Suomen turvevarat saisi Norjalaisetkin kateellisiksi

Katri on kärkeä eduskunnassa.

Höpö.. Vihreät aina juksaa.
Turpeen kasvu 1 mm vuodessa. Hehtaari on 10 000 neliötä. Joten hehtaari kasvu on 10 m3 vuodessa.
Pitää paljon kuluttaa että päästään kasvun kanssa yksiin.

"saman suon" -voi kristus, eikai nyt samasta kohtaa oteta kun soita niin paljon.
Nyt otettu soita turve käyttöön 0,6 %. Turvetta vielä jää kun turpeen tuotanto lopetetaan, se mainio pohja pellolle, jo valmis. Kalkitaan ja hoidetaan ohralle. Sitten voi muitakin viljoja kasvattaa, ja heinää. Hölmöä olisi jos ei ruokaa kasvateta valmiista pellosta, kun ruoka pula on valtava maailmalla. Sitä vihreää viisautta laittaa valmiita tuotanto menetelmiä roskiin.

Anonyymi kirjoitti:

Höpö.. Vihreät aina juksaa.
Turpeen kasvu 1 mm vuodessa. Hehtaari on 10 000 neliötä. Joten hehtaari kasvu on 10 m3 vuodessa.
Pitää paljon kuluttaa että päästään kasvun kanssa yksiin.

"saman suon" -voi kristus, eikai nyt samasta kohtaa oteta kun soita niin paljon.
Nyt otettu soita turve käyttöön 0,6 %. Turvetta vielä jää kun turpeen tuotanto lopetetaan, se mainio pohja pellolle, jo valmis. Kalkitaan ja hoidetaan ohralle. Sitten voi muitakin viljoja kasvattaa, ja heinää. Hölmöä olisi jos ei ruokaa kasvateta valmiista pellosta, kun ruoka pula on valtava maailmalla. Sitä vihreää viisautta laittaa valmiita tuotanto menetelmiä roskiin.

Lue lisää

Mistä sinä olet keksinyt, että turpeen kasvu olisi millimetrin vuodessa? Luonnonvarakeskuksen laskelmissa keskiarvo on juurikin 0,5 mm. Että se niistä sinun vihreistäsi. Voisit yrittää vähentää tuota valehtelemistasi.

Anonyymi kirjoitti:

Mistä sinä olet keksinyt, että turpeen kasvu olisi millimetrin vuodessa? Luonnonvarakeskuksen laskelmissa keskiarvo on juurikin 0,5 mm. Että se niistä sinun vihreistäsi. Voisit yrittää vähentää tuota valehtelemistasi.

Lue lisää

Puolimilliäkin on huikea kasvu. 5 m3 hehtaarille vuodessa. Mutta kun tiedetään että paremmilla paikoin millikin kasvua.
Kokous teki väärän päätöksen kun merkkasi turpeen kasvamattomaksi. Olikohan "Putin kokouksessa valehtelemassa ?

Mistäs tupauuno on "tietonsa" hankkinut? Rauhanyhdistykseltä vai?

Energian säästö on parempi kuin uusien energialähteiden hakeminen. Säästöllä voi vähentää entistenkin käyttöä.
Nyt vihreät keksimään parempia maalämpöpumppuja ja parempia moottoreita. Kiinteistöjen lämmityssysteemien säätöä varsinkin voi parantaa ja kuntien kiinteistöissä säätöä riittää. Kerrostaloissa on ohuet seinät verrattuna pientaloihin. Lämmönsäästämissysteemit kerrostaloihin nyt heti - Vihreyttä sieltä politiikasta kehiin nyt heti - kohta energia on kallista. Melkein jo nään vihreitä laittamassa säätöjä kerrostaloon:
Järjestelmä hakee talon vuorokautiset lämmityksen huipputehon ajat ja alentaa pattereiden lämpötilaa niinä tunteina. Silloin kaukolämmön myyjän vuosivirtamaksu (käytetään myös nimitystä perusmaksu) alenee. Säästöä tulee 10 - 15 %.
https://www.wattinen.fi/blogi/saastovinkki-taloyhtioille-lammityspiikkien-leikkaaminen

Lämmönsiirtimien yhteydessä
on kaukolämpöyhtiön mittalaitteet, joilla mitataan meno- ja paluuvesien lämpötilojen
eroja, sekä virtausmääriä. Niiden perusteella lasketaan asiakkaan käyttämä energia, josta
kaukolämpöyhtiö laskuttaa asiakasta.
Linjasäädön yhteydessä pitäisi laittaa tekniikka, jolla alennetaan talon kulutushuippuja.
Onko mahdollista ja taloudellista?
"Taloyhtiön kaukolämpösopimuksen sisältö kannattaa arvioida ja mahdollisesti muuttaa. Energiayhtiöiden lasku muodostuu kahdesta osasta, joista toinen on maksimitarpeeseen perustuva vesivirta- tai tehomaksu. Tämän perusteena oleva arvo kannattaa tarkistuttaa, kun yhtiössä on tehty energiansäästötoimenpiteitä. Koeyhtiössä saavutettiin vuotuinen 1500 euron säästö sopimusvesivirtamaksun pienentymisellä. Esimerkiksi Fortum tarjoaa asiakkailleen kahta eri hinnoittelumallia kaukolämmön kulutusperustaisen osuuden hinnoittelussa (vrt. kiinteä/vaihtuva lainakorko). Vaihdolla saatiin säästöä usealle yhtiölle, vaihteluväli 800-5200 euroa." https://www.sitra.fi/artikkelit/taloyhtioissa-saastoja-pienilla-investoinneilla/
---------------------------
https://www.ukl.fi/kaukolampo-kuntoon-vinkkeja-taloyhtion-lammityskustannusten-pienentamiseksi/#afbd9bc6 Kaukolämmön alajakokeskus eli lämmönjakokeskus

"Lämmönjakokeskuksien tekniikassa on tapahtunut kehitystä siten, että lämpö voidaan käyttää tehokkaammin hyväksi mm. väliottokytkennällä ja älykkäällä lämmönsäädöllä. Lisäksi siirtimeen on valittavissa mahdollisuus lisätä heti tai myöhemmin esimerkiksi poistoilmalämpöpumppu eli silloin puhutaankin hybridi järjestelmästä."

