Media kertoo päivästä toiseen samaa sotapropagandaa. Yksipuolista. Vaikka sodassa on aina vähintään kaksi osapuolta. Nyt vaikuttaa siltä että vain yksi näkemys saa mediassa sijaa.
Ukraina ja Venäjä ovat käyneet sotaa Minskin sopimuksesta asti "asemasotana" ja vuonna 2022 helmikuusta alkaen hyökkäys/puolustussotana. Rauhan ehdoista vaietaan. Millä ehdoilla Venäjä rauhoittuu, ja mitä Ukraina vaatii? Ukrainan vaatimuksista tiedetään, että vaatimuksena on EU:n jäsenyys ja ehdoton tuki.
Natoon ei Ukrainaa ole hyväksytty, koska Ukraina on pahasti korruptoitunut (Venäjää kin korruptoituneempi), eikä Ukrainan korruptio ole yhtään vähentynyt uuden johdon aikana — vaalilupauksista huolimatta.
Myös Euroopan Unioniin pääsy lienee vaikeaa korruption takia. YK:n korruption vastainen järjestö listaa korruptoituneet maat ja Ukraina on sillä listalla häntäpäässä.
Ukrainan sotaa ei tule levittää muihin EU-maihin. Kauppasuhteet olivat EU:ssa hyvällä tolalla ennen sotaa etenkin Suomen ja Saksan osalta. Voimme vain kuvitella, miten sota vaikuttaa EU-maiden talouteen, kun korona-pandemian takana velkataakka on valtava. Pian neuvotellaankin uudestä jättivelasta.
Nato on sotilasliittouma, joka on puolustanut (tai hyökännyt) moniin eri maihin. Sotia on käyty Syyriassa, Afganistanissa, Vietnamissa jne. Lienee selvää, että USA ja Venäjä eivät sodi omilla alueillaan vaan "puolustavat" omia tai jäseniensä etuja milloin missäkin.
Varsovan liiton hajottua Naton valta-asema on vahvistunut moninkertaiseksi. Lähes kaikki entisen Varsovan liiton jäsenmaat lienevät nyt Naton jäseniä tai vähintään "kumppanuusjäseniä". Venäjä on tehnyt selväksi, että se ei halua rajanaapuriaan, Ukrainaa, Naton jäseneksi ja esittänyt separatistialueiden (Donbass ja Luhanski) itsehallinnon laajentamista, mistä ilmeisesti Ranskan presidentti ja Venäjän presidentti ovat käyneet keskusteluja.
On vaikeaa olla puolueeton, elleivät faktat, kuten Minskin sopimus ja sitä edeltänyt sotatilaole tiedossa. On vaarallista levittää vain yhden sotijapuolen näkemystä ainoana oikeana. Puolueettomuus ja rauhantyö eivät saisi medialta unohtua, kun sota on vaarassa eskaloitua Suomeen ja Eurooppaan. Natoon liittyminen olisi Suomelle synkkä ja kivinen tie, hengenvaarallinen: Venäjällä ja Suomella on yhteistä rajaa 1300 km. Venäjä tuskin taipuu siihen että Suomen puolella häärää Nato. Kahden suurvallan "taistelutantereeksi" ei Suomen pidä millekään "Nato-polulle" lähteä.
Ukraina ja Venäjä ovat käyneet sotaa Minskin sopimuksesta asti "asemasotana" ja vuonna 2022 helmikuusta alkaen hyökkäys/puolustussotana. Rauhan ehdoista vaietaan. Millä ehdoilla Venäjä rauhoittuu, ja mitä Ukraina vaatii? Ukrainan vaatimuksista tiedetään, että vaatimuksena on EU:n jäsenyys ja ehdoton tuki.
Natoon ei Ukrainaa ole hyväksytty, koska Ukraina on pahasti korruptoitunut (Venäjää kin korruptoituneempi), eikä Ukrainan korruptio ole yhtään vähentynyt uuden johdon aikana — vaalilupauksista huolimatta.
Myös Euroopan Unioniin pääsy lienee vaikeaa korruption takia. YK:n korruption vastainen järjestö listaa korruptoituneet maat ja Ukraina on sillä listalla häntäpäässä.
Ukrainan sotaa ei tule levittää muihin EU-maihin. Kauppasuhteet olivat EU:ssa hyvällä tolalla ennen sotaa etenkin Suomen ja Saksan osalta. Voimme vain kuvitella, miten sota vaikuttaa EU-maiden talouteen, kun korona-pandemian takana velkataakka on valtava. Pian neuvotellaankin uudestä jättivelasta.
Nato on sotilasliittouma, joka on puolustanut (tai hyökännyt) moniin eri maihin. Sotia on käyty Syyriassa, Afganistanissa, Vietnamissa jne. Lienee selvää, että USA ja Venäjä eivät sodi omilla alueillaan vaan "puolustavat" omia tai jäseniensä etuja milloin missäkin.
Varsovan liiton hajottua Naton valta-asema on vahvistunut moninkertaiseksi. Lähes kaikki entisen Varsovan liiton jäsenmaat lienevät nyt Naton jäseniä tai vähintään "kumppanuusjäseniä". Venäjä on tehnyt selväksi, että se ei halua rajanaapuriaan, Ukrainaa, Naton jäseneksi ja esittänyt separatistialueiden (Donbass ja Luhanski) itsehallinnon laajentamista, mistä ilmeisesti Ranskan presidentti ja Venäjän presidentti ovat käyneet keskusteluja.
