Kuka tykkää mistäkin

Kuinkahan on julkaisuoikeuksien laita noissa spurgukuvissa. Varmaan ovat saaneet korvauksen noista kuvista.

Hyvää tekstiä. Oletko kirjailija.

Mikähän hellsinkiläinen keskenkasvuinen märkäkorva viherhippi huuhaa pölvästi sinä oikein olet?
Valokuvauksesta ja kameroista et ymmärrä mitään.

Juuri tuollaisia kuvia, siis noita nykyaikaisia kuvia, voi ottaa nykyaikaisilla kännyköillä joissa on loistavat kamerat. Kuka idiootti ostaisi nykyaikaisen superkännykän ja menisi kuvaamaan jotain spurgui ja paskakasoja?

Aloitus on tosi cool.👍👍

Minä olen ollut jo 70 luvulla sitä mieltä, että tuollaiset rappiokulttuurin kuvaajat ovat jotenkin päästään vialla. Tyypillisiä vassareita jotka ihailevat paskakulttuuria.

Sinäpä tuon sanoit. Itse en olisi jaksanut.

🤣🤣🤣🤣🤣
Hyvä juttu.

Minusta sellainen valokuva on paras, jossa 50 vuotias joku euron Kerttu on kusella Josafatinkalliolla sorbuspullo kädessä sammuneiden puliukkojen keskellä ja kesäleningin rinnuksilla on kuivuneet ykät. Kaikki tämä mustavalkoisena ja rakeisena.
Ai sitä taiteen määrää mikä tuollaiseen kuvaan on latautunut.

Aloittajan aiheista tuli mieleen erään saksalaisen museon ristiinnaulittua esittävät suuret maalaukset, kauheita olivat,suoranaista mässäilyä.

"Vähän niin kuin Turkan oppilaatkin luulevat, että mitä idioottimaisemmin käyttäydyt julkisuudessa ja julkisilla paikoilla, kiroilet paljon ja halveksit kaikkea, olet jatkuvasti tappeluissa niin sitä parempi näyttelijä olet ja sitä syvällisempi elämän asenne sinulla on. "

Ja juuri nyt syyllistyt itse samaan halveksimalla rumuutta, köyhyyttä ja huono-osaisia. Maailma ei ole täydellinen. Jos katselee vain kauniita kuvia ja asioita niin silloin elää kuplassa. Jos tiedostaa elämän ja maailman moninaisuuden ei tule niin suurena yllätyksenä kun todellisen maailman realiteetit konkretisoituvat omalla kohdalla. Korona muutti maailmaa jo melkoisesti ja ukrainan sota tekee sitä vielä lisää jollet ole sattunut sitä huomaamaan. Kauneus ja hyväosaisuus ei suojaa katastrofeilta ja kriiseiltä.

Ihan turha yrittää viisatella asioista joista ei mitään tiedä. Vaikka valokuvausta yleisesti ottaen pidetään taidemuotona niin kaikkien kuvien arvoa ei voi eikä tarvitse mitata taiteellisin perustein. Tai siis tietysti voi mutta kaikkien kuvien tarkoitus ei ole olla taidetta varsinaisesti tai esteettisesti tuottaa mielihyvää. Pitää myös muistaa se että pitääkö jostakin asiasta vai ei on aivan eri asia kuin onko se hyvä vai huono.

Dokumenttikuvausta ja kuvajournalismia voi tarkastella myös taiteen näkökulmasta. Rajaus, sommittelu yms. asiat ovat kaiken kuvantamisen perusasioita jotka vaikuttavat siihen miten kuva koetaan ja minkälaisen vaikutelman se asioista antaa. Nämä kuvat jotka linkkasit huonojen kuvien esimerkkeinä kuuluvat juuri em. gategoriaan. Niiden ottamisen perimmäinen tarkoitus lienee ollut dokumentoida omaa aikaa. Samat kuvaajat ovat varmasti kuvanneet myös toisenlaisia kuvia.

Yleinen amatöörikuvaajien ongelma on se ettei keksi mitään kuvattavaa. Etsitään erilaisia tekosyitä ja hankitaan uusia välineitä. Jos haluat ottaa oikeasti merkittävän kuvan niin kuvaa tätä hetkeä, elämää ja ympäristöäsi. Niin hyvin ja monipuolisesti kuin kykenet. Tusinakuvaajat ottavat turhia kuvia mitättömistä aiheista.

Linkkaamisistasi hyvistä kuvista ei sinällään löydy mitään moitittavaa vaikkeivat mitään mestariteoksia olekkaan. Arkkitehtuuri, muoti ja kauneus ovat aina olleet kestosuosikkeja taiteen aiheina. Ne ovat kuitenkin vain pintaa. Tulevaisuudessa kiinnostavat samat peruskysymykset kuin nyt ja ennenkin. Miten ennen on eletty ja mitä siitä voimme oppia. Yleensä ei opita juuri mitään menneisyydestä vaan kuvitellaan että juuri nyt olisi jotenkin toisin ja ennen olisi tehty kaikki väärin.

Otetaan suomalaisen taiteen historiasta esimerkki. Monet ns. kultakauden maalarit jotka luuhasivat pariisissa ja maalasivat muotokuvia ja joita nykyään pidetään kansallissankareina käyttivät malleinaan prostituoituja. Siinä viuhui pensseli jos toinenkin. Ovatko nämä maalaukset parempia vai huonompia sen takia mikä oli mallin sosiaalinen asema? Aiheesta on myös ihan tutkimusdataa jos jotakuta kiinnostaa.

Toisena esimerkkinä voisi ajatella elokuvien tähtiä ja tarinoita. Parhaissa elokuvissa draama on kantava voima. Jotkut näyttelijät voivat olla hetken pinnalla ulkonäkönsönsä takia. Kun tarkastelee tarkemmin suosittuja näyttelijöitä niin heistä usein löytyy enemmän vikoja kuin jotakin täydellistä. Siis kun puhutaan pelkästään ulkonäöstä. Epätäydellisyys on aina vedonnut ihmiseen enemmän kuin täydellisyys. Epätäydellisyyteen on helppo samaistua. Kukaan ei ole täydellinen.

Tuollainen toisen ihmisen vähäosaisuudella ratsastaminen "taiteen nimissä" on iljettävintä mitä minä tiedän. Noiden valokuvien ottajat hävetköön.

Miksi väheksyt läheistesi elinoloja ?

Näinhän se on, että kuvista voi päätellä kuvaajan henkisen tason. Ihmisen sanat, elämän arvot, ja kuvat kertovat selvästi, että missä kunnossa ihminen on psyykkisesti ja millaiset elämänarvot hänellä on. Tuollaiset rumien ja huomojen kuvien kuvaajat ovat itse sisältä täysin rikki tai vajaasti kehittyneitä.

Joo, hyvin lohkaistu ap. Rappioromantiikkaan on helppo tarttua, kun omat ideat eivät riitä kantamaan kauemmas. Kliseet ovat helppoja, ja itse ymmärrän aloittelijoita ja amatöörejä, jotka niitä käyttävät, mutta niistä tulee helposti maneeri.