olisi pitänyt ruveta ja siksi auttamaan. Sellaiseen en rupea, se pilaisi minun elämäni.
Säälimäänkö
Anonyymi
1070
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Oi kyllä . Ilman sinun apuasi elämästäni ei tule kyllä yhtään mitään.
Joku tuntematon siellä kirjoittaa. Ihan ketä vaan ei auteta, sellaisia ihmisiä autetaan joista itse pitää ja tietenkin niitä omia läheisiä ja jo hyvin tuttuja ihmisiä. Rankkojen vuosien ajalta ei tule mieleen yhtään sellaista jota haluaisin auttaa.
Sääli on sairautta ja empatiaa ei kannata tuhlailla, vaan laittaa sukan varteen
Rahallakaan ei voi saada ketä tahansa auttamaan.
Ei varmaan kukaan tarvitse tai olisi koskaan tarvinnut sinun "apuasi" tai "auttamistasi" tai väliintuloasi elämäänsä. Todellinen apu ja auttaminenhan ovat positiivisia asioita aikaansaavia tekoja, ei päinvastaista.
Tietysti jos olet jotain vastaan rikkonut, olet myös loppuun saakka vastuussa siitä, teoistasi ja niiden seurauksista rikkomiasi ihmisiä kohtaan aina tunnustamiseen, sovittamiseen ja hyvittämiseen saakka. Siinä ei enää kysytä sitä, pilaako omista teoista ja niiden seurauksista vastuunottaminen ja selvitysprosessit sinun elämää vai ei. Olisi varmaan kannattanut miettiä ennen kuin teki väärin toisia kohtaan, jos siis kohdallasi asia on noin.
Mä taas olen ollut, niin idiootti, ett olen autellut sellasia henkilöitä, jotka ovat olleet kuuntelijaa ja ymmärtäjää vailla. Tuntikausia tsempannut, kannustanut jne..., itse en saanut mitään empatiaa takaisinpäin, käännettiin selkä ja mut heitettiin sivuun, annettiin ymmärtää ettei kiinnosta autella, mä olin vaan kelvannut silloin, kun heillä oli puutetta ymmärtäjistä, heidän mielestään mun tehtävä oli olla heille tukikeppinä, muuhun mua ei tarvittu. Enää en vaivaudu kuuntelemaan liikoja jonkun murheita, ei kukaan kuunnellut munkaan murheita, niin miks helvetissä mun pitäis jonain vitun terapeuttina toimia kellon ympäri ja saada sitten paskaa niskaan ja joutua poisheitetyksi palkinnoksi.
Kummallista, miten ajatuksesi ovat kirjaimina palstojen teksteinä, vaikka et edes käy lukemassa näitä palstoja, niinhän palstalaiset sanovat. Säälittävä ihminen olet, puhut toista ja kirjoitat ihan jotain muuta.
Mut hei, jää hyvästi, kukaan ei sinunlaistasi ihmistä tarvitse. Pyydän anteeksi hänen puolesta, joka sinulle on murheitaan purkanut.
Mulle on monetkin murheitaan purkanut, olen yrittänyt auttaa tilanteessa, mutt sitten kun itse olisin vastavuoroisesti apua tarvinnut, edes vähän empatiaa, niin sainkin kuulla ettei kiinnosta kuunnella mun murheita ja he pistivät välit poikki. Opin vaan ettei mun hyödytä keneltäkään empatiaa odottaa, joten en yleensä kerro kauheasti omista murheista muille. Niin kiltti olen, etten itse käännä toiselle selkää, jos haluaa mulle purkaa murheitaan, mun vaan pitää asettaa rajoja etten jatkuvasti joudu olemaan tukihenkilönä, kun ei itsellekään asiat ole kunnossa, mun täytyy ajatella omaakin jaksamista, kun on taipumusta masennukseen, siihen ei auta se, ett joutuu hyväksikäytetyksi ja hylätyksi, kun toinen ei tarvi mua enää tukihenkilönä, eikä muutenkaan.
Mielellään ei kiitos. 🤔
Ei tarvitse sääliä tai auttaa. Itse elän huonojen valintojeni ja pahan oloni kanssa.