On vaikeaa olla puolueeton, elleivät faktat, kuten Minskin sopimus ja sitä edeltänyt sotatilaole tiedossa. On vaarallista levittää vain yhden sotijapuolen näkemystä ainoana oikeana. Puolueettomuus ja rauhantyö eivät saisi medialta unohtua, kun sota on vaarassa eskaloitua Suomeen ja Eurooppaan. Natoon liittyminen olisi Suomelle synkkä ja kivinen tie, hengenvaarallinen: Venäjällä ja Suomella on yhteistä rajaa 1300 km. Venäjä tuskin taipuu siihen että Suomen puolella häärää Nato. Kahden suurvallan "taistelutantereeksi" ei Suomen pidä millekään "Nato-polulle" lähteä.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Nyt on jo kuultu, että iso rajanaapurimme laskee suomalaiset vihamielisiksi? Minne on kadonnut entisten Suomi-Neuvostoliitto-seurojen tekemä rauhantyö ja yhteistyön merkitys?
Me tavalliset suomalaiset arvostamme naapureitamme, ja toivomme suomalaisen median ymmärtävän rauhantyön merkityksen. Sotatyöntekijöitä "sopulilaumasta" näyttää löytyvän tuutin täydeltä. Valitettavasti.
Totta kai Putinin diktatuuri laskee suomalaiset vihamielisiksi.
Mehän emme hvyäksy Venäjän imperialistien laitonta hyökkäystä naapurimaahan ja sen käynnistämää siviiliväestön teurastusta ja Ukrainan kaupunkien tuhoamista.
Siinä tulos SNS:n "rauhantyöstä".
Onneksi suomalaisten suuri pääosa on itsenäisyyden kannalla.
Moskovan nöyristelijät ovat erikseen.
Jokunen näkyy vieläkin löytyvän.
Ukraina on idän ja lännen välisen vastakkainasettelun uhri. Tässä vastakkainasettelussa vastuu on niin idällä kuin lännelläkin. Miksi Ukrainan nato-suunnitelmia ei torjuttu selvästi? Onko Venäjän sisäinen horjuttaminen ja nykyinen sota sen arvoinen? - Jos tätä perusasiaa ei myönnetä, vastakkainasettelu jatkuu ja panokset kovenevat. Sitäkö todella halutaan?
Ukraina on Venäjän imperialismin uhri.
Ukraina eiollut Nato-kelpoinen,eikä liittymässä muutenkaan.
Itsenäisellä valtiolla on oikeus harjoittaa valitsemaansa ulkopolitiikkaa,vaikka venäläiset imperialistit eivät siitä pitäisikään.
Senhän he todistavat nyt toista kertaa.
Nyt Venäjä maksaa diktatuuristaan ja imperialismistaan. Tosin Ukraina kärsii putinistien riemuksi vielä enemmän.
Palstan putinistien tekopyhyys elää riemuvoittoa.
Eikä vain Venäjä, vaan koko Eurooppa maksaa pakotteistaan kalliin hinnan: pilkka käy omaan nilkkaan.
Ukrainassa on käyty eriasteista sotaa kahdeksan vuotta. Minskin sopimus rauhoitti sotimista aikanaan, samoin kuin rauhaan tähtäävät sopimukset kahden suuren sotilasliiton välillä, Nato ja entinen Varsovan liitto.
Suomi tunnettiin aikoinaan puolueettomana ja itsenäisenä maana, joka ei ole kuulunut kummankaan sotilasmahdin liittoutumaan - ei idän eikä lännen, mikä on ollut järkevä strategia pienelle Suomelle.
Rauha, rauha, rauha - siinä paras Suomen strategia.
Ukrainan sotaa käydään nyt maalla, merellä, ilmassa ja TALOUDESSA.
Myös taloussota on eskaloituessaan erittäin vaarallinen koko maailman taloudelle. Sodassa tuhotaan yhdessä sovitut talousjärjestelmät - suunnitteilla olevia ilmastosopimuksia myöten.
Ainoastaan asetehtailijat ja ase-business kannattaa.
Pandemian keskellä ennakoitu talouskasvu kahden alamäen jälkeen kääntyy EU-maissa negatiiviseksi.
Uudet innovaatiot jäähdytetään rahojen puutteessa. Lääketieteellisiin uudistuksiin ja kehitysmaiden rokotteisiin tai nälkäkuolemuen ehkäisyyn ei ole varaa. Kuivuus niittää kuolemaa alikehittyneissä maissa jne.
Ukraina tunnettiin ennen sotaa maailman vilja-aittana ja Venäjä vakaana energian tuottajana ja tuojana EU-maihin. Nyt sota on haudannut tai hautaamassa molempien osapuolten talouden tukijalat, mikä iskee myös EU-maihin.
Kovin on ollut vähäistä ja osaamatonta median Ukrainan sodan talousvaikutusten informointi sekä vaikutukset EU:n että maailman talouteen. Luotettavan ja tasapuolisen tiedon tulisi estää sodan (myös taloussodan) leviäminen sekä EU-maihin että koko maailman talouteen ja kehittymiseen.
Rauha on tärkeä tukijalka myös kamppailussa ilmastonmuutosta vastaan, arktista aluetta ei pidä unohtaa. Ukrainan sotaan tulisi löytää paras mahdollinen rauhanomainen ratkaisu, mihin tarvitaan yhteisiä ponnisteluja - positiivisessa hengessä.