Anonyymi kirjoitti:

Energian säästö on parempi kuin uusien energialähteiden hakeminen. Säästöllä voi vähentää entistenkin käyttöä.
Nyt vihreät keksimään parempia maalämpöpumppuja ja parempia moottoreita. Kiinteistöjen lämmityssysteemien säätöä varsinkin voi parantaa ja kuntien kiinteistöissä säätöä riittää. Kerrostaloissa on ohuet seinät verrattuna pientaloihin. Lämmönsäästämissysteemit kerrostaloihin nyt heti - Vihreyttä sieltä politiikasta kehiin nyt heti - kohta energia on kallista. Melkein jo nään vihreitä laittamassa säätöjä kerrostaloon:
Järjestelmä hakee talon vuorokautiset lämmityksen huipputehon ajat ja alentaa pattereiden lämpötilaa niinä tunteina. Silloin kaukolämmön myyjän vuosivirtamaksu (käytetään myös nimitystä perusmaksu) alenee. Säästöä tulee 10 - 15 %.
https://www.wattinen.fi/blogi/saastovinkki-taloyhtioille-lammityspiikkien-leikkaaminen

Lämmönsiirtimien yhteydessä
on kaukolämpöyhtiön mittalaitteet, joilla mitataan meno- ja paluuvesien lämpötilojen
eroja, sekä virtausmääriä. Niiden perusteella lasketaan asiakkaan käyttämä energia, josta
kaukolämpöyhtiö laskuttaa asiakasta.
Linjasäädön yhteydessä pitäisi laittaa tekniikka, jolla alennetaan talon kulutushuippuja.
Onko mahdollista ja taloudellista?
"Taloyhtiön kaukolämpösopimuksen sisältö kannattaa arvioida ja mahdollisesti muuttaa. Energiayhtiöiden lasku muodostuu kahdesta osasta, joista toinen on maksimitarpeeseen perustuva vesivirta- tai tehomaksu. Tämän perusteena oleva arvo kannattaa tarkistuttaa, kun yhtiössä on tehty energiansäästötoimenpiteitä. Koeyhtiössä saavutettiin vuotuinen 1500 euron säästö sopimusvesivirtamaksun pienentymisellä. Esimerkiksi Fortum tarjoaa asiakkailleen kahta eri hinnoittelumallia kaukolämmön kulutusperustaisen osuuden hinnoittelussa (vrt. kiinteä/vaihtuva lainakorko). Vaihdolla saatiin säästöä usealle yhtiölle, vaihteluväli 800-5200 euroa." https://www.sitra.fi/artikkelit/taloyhtioissa-saastoja-pienilla-investoinneilla/
---------------------------
https://www.ukl.fi/kaukolampo-kuntoon-vinkkeja-taloyhtion-lammityskustannusten-pienentamiseksi/#afbd9bc6 Kaukolämmön alajakokeskus eli lämmönjakokeskus

"Lämmönjakokeskuksien tekniikassa on tapahtunut kehitystä siten, että lämpö voidaan käyttää tehokkaammin hyväksi mm. väliottokytkennällä ja älykkäällä lämmönsäädöllä. Lisäksi siirtimeen on valittavissa mahdollisuus lisätä heti tai myöhemmin esimerkiksi poistoilmalämpöpumppu eli silloin puhutaankin hybridi järjestelmästä."

Lue lisää

Vihreät sanoi kun ilmat lämpenee niin saa talojen lämmöneristeitä ohentaa.
Käytännössä kesäksi ohentaa ja talveksi paksuntaa.
Kyllä vihreät nämä osaa, sano.

Anonyymi kirjoitti:

Vihreät sanoi kun ilmat lämpenee niin saa talojen lämmöneristeitä ohentaa.
Käytännössä kesäksi ohentaa ja talveksi paksuntaa.
Kyllä vihreät nämä osaa, sano.

Osaa, vihreätpimut experttejä.

Todella hieno ja oikea avaus turveasiassa pitkästä aikaa.
Jotkut ovat väittäneet joitakin kohtia siitä vääräksi mutta tässä siihen vastinetta:
Väitetään että suo kasvaa vain 0,5 mm eikä 1 mm.
Suomen suot ovat muodostuneet n. 8000 -10000 vuoden aikana ja niistä paksummat ovat yli 10 metriä vahvoja. Esimerkiksi Torron suo jossa turpeen paksuus on yli 14 metriä.
Eli kun tämä 14 metriä jaetaan 10000:lla niin saadaan 1,4 mm.
Joten 1 mm :n käyttö tässä laskelmassa on aivan perusteltua.
Turvesuo siis yhteyttää, kasvaa ja sitoo hiiltä kaksi kertaa enemmän kuin vastaavanlainen metsä.
Alkukirjoituksessa on laskettu kaikkien soiden lämpöarvo mutta jo 2 %:n alalla eli 200.000 hehtaarin alalla olevan turpeen lämpöarvo oli ennen nykyisiä polttoaineiden hinnannousuja n. 400 miljardia euroa eli yli kolme kertaa enemmän kuin Suomen valtion velat.

Anonyymi kirjoitti:

Todella hieno ja oikea avaus turveasiassa pitkästä aikaa.
Jotkut ovat väittäneet joitakin kohtia siitä vääräksi mutta tässä siihen vastinetta:
Väitetään että suo kasvaa vain 0,5 mm eikä 1 mm.
Suomen suot ovat muodostuneet n. 8000 -10000 vuoden aikana ja niistä paksummat ovat yli 10 metriä vahvoja. Esimerkiksi Torron suo jossa turpeen paksuus on yli 14 metriä.
Eli kun tämä 14 metriä jaetaan 10000:lla niin saadaan 1,4 mm.
Joten 1 mm :n käyttö tässä laskelmassa on aivan perusteltua.
Turvesuo siis yhteyttää, kasvaa ja sitoo hiiltä kaksi kertaa enemmän kuin vastaavanlainen metsä.
Alkukirjoituksessa on laskettu kaikkien soiden lämpöarvo mutta jo 2 %:n alalla eli 200.000 hehtaarin alalla olevan turpeen lämpöarvo oli ennen nykyisiä polttoaineiden hinnannousuja n. 400 miljardia euroa eli yli kolme kertaa enemmän kuin Suomen valtion velat.

