemusta. Mutta olen tullut siihen tulokseen, ettei sakuni tarvitse olla kaikkien kaveri, emme jää haistelemaan jokaista vastaantulijaa, vaan jatkamme matkaa. Sellaisen olen kans huomannut, että kun tulen ison sakemannin kanssa vastaan, muut koiranomistajat ikäänkuin hätääntyvät ja alkavat käyttäytyä hätääntyneesti. Tottakai koira sen vaistoaa, niin minun kuin hänenkin. Soppa on valmis. Meillä on auttanut vedonestopanta, ei pääse riuhtomaan niin kovasti.Toisaalta se pelottaa ihmisiä, monet ovat kyselleet että onko vihainen kun sillä on tollanen panta, pureeko se?
Meilläkin voi koira olla omalla pikku pihalla ja ikävä kyllä usein haukkuu ohikulkeville ihmisille. Tiukka EI ja siihen se loppuu, useinmiten :o) Mutta sehän kuuluu sakun luonteeseen, puolustaa ja vartioida perhettään.
Tee palvelus koirallesi ja ole rehellinen itsellesi, äläkä puhu ongelmakoirasta, sillä koiranne ei sitä ole. Koirallanne on ongelmakäytöstä siksi, että sillä on ONGELMAOMISTAJAT, joilla ei pitäisi olla saksanpaimenkoiraa ollenkaan (tuskin mitään muutakaan koiraa, ainakaan suurikokoista ja aktiivista).
Koiralla ei ole hyvä olla teidän luonanne. Jos yrittäisit koirasi eteen jotain, huolehtisit edes sen perustarpeista. Sakemanni on rotu, jolle ei riitä edes pelkkä liikunta, puhumattakaan, että se olisi tyytyväinen siihen, että saa juoksennella pihalla vapaana. Se tarvitsee myös henkisesti rasittavaa tekemistä, enkä tosiaankaan tarkoita mitään aktivointivinkkejä, vaan koulutusta ja aktiviteetteja esim. metsässä jäljestyksessä.
Kaikki te, jotka tälläkin palstalla suosittelette sakemannia ensimmäiseksi koiraksi tai seurakoiraksi, niin lukekaa aloittajan kirjoitus ajatuksella. Toivottavasti mietitte seuraavalla kerralla vähän tarkemmin, mitä kirjoitatte, kun joku kyselee.
Jos olisin todella tiennyt sakemannin vaativuuden (minkä tiedän nyt) niin en olisi koiraa ottanut. Mutta nyt se meillä on. Ja meillä on ongelmia. En itsekään suosittele sakemannia ekaksi koiraksi kenellekään. Jos me ei saada kitkettyä ongelmakäyttäytymistä niin koirasta kuin meistä omistajista, niin aiotaan etsiä uusi koti koiralle. Mutta sekään ei ole mikään helppo temppu.
Aikaa ja viitseliäisyyttä ja varmasti myös kiinnostusta koirankouluttamiseen.
Koirasi ei ole mitenkään "vaikea" aivan tavallinen sakemanni joka "väsyäkseen" vaatii aivojen ja mielellään nenänkäyttöön liittyvää tekemistä.
Miten on, onko sinulla varmasti halua antaa koiralle sen vaatimaa koulutusta?
Suosittelen että yrittäisit myydä sen jollekulle, joka on kiinnostunut viemään koiraa eteenpäin.
Käy alueesi alaosaston kentällä ja tutustu ihmisiin, ehkä siellä on joku joka osaisi neuvoa ja ota ihmeessä yhteyttä koiran kasvattajaan.
Kerro vähän taustaa.
-Mitä koirasi osaa ja miten olet asiat sille opettanut?
-Totteleeko missään tilanteessa kieltoasi?
-Ottaako koira sinuun kontaktia?
-Antaako koira sinun ottaa siltä esimerkiksi lelut ja ruuat pois, vai alkaako murina?
-Minkäikäinen lapsesi on?
Koira osaa perusasioita: istu, paikka. Ei osaa seurata. Lenkillä välillä vetää, välillä ei. Kun toinen koira tulee vastaan, saattaa käydä istumassa, kun käsken muttei pysy paikallaan.
