Viimeöinen uneni oli todella monitahoinen ja sekava. Se tuntui jäävän päähän pyörimään koko päiväksi ja siitä tunnelmasta ei päässyt millään eroon.
Uni alkoi sillä että olin vanhempieni luona kyläilemässä. Mukana oli myös eräs työtoverini jonka kanssa ilmeisesti unessa seurustelin. Olin onnellinen siitä että minulla oli vihdoin hyvä ja ehjä parisuhde miehen kanssa jonka vanhempanikin hyväksyivät. Rakastelimme erittäin kiihkeästi ja siitä uni hyppäsikin seuraavaan "jaksoon".
Tilanne oli todella sekava enkä muista siitä paljoa. Luulin että tämä kyseinen mies teki minulle jotain todella pahaa ja kuoli sitten onnettomuudessa. Olin todella surullinen sekä hänen kuolemastaan että siitä ettei hän ollutkaan sellainen kuin luulin hänen olevan. Sitten kävikin ilmi että kuollut henkilö joka teki minulle pahaa olikin entinen mieheni (todellisuudessa elää ja oli minulle paha).
Siitä uni taas hyppäsi seuraavaan ja olin menettänyt järkeni. Olen todellisuudessa psykiatrisella osastolla töissä ja unessani olin kaupungilla ostoksilla potilaitteni kanssa. Tiesin etten ole täysissä järjissäni mutten voinut sille mitään. En kyennyt edes puhumaan normaalisti.
Sitten olinkin yht´äkkiä raskaana, luultavasti ihan viimeisillä viikoilla. Minulla oli hallussani jotain tärkeätä tietoa jota piti suojella. Yritimme muiden psyykkisesti sairaiden kanssa pohtia kuka meistä olisi kelvollinen säilyttämään tuota salaisuutta. Minä en siihen tehtävään sopinut. Sitten vaikeasta skitsofreniasta kärsivä nainen otti kirjan kädestäni ja nousi suoraan taivaaseen. Itkin ja nauroin samanaikaisesti sillä tiesin etten koskaan pääsisi sinne koska en ollut siihen kelvollinen. Jäin seisomaan yksin marmoriportaille oman pääni vankina.
Uni oli todella pelottava ja ahdistava. Siinä oli paljon muutakin tapahtumaa, mutta ne ovat vain pieninä varjoina mielessä.
Uni alkoi sillä että olin vanhempieni luona kyläilemässä. Mukana oli myös eräs työtoverini jonka kanssa ilmeisesti unessa seurustelin. Olin onnellinen siitä että minulla oli vihdoin hyvä ja ehjä parisuhde miehen kanssa jonka vanhempanikin hyväksyivät. Rakastelimme erittäin kiihkeästi ja siitä uni hyppäsikin seuraavaan "jaksoon".
Tilanne oli todella sekava enkä muista siitä paljoa. Luulin että tämä kyseinen mies teki minulle jotain todella pahaa ja kuoli sitten onnettomuudessa. Olin todella surullinen sekä hänen kuolemastaan että siitä ettei hän ollutkaan sellainen kuin luulin hänen olevan. Sitten kävikin ilmi että kuollut henkilö joka teki minulle pahaa olikin entinen mieheni (todellisuudessa elää ja oli minulle paha).
Siitä uni taas hyppäsi seuraavaan ja olin menettänyt järkeni. Olen todellisuudessa psykiatrisella osastolla töissä ja unessani olin kaupungilla ostoksilla potilaitteni kanssa. Tiesin etten ole täysissä järjissäni mutten voinut sille mitään. En kyennyt edes puhumaan normaalisti.
Sitten olinkin yht´äkkiä raskaana, luultavasti ihan viimeisillä viikoilla. Minulla oli hallussani jotain tärkeätä tietoa jota piti suojella. Yritimme muiden psyykkisesti sairaiden kanssa pohtia kuka meistä olisi kelvollinen säilyttämään tuota salaisuutta. Minä en siihen tehtävään sopinut. Sitten vaikeasta skitsofreniasta kärsivä nainen otti kirjan kädestäni ja nousi suoraan taivaaseen. Itkin ja nauroin samanaikaisesti sillä tiesin etten koskaan pääsisi sinne koska en ollut siihen kelvollinen. Jäin seisomaan yksin marmoriportaille oman pääni vankina.
Uni oli todella pelottava ja ahdistava. Siinä oli paljon muutakin tapahtumaa, mutta ne ovat vain pieninä varjoina mielessä.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Hei! Käyt läpi pettymystäsi ex-mieheesi, surua siitä, että suhde hyvästä alusta huolimatta meni mönkään. Kumman toiveet miehestä ovat olleet etusijalla miestäsi valitessa omasi vai vanhempien luomat mallit/odotukset? Sinulla on kenties sisälläsi tietynlainen kaava siitä millaisia miehet ovat, pettävät tai ovat pahoja. Siitäkin haluat eroon, tiedät, että sinulla on mahdollisuus hyväänkin suhteeseen. Tämä kaava tulisi rikkoa. Nähdä sen syntyjuuret, jotta siitä vapautuisi.
Peilaat pelkojasi potilaidesi kautta. Olet varmaan miettinyt millaista itse olisi olla "järjetön". Se on varmaan vahvimpia ja varjelluimpia pelkoja ihmisillä, menettää oman elämänsä hallinta. Se on sellainen pelko, ettei sitä taideta edes päästää pieneen mieleenkään, saatika sanoa ääneen, ettei vain toteutuisi. Lopulta, mikä siinä olisi niin tappavaa? Eihän siitä itse sitten enää kärsisi, se on egon loppu. Paine olla samanlainen kuin muut jää varmaan sille tielle.
Kenties olet oivaltamassa/oivaltanut jotain oleellista jostakin mielensairaudesta. Jotenkin se on sinulle todella tärkeä tieto. Sen avulla sinusta tulee itsestäsi tasapainoisempi ja vahvempi.