Lue lisää

Vielä eräs näkökohta joka mielellään julkaistaan väärin perustein.
Turve nimittäin palaessaan tuottaa VÄHEMMÄN päästöjä kuin puu palaessaan ja myös vähemmän kuin kivihiili jo kivihiilen päästöihin lasketaan mukaan sen kuljetuksen aiheuttamat päästöt-

Niin, "majurihan" on itse ollut piipunnokassa painepesurinsa kanssa pesemässä päästöjä pois.

Anonyymi kirjoitti:

Todella hieno ja oikea avaus turveasiassa pitkästä aikaa.
Jotkut ovat väittäneet joitakin kohtia siitä vääräksi mutta tässä siihen vastinetta:
Väitetään että suo kasvaa vain 0,5 mm eikä 1 mm.
Suomen suot ovat muodostuneet n. 8000 -10000 vuoden aikana ja niistä paksummat ovat yli 10 metriä vahvoja. Esimerkiksi Torron suo jossa turpeen paksuus on yli 14 metriä.
Eli kun tämä 14 metriä jaetaan 10000:lla niin saadaan 1,4 mm.
Joten 1 mm :n käyttö tässä laskelmassa on aivan perusteltua.
Turvesuo siis yhteyttää, kasvaa ja sitoo hiiltä kaksi kertaa enemmän kuin vastaavanlainen metsä.
Alkukirjoituksessa on laskettu kaikkien soiden lämpöarvo mutta jo 2 %:n alalla eli 200.000 hehtaarin alalla olevan turpeen lämpöarvo oli ennen nykyisiä polttoaineiden hinnannousuja n. 400 miljardia euroa eli yli kolme kertaa enemmän kuin Suomen valtion velat.

Lue lisää

Onko Torronsuon ikä sitten varmasti tuon 10 000 vuotta?

"Torronsuo on Suomen syvin suo. Sen turvekerros on keskimäärin noin kuuden metrin paksuinen, mutta paikoitellen turvetta on jopa 12 metriä. Suon turvepinta nousee yhä noin millimetrin vuodessa."

Luonnonvarakeskuksen laskelmat taas osoittavat, että Suomen soiden keskimääräinen kasvu on juurikin 0,5 mm. Kaikki suot kun eivät ole samantyyppisiä.

https://www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/metsa/metsat-ja-ilmastonmuutos/soiden-erityinen-kasvihuonevaikutus/

https://suomenluonto.fi/artikkelit/suomen-aaripisteet-paksun-suon-salaisuus/

Väität että Torronsuon turvekerros olisi yli 14 metriä. Mittaustulokset kertovat kyllä ihan muuta. Toisaalta annat näkemyksessäsi ymmärtää, että suo olisi kauttaaltaan samansyvyinen, joten laskelmasi ovat jo lähtökohtaisesti yläkanttiin ammuttuja. Keskisyvyyskin kun tässä Suomen syvimmässä luonnontilaisessa suossa on vain 6 metriä.

Anonyymi kirjoitti:

Onko Torronsuon ikä sitten varmasti tuon 10 000 vuotta?

"Torronsuo on Suomen syvin suo. Sen turvekerros on keskimäärin noin kuuden metrin paksuinen, mutta paikoitellen turvetta on jopa 12 metriä. Suon turvepinta nousee yhä noin millimetrin vuodessa."

Luonnonvarakeskuksen laskelmat taas osoittavat, että Suomen soiden keskimääräinen kasvu on juurikin 0,5 mm. Kaikki suot kun eivät ole samantyyppisiä.

https://www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/metsa/metsat-ja-ilmastonmuutos/soiden-erityinen-kasvihuonevaikutus/

https://suomenluonto.fi/artikkelit/suomen-aaripisteet-paksun-suon-salaisuus/

Väität että Torronsuon turvekerros olisi yli 14 metriä. Mittaustulokset kertovat kyllä ihan muuta. Toisaalta annat näkemyksessäsi ymmärtää, että suo olisi kauttaaltaan samansyvyinen, joten laskelmasi ovat jo lähtökohtaisesti yläkanttiin ammuttuja. Keskisyvyyskin kun tässä Suomen syvimmässä luonnontilaisessa suossa on vain 6 metriä.

Lue lisää

Turve on uusiutuvaa, turha sitä selitellä kasvamattomaksi.
Vihreät oli tehneet mittauksia turpeesta mutta olivat mittoineen väärässä paikassa, ei kagasmaat tuota turvetta ne renat vain vähän.

Anonyymi kirjoitti:

Turve on uusiutuvaa, turha sitä selitellä kasvamattomaksi.
Vihreät oli tehneet mittauksia turpeesta mutta olivat mittoineen väärässä paikassa, ei kagasmaat tuota turvetta ne renat vain vähän.

Lue lisää

Niin, turve uusiutuu yhtä hitaasti kuin sinä palstapölhön mieleltäsi. Kyllä huomaa, ettei käkikellossasi liiku kuin pohjoinen ahava ja sekin hyvin heikosti.

Kenenkäs mittaamiin tuloksiin sinä sitten uskot? Et näemmä ainakaan soita tutkivien.

Majuri peittelee omaa tasavirtaisuuttaan.

Anonyymi kirjoitti:

Majuri peittelee omaa tasavirtaisuuttaan.

Tähän asti kun on todisteltu että turve kasvaa vähän niin on sanottu että sehän kasvaa vain 1 mm vuodessa.
No nyt kun todistetaan että se 1 mm tekee hehtaarilla 10 m3 eli kaksi kertaa enemmän kuin metsä keskimäärin hehtaarilla väitetään että sehän kasvaakin nyt vain 0,5 mm vuodessa.
No jos hyväksytään tämä 0,5 mm niin sehän tekee 5m3 vuodessa .
Mutta sehän on sama kuin edellä on metsän hehtaarikasvuksi esitetty.???
Joissakin tilastoissa on Suomen kaikkien metsien keskikasvuksi ilmoitettu kyllä vain 3 m3 hehtaarilla vuodessa.
Eli turve kasvaa alaansa kohti tämänkin laskutavan mukaan vähintään saman kuin vastaavan alainen metsä.
Alkakaa nyt valittajat äkkiä laskemaan sitä suon kasvua vielä 0,5 mm:n alapuolelle..