Tottelee kieltoja yleensä, kun ei ole toisia koiria. Mutta silti kielto saattaa unohtua hetken päästä. Kotipihalla, kun hyökkää toisia koiria pihan laitaa haukkumaan, niin kielto ei pure, joskus tottelee tänne-käskyä, joskus ei.
Ottaa jonkin verran kontaktia. Mutta monesti ei kuuntele, jos huudan sitä nimelläkin. Lelut, ruuat ja luut antaa ottaa mun ja mieheni pois, ei murise. Jos tulee vieraita miehiä, jotka eivät usein käy ja ruokakuppi on eteisessä, niin murisee, haukkuu ja vartioi sitä.
Lapsi on 9 kk. Lapsen antaa koskea kuonoon, muttei häntään (rajua silittelyä emme tietenkään salli!) Lelu suussa koira kävelee ympäri huonetta, monesti tuo lelun vauvan ulottuville ja kun vauva yrittää siihen koskea, menee kauemmas. Jos koira makaa ja pureskelee leluaan ja vauva tulee sitä kohti, niin alkaa murina. Monesti koira katselee kummissaan vauvan konttaamista.
Sain neuvoja antaa esim. istu-käskyn vain kerran ja jos ei tottele, panen istumaan. Näin menetellen koira on pysynyt paikallaan paremmin kuin ennen. Virheeni on siis ollut toistaa käskyä. Näin yksinkertaista juttua en ole löytänyt lukemistani kirjoista! Joten kiitos siitä!
Sitten olen tehnyt niin, että lenkillä toisen koiran tullessa vastaan olen pysähtynyt, pyrkinyt istuttamaan koiraa paikallaan ja puhunut rauhallisesti sille. Koira on toipunut tilanteesta nopeammin kuin aiemmin. Ja pari päivää sitten jopa se tutustui kahteen paikalliseen koiraan lenkillä! Ihmeiden aika ei ole ohi.
Teen siis tiedostamattani asioita väärin, mutta en tiedä mitä ja miten.
- Onko tämä käytös ollut koiralla aina? Jos ei, koska alkoi?
- Onko koira ollut sinulla jo pennusta?
Ensiksi sinun kannattaa ehdottomasti ottaa yhteyttä kunnon kouluttajaan, joka tutustuu sekä teihin että koiraan. Täällä on vaikea antaa neuvoja, kun ei tiedä omistajista tai koiran luonteesta mitään. Kouluttaja antaa sopivat neuvot, jotka takuulla antavat tulosta pitkäjännitteisen työskentelyn ohella.
Sitten muutama perusjuttu:
Ymmärrän, että pieni lapsi vie aikaa, mutta pyri varaamaan aikaa koiralle. Ota jämäkkä asenne koko touhuun ja sen lisäksi pidä selkeitä koulutushetkiä koiralle päivän mittaan, lyhyitä aikoja kerrallaan. Lisäksi koira lenkille, ilman lasta.
Ruoka: Anna ruoka koiralle 2 kertaa päivässä, aamulla ja iltapäivällä, tunti lenkkeilyn jälkeen. Kuppi käteen, koira luo ja komento istu. Kuppi lattialle. Odota, että koira katsoo sinuun ja sitten vapaa. Idea, että koira saa ruuan vasta kontaktin jälkeen. Kun koira on syönyt, kuppi pois lattialta. Älä jätä koiralle ruokaa muuna aikana. Silloin ei sapuskan saaminen ole itsestään selvyys. Voit silloin tällöin koiran syödessä nakata sille muutaman namin kuppiin. Se alkaa tajuta, että sitä lähestyvä käsi ei aina vie sen herkkuja pois, vaan välillä tulee lisää.
Lelut ja luut: Pois lattialta. Lelut ovat sinun ja sinä päätät koska niillä leikitään. Luu ja leikki ansaitaan tekemällä jotakin oikein.
Kontakti: Aloita ottamalla joku koiran lempinamu nyrkkiisi, nyrkki koiran nassun eteen. Koira keskittyy ensin nyrkkiisi, mutta jossakin vaiheessa katsoo sinuun. Samantien namu nyrkistä ja käsky "katso". Kun alkaa sujua, koira ottaa kontaktin pelkästä käskystä. Tällöin on helpompi antaa muita käskyjä. Aloita kontaktiharjoitus kotona ja kun sujuu, siirrä ulos.
