Noidankehä

saada lasta jonnekin hoitoon jotta saisitte ihan rauhassa jutella tästä asiasta keskenänne ja vaikka viettää viikonlopun suhtkoht romanttisissa merkeissä ihan vain kahdestaan. Ite en syttynyt ekan mieheni kanssa enää kun lapsi oli noin 3-vuotias, sit tapasin uuden miehen jonka kanssa seksi sujuu viel monien vuosien jälkeenkin. Eli en ehkä oo paras mahdollinen vastaaja tähän asiaan, tuntuu vaan että teillä ois rakkautta, joka pitäs vaan saada uudelleen tavallaan heräämään sillai että oisitte ihan rauhassa kahdestaan!( Vaikka uus vauva potkiikin jo masussa..)

...miltä sinusta tuntuu.Olisin itse voinut kirjoittaa tuon tarinan.Miehet eivät koskaan tule ymmärtämään sitä, miten arki ja lapset imevät naisesta kaikki mehut.Sitä vaan ei ole henkisesti valmis seksiin, kun koko päivän on ollut äiti-vaihteella.Se rakastajatar-vaihde on vaikea löytää, kun mies ei osaa saada naista oikeaan tunnelmaan oikeaan aikaan.Ja toki pitkässä suhteessa muutenkin intohimo vähenee, kun mitään uutta ja jännittävää ei ole odotettavissa.Juuri se jännitys ja uutuudenviehätyshän tekevätkin seksistä suhteen alussa niin taivaallista.Itse en usko, että sitä fiilistä saa enää takaisin saman kumppanin kanssa.Ehkä joku toinen voi saada, mutta itse en.Itselläni kävi niin, että erosin miehestäni ja ryhdyin kahden lapsen yksinhuoltajaksi.Eroa en ole katunut, mutta meillä oli kyllä myös muita ongelmia seksin lisäksi.Pian sen jälkeen hullaannuin nykyiseen mieheeni, jonka kanssa seksi oli parasta mitä olin kokenut ja olimme hyvin aktiivisia muutaman vuoden (lapsenkin saimme).Nyt alkaa taas kyllästyttää koko mies, ongelmia on muista syistä mutta toki se heijastuu myös seksiin.Myöskään miehet eivät tajua sitä, että heillä tosiaan on seksihormooneja moninkertainen määrä naisiin verrattuina ja siksi he haluavat enemmän.Onko se naisen vika, että hänelle on luotu vähemmän niitä?

Mahtaisitkohan sinä haluta enemmän seksiä miehesi kanssa jos hän olisi erilainen? Kerronpa sinulle oman tarinani jotta ymmärtäisit sen mitä tarkoitan.

Olin ennen itsekkin lähes samanlainen mies kuin miehesi ja seksielämämme on edelleenkin suurinpiirtein samanlaista kuin teillä. Ainoana poikkeuksena se että vaimoni ei suostu antamaan minulle suuseksiä koska se on kuulemma niin kuvottavaa. Itse kyllä nuolen häntä aina ja myös pidän siitä itse. Seksielämämme laatu ei juurikaan tyydyttänyt minua ja useiden riitojen jälkeen myönsin itselleni että vika saattaakin olla minussa.

Aloinkin sitten panostamaan ensiksi fyysisiin seikkoihin. Aloin pukeutumaan siistimmin ja huolehtimaan henk.koht hygieeniastani paremmin. Leikkasin partani ja pitkät hiukseni pois. Onnistuin myös lopettamaan tupakoinnin ja tiputtamaan vyötäröltäni ylimääräiset 5kg pois. Seksielämämme pysyi kuitenkin samoilla raiteilla kuin ennenkin. Sen jälkeen huomasinkin että vaimoani onkin häirinnyt minussa aivan muut asiat. Aloinkin sitten panostamaan perheenisän rooliini enemmän. Huolehdin kotitöistä oman osuuteni ja vaimo sai säännöllisesti kukkia ym huomion osoituksia. Kavereiden kanssa kaljoittelu tippui lähes minimiin. Lapsiemme kanssa olen aina viettänyt paljon aikaa joten sitä asiaa ei tarvinnut parannella.

Tässä tuleekin sitten se ongelma, kun seksielämämme ei vieläkään ole parantunut ja minua on viime kuukausina alkanut turhauttaa se että mielestäni olen tehnyt hirveästi töitä suhteemme parantamiseksi enkä ole saanut itse siitä mitään takaisin. Riitamme on muuttuneet jo sellaiseksi että siinä on näkyvissä jo lopun alkua.

Se mikä tässä nykytilanteessa minulle on parempi on se että vaikka skarppasin vaimoani varten olen herättänyt huomiota monissa muissa naisissa ja olenkin käynyt muutamia kertoja vieraassa sängyssä hakemassa sitä mitä en kotoa saa. Eli tunnetta miltä tuntuu olla haluttu.

Tarkkailehan siis miestäsi ja muista että meidän sukupuoli on sellainen, että jos asioita muutetaan vaimon toiveiden mukaiseksi se pitää myös näkyä meidän hyvinvoinnissa. (Voin tietysti olla väärässäkin mutta niin minulle kävi)

Jos teidän suhteenne kerran alkoi pelkkänä seksisuhteena, niin ehkä se ei ole sitten kovin terveellä pohjalla. Jos seksi on teitä ainut yhdistävä tekijä ja erottava, niin kai siitä silloin ne riidat tulee. Tärkeintä parisuhteessa on puhua asioista. Siitä jos on paha mieli tai paha olo jostakin, niin mikäpä olisi parempi tapa kuin purkaa se puhumalla. Enkä tarkota mitään huutoa, vaan ihan, että puhutte kaikista maailman asoista, ja mieluummin semmosista, mitkä teitä yhdisttää, eikä erottaa. Toki myös ne asiat pitää käsitellä, jotka on erottavia asioita, mutta sitten kun ne on jo käsitelty, niin niitä ei saa ottaa enää esille, jotta sais riidan aiheen. Täysin täydellistä parisuhdetta ei ole kellään. Pitää vaan oppia sietämään parisuhteen huonotkin puolet ja olla iloinen hyvistä. Jokainen haluaa olla hyväksytty ja haluttu, ja silloin kun sinua ei haluta, niin sano miehellesi, että eikö se riittäisi, että olisitte lähekkäin ja juttelisitte elämän tärkeistä asioista. Jonkun toisen kainaloon on ihana käpertyä nukkumaan, jos sinua väsyttää, eikä kiinnosta mikään muu. Tällä tavalla miehesi tuntisi olevansa hyväksytty ja rakastettu, ja oppisi ymmärtämään, että läheisyyttä on muutenkin kuin vain seksinä. Mä henkilökohtaisesti pidän jopa enemmän siitä, että ollaan lähekkäin ja jutellaan, kuin seksistä. On niin ihanan turvallista nukahtaa, kun tietää, että on turvassa ja tuntee itsensä rakastetuksi. Sitä tunnetta ei voita mikään. Silloin tietää, että on turvassa, eikä voi tapahtua mitään pahaa.

suhteelle ja koita puhua kumppanin kanssa eläkä tänne seposta.