Anonyymi kirjoitti:

Tähän asti kun on todisteltu että turve kasvaa vähän niin on sanottu että sehän kasvaa vain 1 mm vuodessa.
No nyt kun todistetaan että se 1 mm tekee hehtaarilla 10 m3 eli kaksi kertaa enemmän kuin metsä keskimäärin hehtaarilla väitetään että sehän kasvaakin nyt vain 0,5 mm vuodessa.
No jos hyväksytään tämä 0,5 mm niin sehän tekee 5m3 vuodessa .
Mutta sehän on sama kuin edellä on metsän hehtaarikasvuksi esitetty.???
Joissakin tilastoissa on Suomen kaikkien metsien keskikasvuksi ilmoitettu kyllä vain 3 m3 hehtaarilla vuodessa.
Eli turve kasvaa alaansa kohti tämänkin laskutavan mukaan vähintään saman kuin vastaavan alainen metsä.
Alkakaa nyt valittajat äkkiä laskemaan sitä suon kasvua vielä 0,5 mm:n alapuolelle..

Lue lisää

Torron suon historiasta kerrotaan suon omalla sivulla seuraavaa:
Turpeen iän mittauksen mukaan sen ikä on 10480 vuotta ja sen mukaan sen turpeen keskimääräinen KASVU on n. 1,1 mm.
Lisäksi todetaan että sammal kasvaa n 2-3 cm vuodessa ja turpeen kasvu vaihtelee
0,3 ja - 3 mm:n välillä.
Eli se tekisi keskimäärin 1,65 mm.
Eli siten edellä esitetty 1 mm:n kasvu on laskettu jopa alakanttiin.

Anonyymi kirjoitti:

Tähän asti kun on todisteltu että turve kasvaa vähän niin on sanottu että sehän kasvaa vain 1 mm vuodessa.
No nyt kun todistetaan että se 1 mm tekee hehtaarilla 10 m3 eli kaksi kertaa enemmän kuin metsä keskimäärin hehtaarilla väitetään että sehän kasvaakin nyt vain 0,5 mm vuodessa.
No jos hyväksytään tämä 0,5 mm niin sehän tekee 5m3 vuodessa .
Mutta sehän on sama kuin edellä on metsän hehtaarikasvuksi esitetty.???
Joissakin tilastoissa on Suomen kaikkien metsien keskikasvuksi ilmoitettu kyllä vain 3 m3 hehtaarilla vuodessa.
Eli turve kasvaa alaansa kohti tämänkin laskutavan mukaan vähintään saman kuin vastaavan alainen metsä.
Alkakaa nyt valittajat äkkiä laskemaan sitä suon kasvua vielä 0,5 mm:n alapuolelle..

Lue lisää

Kyseessähän oli nimenomaan Torronsuo, joka kasvaa noin millin vuosivauhtia, kun taas Luken laskema keskiarvo turpeen vuosikasvulle kaikilla maan suoplänteillä on tuo 0,5 mm.

Anonyymi kirjoitti:

Torron suon historiasta kerrotaan suon omalla sivulla seuraavaa:
Turpeen iän mittauksen mukaan sen ikä on 10480 vuotta ja sen mukaan sen turpeen keskimääräinen KASVU on n. 1,1 mm.
Lisäksi todetaan että sammal kasvaa n 2-3 cm vuodessa ja turpeen kasvu vaihtelee
0,3 ja - 3 mm:n välillä.
Eli se tekisi keskimäärin 1,65 mm.
Eli siten edellä esitetty 1 mm:n kasvu on laskettu jopa alakanttiin.

Lue lisää

Kaikki suot eivät ole samantyyppisiä, joten vuosikasvuissakin on eroja. Torronsuo on tyypiltään runsasturpeinen kohosuo. Ja koska kyseinen suo on kansallispuistoalueella, niin se on siksi suojeltu.

Anonyymi kirjoitti:

Kaikki suot eivät ole samantyyppisiä, joten vuosikasvuissakin on eroja. Torronsuo on tyypiltään runsasturpeinen kohosuo. Ja koska kyseinen suo on kansallispuistoalueella, niin se on siksi suojeltu.

Lue lisää

Kasvuissa on todella eroja kuten edellä on mainittu eli 0,3 - 3 mm:iin.
Geologisen tutkimuslaitoksen sivuilla on sama sanottu 0,2 - 4 mm:iin.
Ensimainitun matemaattinen keskiarvo on 1,65 ja jälkimmäisen 2,1 .

Anonyymi kirjoitti:

Kasvuissa on todella eroja kuten edellä on mainittu eli 0,3 - 3 mm:iin.
Geologisen tutkimuslaitoksen sivuilla on sama sanottu 0,2 - 4 mm:iin.
Ensimainitun matemaattinen keskiarvo on 1,65 ja jälkimmäisen 2,1 .

Lue lisää

Monenlaisia kasvulukuja voidaan esittää ja väitellä mutta minusta paras laskutapa on se että jos turve on jääkauden jälkeen syntynyt (10.000 v) ja ja paksummat suota ovat siltä ajalta niin jos ne ovat nyt yli 10 metriä vahvoja niin pakosta ne on täytynyt kasvaa yli 1 mm:n vuodessa.'
Nuoremmat suot ovat sitten matalampia .

Anonyymi kirjoitti:

Monenlaisia kasvulukuja voidaan esittää ja väitellä mutta minusta paras laskutapa on se että jos turve on jääkauden jälkeen syntynyt (10.000 v) ja ja paksummat suota ovat siltä ajalta niin jos ne ovat nyt yli 10 metriä vahvoja niin pakosta ne on täytynyt kasvaa yli 1 mm:n vuodessa.'
Nuoremmat suot ovat sitten matalampia .

Lue lisää

Ei sama suokaan ole tasavahva turvepeitteeltään. Siksi sen paksuutta ei voi käyttää minään kasvuvauhdin arvona.

Anonyymi kirjoitti:

Monenlaisia kasvulukuja voidaan esittää ja väitellä mutta minusta paras laskutapa on se että jos turve on jääkauden jälkeen syntynyt (10.000 v) ja ja paksummat suota ovat siltä ajalta niin jos ne ovat nyt yli 10 metriä vahvoja niin pakosta ne on täytynyt kasvaa yli 1 mm:n vuodessa.'
Nuoremmat suot ovat sitten matalampia .