Huomioimattomuus: Anna koiralle huomiota (silitystä yms) vain omasta aloitteestasi. Esimerkiksi kun se tulee luoksesi helluteltavaksi ollessasi sohvalla, älä ole huomaavinasikaan. Odota hetki koiran poistuttua, kutsu se luoksesi, ja sitten kehuja ja rapsutus. Ylimääräinen tohotus jää pois, kun koira oppii että saa huomiota vain sinun aloitteestasi.
Paikka ja vapaa: Koirasi osaa olla jo paikalla. Hyvä "hermoharjoitus" on, että komennat koiran paikkaan ja sitten lempiherkkua pienen välimatkan päähän. Jos meinaa ottaa herkun, tiukka ei. Koira saa ottaa herkun vasta kun katsoo sinuun ja sanot vapaa. Ole ehdoton tässä. Iskostuu peruskäskyt haukulle. Kun sujuu, lyhennä herkun ja haukun välimatkaa.
Perusasennot: Anna käsky vain kerran. Itse en kyllä laittaisi koiraa väkisin mihinkään asentoon. Kun istutat koiraa ja se ei noteeraa, vie namu kädellä hitaasti sen pään yli. Sen katse alkaa seurata namua ja väkisin takapuoli tömähtää jossakin vaiheessa maahan. Silloin uudestaan "istu" ja kehu. Samaten maahan meno, ellei mene jakeluun, vie namua hitaasti lattiaa pitkin L-kirjaimen muotoinen reitti koiran edessä. Kun koira on maassa, käsky "maahan" ja kehu. Palkkaa ensin joka suorituksesta ja sitten vähennä pikkuhiljaa palkkausta, esim. joka toinen kerta ja sitten harvempaan. Aloita ensin harjoitteet kotona ja sitten kun sujuu, ulkona.
Luoksetulo: Ymmärsin ettei "tänne" aina toimi? Vaihda käsky, esim. "tule". Ota koiralle vieraampi ihminen mukaan ja mene metsään. Varmista ettei muita ihmisiä/koiria lähistöllä. Yhtäkkiä anna hihna avustajalle ja lähde koirasta pois päin. Kutsu sitä nimeltä, katsele olkasi yli ja anna käsky. Toista tätä. Käske avustajan pitää koiraa kiinni niin kauan kun pystyy (koiran pitäisi siis pyrkiä kaikin voimin luoksesi)ja sitten päästää irti. Koira lähtee sinua kohti, kunnon kehut. Voit palkita koiran vetoleikillä.
Omalla pihalla (olikos teillä oma piha), jos koira on vapaana, anna käsky "tule". Jollei tule, käännä selkä koiralle, mene kyykkyyn ja ala tonkimaan kepillä maata itseksesi. Utelias luonto ajaa sen katsomaan että mitä ihmettä teet ja silloin taas käsky ja kehu.
Toiset koirat: Johtuuko sen aggressio pelosta? Onko hyviä koirakamuja ollenkaan? Yksi keino estää rähinä lenkillä on napata koiran huomio ennenkuin rähinä alkaa ja itseasiassa ennen kuin se edes huomaa toisen koiran.
Unohda: kuristuspannat, sitruunapannat ja muut kapistukset.
Kiinnitä huomiota: omaan käytökseesi. Pysy rauhallisena ja määrätietoisena, älä hermostu! Mitä tahansa teetkin, älä polta päreitä sillä sen koira huomaa eikä takuulla tottele. Luota itseesi ja päätä että hoidat tämän homman. Sitoutuminen täytyy olla täydet sata ja vielä ylikin. Jos teistä tuntuu ettette jaksa tai pysty, niin silloin on parempi hankkia koiralle koti, jossa niin tehdään. Joskus suurin palvelus minkä voi rakkaalle lemmikilleen tehdä on hankkia sille uusi koti.
Työskentely: Kun alat saamaan koiraa hanskaan, aloita sen kanssa jäljestämien tms. harrastus, että se saa mieleistään tekemistä.