Lue lisää

Eikä suon mataluus johdu välttämättä sen nuoresta iästä vaan kyseessä saattaa olla entinen matala, umpeenkasvanut järvi/lampi.

Anonyymi kirjoitti:

Eikä suon mataluus johdu välttämättä sen nuoresta iästä vaan kyseessä saattaa olla entinen matala, umpeenkasvanut järvi/lampi.

Jos maapallo 13,5 miljardia vuotta vanha, on ennättänyt tapahtua monenlaista.
Kun ajattelee noita maan alaisia öljysäiliöitäkin. Hiili miten kiinteynyt, ja turve pinnalla kasvaa kaiken aikaa n 10 m3 vuodessa hehtaarille. Aika pöljää vihreiltä kun sen tekivät kasvamattomaksi.

Anonyymi kirjoitti:

Jos maapallo 13,5 miljardia vuotta vanha, on ennättänyt tapahtua monenlaista.
Kun ajattelee noita maan alaisia öljysäiliöitäkin. Hiili miten kiinteynyt, ja turve pinnalla kasvaa kaiken aikaa n 10 m3 vuodessa hehtaarille. Aika pöljää vihreiltä kun sen tekivät kasvamattomaksi.

Lue lisää

Vaikuttaa, että se on oma pääsi, mikä kasvaa vuoteen 10 m3. Ei pieneen päähän noin paljon hevonpaskaa voi mahtuakaan.

Jääkausi oli n. 10.000 vuotta sitten. Suot ovat sen jälkeen syntyneet.
Paksummat ovat yli 10 metriä vahvoja.
Vanhan Elon laskuopin mukaan 10 metriä on 10.000 milliä.
Eli eikö nämä suot ole kasvaneet 1 mm:n vuodessa.
Jos ne ovat kasvaneet niin 1 mm saman elon laskuopin mukaan tekee hehtaarilla 10 m3.
Kyllä sitä hevosenpaskaa taitaa olla jollain muulla päässä kun nyt ruvettiin toisia haukkumaan eikä pysytty asiassa.

Anonyymi kirjoitti:

Jääkausi oli n. 10.000 vuotta sitten. Suot ovat sen jälkeen syntyneet.
Paksummat ovat yli 10 metriä vahvoja.
Vanhan Elon laskuopin mukaan 10 metriä on 10.000 milliä.
Eli eikö nämä suot ole kasvaneet 1 mm:n vuodessa.
Jos ne ovat kasvaneet niin 1 mm saman elon laskuopin mukaan tekee hehtaarilla 10 m3.
Kyllä sitä hevosenpaskaa taitaa olla jollain muulla päässä kun nyt ruvettiin toisia haukkumaan eikä pysytty asiassa.

Lue lisää

Sinähän julistat turpeesta kuin lahkosaarnaaja. Mihinkäs tutkimustietoon nuo väitteesi oikein perustuvat vai onko joku saanut sinut uskomaan satuihin?

Koita nyt kaivaa esiin oikeaa tutkimustietoa, niin ei tarvitse mihinkään Elon laskuoppeihin turvautua. Vai tällaisen matamatiikan filosofiaanko sinä juttusi perustat?

https://www.riemurasia.net/kuva/Mustalaisten-matikankoe/1588

Miksi pitäisi edes alkuperäiseksi palautua, kun hyvä turvekerros vielä jää ja jätetään, siinä se muhii uutta kasvua mitä tahansa laitetaankin. Soita riittää ne ei lopu koskaan. Maailma nälissään, vaikka viljalle heti valmis.

Anonyymi kirjoitti:

Miksi pitäisi edes alkuperäiseksi palautua, kun hyvä turvekerros vielä jää ja jätetään, siinä se muhii uutta kasvua mitä tahansa laitetaankin. Soita riittää ne ei lopu koskaan. Maailma nälissään, vaikka viljalle heti valmis.

Lue lisää

Turvenuija se vaan jaksaa inttää vanhojen rapakkojen kohtalosta. Mistä kuvittelet löytyvän niin idiootin maajussin, joka ostaisi itselleen vanhan turvesuon? Sama kun polttaisi ne rahat takassa. Oikein sateinen kesä ja sinne ei ole traktorin kanssa mitään asiaa. Savikko ei kanna ja se ohut turvekerros muuttuu sellaiseksi limaksi, että ei mitään toivoa millekään viljanviljelylle. Entäs kun sato pitäisi vielä korjatakin? Telakaivurilla saa hinata puimuria siellä liejukossa.

Anonyymi kirjoitti:

Turvenuija se vaan jaksaa inttää vanhojen rapakkojen kohtalosta. Mistä kuvittelet löytyvän niin idiootin maajussin, joka ostaisi itselleen vanhan turvesuon? Sama kun polttaisi ne rahat takassa. Oikein sateinen kesä ja sinne ei ole traktorin kanssa mitään asiaa. Savikko ei kanna ja se ohut turvekerros muuttuu sellaiseksi limaksi, että ei mitään toivoa millekään viljanviljelylle. Entäs kun sato pitäisi vielä korjatakin? Telakaivurilla saa hinata puimuria siellä liejukossa.

Lue lisää

Tuolla edellä ei eräs usko Elon laskuoppiin.
Mukava kuulla mikä kohta siinä ei pidä paikkaansa.
Eikö jääkausi loppunut n 10.000 vuotta sitten ja eikö Suomessa löydy yli 10 metriä vahvoja turvesoita?? Muu onkin siten matematiikkaa ja eikö Elo sitten osannutkaan sitä ?.

Anonyymi kirjoitti:

Tuolla edellä ei eräs usko Elon laskuoppiin.
Mukava kuulla mikä kohta siinä ei pidä paikkaansa.
Eikö jääkausi loppunut n 10.000 vuotta sitten ja eikö Suomessa löydy yli 10 metriä vahvoja turvesoita?? Muu onkin siten matematiikkaa ja eikö Elo sitten osannutkaan sitä ?.

Lue lisää

Löytyy, mutta ovatko kaikki tuon ikäiset suot tasavahvuisia? Eivät ole ja siinäpä se sinun Elon laskuoppisi heikkous onkin. Lasket kaikkien soiden turpeen kasvunopeuden kohosuo-tyyppisen suon kasvuvauhdista, joka on kaikista suotyypeistä reheväkasvuisin. Käyttämällä tätä laskuperiaattetta saat tulokseksi, että matalimmat sekä kitukasvuisimmatkin suot kasvaisivat sen millin verran vuodessa. Siksi kertoimena tulee käyttää eri suotyypeistä määriteltyä keskiarvoa, jotta se todellinen vuosittainen turpeenkasvu voidaan määritellä. Muuten syntyy turvetta, jota ei ole olemassakaan, koska oletat että kaikkien suotyyppien turvekerros vahvistuisi samaa vauhtia. Kasvuvauhtia ei ole määritelty vakioksi eikä sitä voikaan määritellä.

Onko tämä liian hankala yhtälö Elon laskuoppiin luottavalle?

Vielä tuosta Torronsuosta esimerkkinä, niin sen turvekerros on vahvimmillaan n. 12 metriä, mutta keskisyvyys on vain 6 metriä. Kumpaako syvyysmittaa siis tulee käyttää suhteessa pinta-alaansa, jos halutaan saada realistinen tulos kyseisen suon turvevarannosta?

Anonyymi kirjoitti:

Löytyy, mutta ovatko kaikki tuon ikäiset suot tasavahvuisia? Eivät ole ja siinäpä se sinun Elon laskuoppisi heikkous onkin. Lasket kaikkien soiden turpeen kasvunopeuden kohosuo-tyyppisen suon kasvuvauhdista, joka on kaikista suotyypeistä reheväkasvuisin. Käyttämällä tätä laskuperiaattetta saat tulokseksi, että matalimmat sekä kitukasvuisimmatkin suot kasvaisivat sen millin verran vuodessa. Siksi kertoimena tulee käyttää eri suotyypeistä määriteltyä keskiarvoa, jotta se todellinen vuosittainen turpeenkasvu voidaan määritellä. Muuten syntyy turvetta, jota ei ole olemassakaan, koska oletat että kaikkien suotyyppien turvekerros vahvistuisi samaa vauhtia. Kasvuvauhtia ei ole määritelty vakioksi eikä sitä voikaan määritellä.

Onko tämä liian hankala yhtälö Elon laskuoppiin luottavalle?

Vielä tuosta Torronsuosta esimerkkinä, niin sen turvekerros on vahvimmillaan n. 12 metriä, mutta keskisyvyys on vain 6 metriä. Kumpaako syvyysmittaa siis tulee käyttää suhteessa pinta-alaansa, jos halutaan saada realistinen tulos kyseisen suon turvevarannosta?

Lue lisää

Tunnut takertuvan keskiarvoihin ja se kyllä käy hyvin.
Geologinen tutkimuslaitos on ilmoittanut Suomen soiden vuotuiseksi kasvuväliksi 0,2 - 4,0 mm.
Kun siitä Elon laskuopin mukaan otetaan keskiarvo niin se taitaa olla 2,15 mm.
Se on jo yli kaksinkertainen edellä olevassa laskelmassani esitetty. ja siten olen näköjään laskenut kasvun "varman päälle"

Anonyymi kirjoitti:

Tunnut takertuvan keskiarvoihin ja se kyllä käy hyvin.
Geologinen tutkimuslaitos on ilmoittanut Suomen soiden vuotuiseksi kasvuväliksi 0,2 - 4,0 mm.
Kun siitä Elon laskuopin mukaan otetaan keskiarvo niin se taitaa olla 2,15 mm.
Se on jo yli kaksinkertainen edellä olevassa laskelmassani esitetty. ja siten olen näköjään laskenut kasvun "varman päälle"

Lue lisää

No, jos kasvuväli on 0,2 - 4,0 mm, niin GTK on myös laskenut suomalaisten soiden kasvuvauhdin, joka on 0,5 mm/vuosi. Tästä voit päätellä, mikä on eri suotyyppien suhde toisiinsa nähden. Reheväkasvuista suota on todella vähän suhteessa kitukasvuisiin soihin sekä vetisiin rämeisiin. Umpeenkasvavat vanhat lammet eivät kovin paksua turvekerrosta tule tarjoamaan tulevaisuudessa, koska ovat vesistöinä jo todella matalia.

Kannattavuus voidaan todeta vasta sitten, kun kaikki sen tuotantoon kertyvät kuluerät saadaan selville. Jos Pariisin ilmastosopimuksen päästötavoitteet eivät täyty, niin turpeen polttamisesta voidaan jatkossa joutua maksamaan sanktiomaksua. Ei se siinä vaiheessa ole enää kansantaloudellisestikaan järkevää.

Turpeen tulevaisuus lepää huoltovarmuudessa eli varastoituna energianlähteenä kriisitilanteisiin.

Suomessa on soita n 10 miljoonaa hehtaaria.
Geologisen tutkimuslaitoksen mukaan sen kasvu vaihtelee 0,2 - 4,0 mm .
Turvetuotantoon halutaan saada niistä paksummat n 200.000 hehtaaria sota eli 2 % kokonaissuoalasta.
Turvetuotantoon soveltuvaksi suoksi lasketaan yli 50 hehtaarin suot joitten syvyys on vähintään 2 m.
Onko se kasvu 1 mm tai 0,5 mm niin tosiasia on kuitenkin että jo em. 200.000 hehtaarin
sisältämän turpeen lämpöarvo on n. 600 miljardia euroa ja se on kaksi kertaa suurempi kuin Suomen kaikkien metsien puuston lämpöarvo.
Eli tällainen energiamäärä meillä olisi käytettävissä jollei vihervassarit olisi sen käyttöä hankaloittamassa.

Anonyymi kirjoitti:

Suomessa on soita n 10 miljoonaa hehtaaria.
Geologisen tutkimuslaitoksen mukaan sen kasvu vaihtelee 0,2 - 4,0 mm .
Turvetuotantoon halutaan saada niistä paksummat n 200.000 hehtaaria sota eli 2 % kokonaissuoalasta.
Turvetuotantoon soveltuvaksi suoksi lasketaan yli 50 hehtaarin suot joitten syvyys on vähintään 2 m.
Onko se kasvu 1 mm tai 0,5 mm niin tosiasia on kuitenkin että jo em. 200.000 hehtaarin
sisältämän turpeen lämpöarvo on n. 600 miljardia euroa ja se on kaksi kertaa suurempi kuin Suomen kaikkien metsien puuston lämpöarvo.
Eli tällainen energiamäärä meillä olisi käytettävissä jollei vihervassarit olisi sen käyttöä hankaloittamassa.