Lapsi: On vielä pieni osoittaakseen koiralle itse missä kaappi seisoo. Älä jätä koiraa ja lasta koskaan keskenään ja puutu ei hyväksyttävään käytökseen heti.
Tässä muutama juttu. Mutta kuten alussa sanoin, ota yhteyttä ammattilaiseen, niin saat juuri teille sopivat neuvot. Tässä oli vain muutama juttu jotka olen kahdenkymmenen vuoden aikana itse havainnut toimivaksi, mutta ne eivät ole mitään absoluuttisia totuuksia eivätkä välttämättä kaikkiin päde. =)
Että viitsit antaa noin paljon vinkkiä.
Koira on ollut meillä pennusta saakka ja ongelmakäytöstä on ollut jo kauan. Pentuna ei ulissut autossa, kuten nyt, mutta muu käytös on tainnut olla varmaan ainakin vuoden ikäisestä?? Siis meidän aiheuttamaa...??
Ruoka ollaan annettu kerran päivässä jotakuinkin noin kun kerroit, kuitenkin illalla klo 18 - 20. Sitä ennen käyty lenkillä ja ruuan jälkeen vielä päästetty tarpeille.
Lelua ja luuta olen antanut muuten vain tekemiseksi - eli siinä yksi vikatikki. Lenkillä toisen koiran tullessa vastaa en kerta kaikkiaan saa sen huomiota, vaikka kääntäisin koiran pään mua kohti. Koira haukkuu paniikissa sitä toista koiraa, peloissaan siis. Yksi koirakaveri löytyy. Toinen olisi mahdollinen saada, muttei siitä tuntunut välittävän. Kun se lopulta tutustuu toiseen koiraan, niin käyttäytyy hyvin.
Itsekkin olen aikoinani haastavan koiran kanssa "taistellut". ;)
Okei, siis koira pelkää. Harjoittamalla saat koiran tottumaan toisiin koiriin.
Kokeile seuraavaa:
Koiralle kantsii hommata lenkille valjaat, siksi että kaulaan ei kohdistu painetta mikäli se alkaa tempoa ja siksi että se ei pääse parhaassa tapauksessa riuhtomaan itseään vapaaksi, mikä saattaa tavallisen pannan kanssa käydä.
Voit joutua tekemään itsestäsi täyden pellen saadaksesi koiran huomion, mutta sehän kannattaa. =)
Eli: alkuun kannattaa ohittaa toiset hyvän matkan päässä ja edistyttäessä siirtyä pikkuhiljaa lähemmäksi. Ei kannata heti aloittaa kävelemällä toista koirakkoa päin, vaan mene viistoon sivummalle omasi kanssa. Koirien maailmassa takapuolen kääntö toista koiraa päin tulkitaan vähemmän uhkaavaksi.
Kun havaitset toisen koiran TOIMI heti ennen kuin omasi huomaa toisen koiran. Näytä omallesi lelua (luulen että namit ei välttämättä tässä tapauksessa toimi, en tiedä?) haasta se leikkiin. Vetolelu on aika kova sana. Näytä ja heittele lelua, anna koiran napata se. Vedä lelua, kehu ja annan koiran voittaa. Jos koira pudottaa lelun suusta, varasta se. Hihku iloisesti, kannusta koira leluun ja kehu. Jatka niin kauan että toinen koira on kadonnut horisonttiin. Tässä tietysti pointtina se, että olet leikittänyt koiraa lelulla jo aiemmin, jolloin se innostuu lelusta heti. Ja myös se, että se osaa irrottaa lelun käskystä. Kun saat kontaktin anna käsky joka koira jo osaa (esim. istu) kun tekee niin kehu ja palkkioksi lelu.
Keskity alkuun pelkkään leikittämiseen kun toisia koiria tulee vastaan. Kun edistytte, opeta koira seuraamaan lelun avulla. Pikkuhiljaa pääsette etenemään toisten ohi ja tällöin palkka (siis leikittäminen) tapahtuu ohitustilanteen jälkeen.