Lue lisää

Ei se pelkästään vihervassarien syy ole, että turpeenkäyttöä haluttaisiin vähentää. On ihmisiä, jotka suhtautuvat asiaan kielteisesti ideologisesta syystä, mutta ainakin itse ajattelen tätä asiaa Suomen tekemien päästösopimusten näkövinkkelistä. Asetettu hiilineutraalisuustavoite on siinämäärin kunnianhimoinen, ettei se mahdollista turpeenkäyttöä vakituisesti, koska sen aiheuttamat päästöt ovat käyttöosuuteensa nähden huomattavan korkeat. Sen kompensoijaa on äkkiseltään erittäin vaikea löytää ja osuus vakiokäytössä niin suuri, että päästörajat auttamatta rikkoutuisivat ja siitä ylityksestä jouduttaisiin maksamaan päästösakkoja.

Anonyymi kirjoitti:

Ei se pelkästään vihervassarien syy ole, että turpeenkäyttöä haluttaisiin vähentää. On ihmisiä, jotka suhtautuvat asiaan kielteisesti ideologisesta syystä, mutta ainakin itse ajattelen tätä asiaa Suomen tekemien päästösopimusten näkövinkkelistä. Asetettu hiilineutraalisuustavoite on siinämäärin kunnianhimoinen, ettei se mahdollista turpeenkäyttöä vakituisesti, koska sen aiheuttamat päästöt ovat käyttöosuuteensa nähden huomattavan korkeat. Sen kompensoijaa on äkkiseltään erittäin vaikea löytää ja osuus vakiokäytössä niin suuri, että päästörajat auttamatta rikkoutuisivat ja siitä ylityksestä jouduttaisiin maksamaan päästösakkoja.

Lue lisää

Siinä Suomen hiilineutraalisuustavoitteessa ja päästökaupoissa se emähölmöys onkin.
Eli Suomi yrittää ME ENSIN periaatteella parantaa maailman ilmaston minimaalisella osuudella maailman päästöistä.
Jos Suomen päästöjen arvoksi määritellään luku 50 niin jo neljän suurimman saastuttajamaan luku on 24000 ja kun nämä ovat lisäämässä päästöjään vuoteen 2030 asti n. 10 % (mm. Kiina 9 % ja Intia 11 %) niin sen luku on 2400.
Eli jos tästä lisäyksestä vähennetään Suomen 50 niin jää vielä LISÄYKSEKSI 2350 eli tämän verran saasteet vielä lisääntyy vaikka kaikki Suomen päästöt vähennettäisiin.
Kun turpeen päästöt Suomen kaikista päästöistä on varmasti hyvin pieni osa niin SILLÄ EI OLE MITÄÄN MERKITYSTÄ maailman ilmastolle jos isot päästäjät jatkavat vuoteen 2030 saakka lisäystä.
Ei siis me ensin vaan kaikki yhtä aikaa ja samoin tavoittein.

Anonyymi kirjoitti:

Ei se pelkästään vihervassarien syy ole, että turpeenkäyttöä haluttaisiin vähentää. On ihmisiä, jotka suhtautuvat asiaan kielteisesti ideologisesta syystä, mutta ainakin itse ajattelen tätä asiaa Suomen tekemien päästösopimusten näkövinkkelistä. Asetettu hiilineutraalisuustavoite on siinämäärin kunnianhimoinen, ettei se mahdollista turpeenkäyttöä vakituisesti, koska sen aiheuttamat päästöt ovat käyttöosuuteensa nähden huomattavan korkeat. Sen kompensoijaa on äkkiseltään erittäin vaikea löytää ja osuus vakiokäytössä niin suuri, että päästörajat auttamatta rikkoutuisivat ja siitä ylityksestä jouduttaisiin maksamaan päästösakkoja.

Lue lisää

Kiina ilmoitti palaavansa 2060 näihin vihreitten päästöihin, tuskin sittenkään.
Venäjä päästelee nyt jopa ihmishenkiä kauheilla päästö aseillaan. Suomi saisi unohtaa koko päästöt, meillä ei niitä ole vähänkään verraten näihin päästäviin suurmaihin.

Anonyymi kirjoitti:

Siinä Suomen hiilineutraalisuustavoitteessa ja päästökaupoissa se emähölmöys onkin.
Eli Suomi yrittää ME ENSIN periaatteella parantaa maailman ilmaston minimaalisella osuudella maailman päästöistä.
Jos Suomen päästöjen arvoksi määritellään luku 50 niin jo neljän suurimman saastuttajamaan luku on 24000 ja kun nämä ovat lisäämässä päästöjään vuoteen 2030 asti n. 10 % (mm. Kiina 9 % ja Intia 11 %) niin sen luku on 2400.
Eli jos tästä lisäyksestä vähennetään Suomen 50 niin jää vielä LISÄYKSEKSI 2350 eli tämän verran saasteet vielä lisääntyy vaikka kaikki Suomen päästöt vähennettäisiin.
Kun turpeen päästöt Suomen kaikista päästöistä on varmasti hyvin pieni osa niin SILLÄ EI OLE MITÄÄN MERKITYSTÄ maailman ilmastolle jos isot päästäjät jatkavat vuoteen 2030 saakka lisäystä.
Ei siis me ensin vaan kaikki yhtä aikaa ja samoin tavoittein.

Lue lisää

Tavoitteita asetettiin jo Sipilän hallituskaudelta lähtien. Yhtenä esimerkkinä biosekoitevelvoite, jota nykyhallitus toistaiseksi pienensi hillitäkseen polttoaineiden mittarihintojen nousua.

Tavoite on kova, lähinnä aikataulullisesta syystä, joten laajempi turpeenpoltto jatkossa on aika lailla poissuljettua.