Tarkkaile lisäksi itseäsi kun toisia koiria tulee:
Ethän kiristä hihnaa? Kohoaako äänesi? Hermostutko itse tulevasta kohtaamisesta, sillä sen koira vaistoaa ja ajattelee että tilanteen täytyy olla kamala kun emäntäkin panikoi.
Jos räyhä kuitenkin alkaa, niin tiukka ei. Sitten anna koiralle hyväksyttävä toimintamalli, esim. käsky sivulle ja kehu kun tekee oikein. Mutta, mitä teetkin, muista taas ettei oma pinna pala äläkä itse ala räyhäämään, sillä se ei herätä koirassa luottamusta. Päinvastoin, lisää vettä myllyyn kun ennestään pahassa tilanteessa vielä emäntä sekoaa. ;)
Voit myös kokeilla seuraavaa:
Jos tiedät tuttavapiirissäsi varman koiran, joka ei lähde räyhään mukaan niin värvää tuttu koirakko avustajaksi. Sovi, että toinen koirakko menee omiin puuhiinsa tarpeeksi pitkän välimatkan päähän omiaan puuhastelemaan, vaikka horisonttiin asti. Koirat eivät missään vaiheessa tapaa. Mene sitten oman koirasi kanssa vaan katselemaan sivusta. Istuksi penkalla, ole rauhallinen. Haukottele, nuolaise huuliasi silmät puoliavoinna. Koira tulkitsee ne rauhoittaviksi eleiksi. Syötä koiralle namia (edellyttäen että se on rauhallinen ja hiljaa!) ja juttele rauhoittavasti. Kun edistytte, voitte edetä toista koirakkoa päin ja oma koirasi huomaa ettei toinen koira mitenkään vaarallinen olekkaan. Eräänlaista siedätyshoitoa siis. ;)
Ja sen koirakaverin, jonka kanssa yhteispeli sujuu, läsnäollessa kantsii aloitella harjoittamaan kontaktia ja tottista.
Saitkin jo tosi hienoja neuvoja nimim.kysyz.iltä.
tuosta aidalla rähjäämisestä.
Voithan leikittää koiraa pallolla pihalla ja totuttaa se siihen "pallo" sanaan, (sellainen täyskuminen kestää), kun koira on menossa hanat auki aidalle ei sille tarvitse eikä kannatakaan huutaa mitään sellaista jonka tiedät menevän harakoille.
Esim. tänne t.m.s. se vaan oppii ettei käskyä aina kannata totella, huudat sille vaan innostavasti pallo ja se lähtee etsimään palloaan jota voit sille heittää.
Meillä on tuo tontin toinen reuna tietä vasten ja koiramäärät on asutuksen lisäännyttyä kasvaneet huimasti ja nuo kallisarvoiset käskysanat haluan kyllä pitää aivan kenttää ja maastoja varten.
Kotipihalla koirallakin tulisi olla vapaus olla miten haluaa.
Tuosta vieraille murisemisesta, en ymmärrä oikein miksi sen pitää saada edes olla vastaanottamassa vieraita.
Ovikellon soitto tarkoittaa omaan huoneeseen menemistä (rustoluun tai makupalan kanssa) vasta myöhemmin jos silloinkaan koira (t) päästetään tutustumaan vieraisiin.
Ruokakupit pois ja ruokailu eri tilaan missä muita ja varsinkin pienokainen on, vauvalle ei mieltä osoiteta, pienestäkin murinasta se tulee siirtää pois laumasta hetkiseksi.
Miten teillä sujuu, ootko päässy jyvälle?
Mä yritin tehdä kaikkea mistä täällä oli puhe. Koira on vaan niin kauan - neljä vuotta - aiheuttanut meille harmaita hiuksia, ettei me enää jaksettu. Koira ei antanut meille enää mitään iloa, toi vain harmaita hiuksia ja vei hermot. Viimeinen tikki oli, kun alkoi murisemaan meidän lapselle.
Löysimme onneksi koiralle uuden kodin ja harrastavan, kokeneen emännän, joka antaa enemmän aikaa ja tekemistä. Näin on kaikkien kannalta paras. Ikävä on joskus ollut, mutta halusimme kunnioittaa meidän koirammekin elämää ja antaa sille mukavan loppuelämän. Kiitos teille kaikille avusta kuitenkin!