Anonyymi kirjoitti:

Tavoitteita asetettiin jo Sipilän hallituskaudelta lähtien. Yhtenä esimerkkinä biosekoitevelvoite, jota nykyhallitus toistaiseksi pienensi hillitäkseen polttoaineiden mittarihintojen nousua.

Tavoite on kova, lähinnä aikataulullisesta syystä, joten laajempi turpeenpoltto jatkossa on aika lailla poissuljettua.

Lue lisää

Mutta kun sillä turpeenpoltolla kuten ei muillakaan Suomen päästöillä EI OLE MITÄÄN MERKITYSTÄ ilmaston kannalta niin pitkään kun isot päästäjät lisäävät päästöjään ja "tavoittelevat" hiilineutraalisuutta aikaisintaan v. 2060.
Toisaalta miksi kivihiilen polttoa pidetä pahana. Helsingin vihreätkään ei näytä tosissaan pyrkivän siitä eroon.

Setämiestä korpeaa?

Anonyymi kirjoitti:

Setämiestä korpeaa?

Huomasin tämän hyvän aloituksen joka on jäänyt ilman keskustelua.
Toteaisin siihen vielä että jo 2 %:n suoalalla eli 200.000 hehtaarin alalla olevan turpeen
m lämpöarvo on n. 700 miljardia euroa eli yli kymmenen kertaa Suomen valtion vuosibudjetin suuruinen.
Eli se olisi käytettävissä maamme energiaomavaraisuuteen jos Suomen päättäjillä olisi järki tallella.

Anonyymi kirjoitti:

Huomasin tämän hyvän aloituksen joka on jäänyt ilman keskustelua.
Toteaisin siihen vielä että jo 2 %:n suoalalla eli 200.000 hehtaarin alalla olevan turpeen
m lämpöarvo on n. 700 miljardia euroa eli yli kymmenen kertaa Suomen valtion vuosibudjetin suuruinen.
Eli se olisi käytettävissä maamme energiaomavaraisuuteen jos Suomen päättäjillä olisi järki tallella.

Lue lisää

Ideologia edellä meni EU kin, ettei mukamas suo kasva. Pakko sinne pesään laittaa palavaa kylmän maan lämmitykseen asujaimistoihin.

Anonyymi kirjoitti:

Ideologia edellä meni EU kin, ettei mukamas suo kasva. Pakko sinne pesään laittaa palavaa kylmän maan lämmitykseen asujaimistoihin.

Edellinen hallitus viimeisinä toimenpiteinään vaati että turvetta pitää nyt ostaa kahden vuoden varmuusvaraston verran.
Eivät vaan muistaneet että ehtivät romuttamispalkkioilla hävittää turvekoneet ja nyt todettiin että ei niitä varmuusvarastoja saadakaan ja ensi talvena ihmetellään mitä kylmänä ja tyynenä pakkasyönä poltetaan lämmön ja sähkön puutteessa.

Anonyymi kirjoitti:

Edellinen hallitus viimeisinä toimenpiteinään vaati että turvetta pitää nyt ostaa kahden vuoden varmuusvaraston verran.
Eivät vaan muistaneet että ehtivät romuttamispalkkioilla hävittää turvekoneet ja nyt todettiin että ei niitä varmuusvarastoja saadakaan ja ensi talvena ihmetellään mitä kylmänä ja tyynenä pakkasyönä poltetaan lämmön ja sähkön puutteessa.

Lue lisää

kolmessa uunissa kun vuorotellen puuta polttaa niin ei tule kylymä...

Tuosta uusiutumisen hitaudesta voi olla eri mieltä sillä kuten edellä todetaan turvesuo kasvaa 10 m3 hehtaarilla vuodessa ja keskinkertainen metsä vain 3 - 5 m3 hehtaarilla vuodessa.
Jos metsä on uusiutuvaa niin silloinhan turvesuo on kasinverroin uusiutuvampaa??

Anonyymi kirjoitti:

Tuosta uusiutumisen hitaudesta voi olla eri mieltä sillä kuten edellä todetaan turvesuo kasvaa 10 m3 hehtaarilla vuodessa ja keskinkertainen metsä vain 3 - 5 m3 hehtaarilla vuodessa.
Jos metsä on uusiutuvaa niin silloinhan turvesuo on kasinverroin uusiutuvampaa??

Lue lisää

Antaa turpeen kasvaa rauhassa. Luonnonraiskaajat voivat opetella vihertämään.

Anonyymi kirjoitti:

Antaa turpeen kasvaa rauhassa. Luonnonraiskaajat voivat opetella vihertämään.

Mites se Suomen luonto raiskataan ?
Suomessa on soita 10 miljoonaa hehtaaria ja nyt turvetuotannossa ehkä n. 0,6 %.
2 %:n alalla olevan turpeen lämpöarvo on n. 700 miljardia euroa joka olisi käytettävissä Suomen energiaomavaraisuuteen jos älliä päättäjillä olisi.
Siitä raiskauksesta.
Eikö sille 99,4 ":n alalle jäänyt yhtään arvokasta suota ja tai sitten sille tulevalle 98 %:n alalle vai tuhoutuuko ne kaikki just kaikki jos 2 % otettaisiin käyttöön?

Anonyymi kirjoitti:

Mites se Suomen luonto raiskataan ?
Suomessa on soita 10 miljoonaa hehtaaria ja nyt turvetuotannossa ehkä n. 0,6 %.
2 %:n alalla olevan turpeen lämpöarvo on n. 700 miljardia euroa joka olisi käytettävissä Suomen energiaomavaraisuuteen jos älliä päättäjillä olisi.
Siitä raiskauksesta.
Eikö sille 99,4 ":n alalle jäänyt yhtään arvokasta suota ja tai sitten sille tulevalle 98 %:n alalle vai tuhoutuuko ne kaikki just kaikki jos 2 % otettaisiin käyttöön?

Lue lisää

Ilmastonpaskomisen aika alkaa olemaan ohi. Antaa turpeen olla rauhassa, Siihen ei kukaan enää rahojansa laita, koska viimeistään 2035 sen käryttäminen loppuu kokonaan. Sijoittajat eivät ole niin tyhmiä, että lykkäisivät rahojaan johonkin siltarumpuhankkeisiin, jotka ovat jo nyt valmiiksi kuolemaantuomittuja. Se olisi sama, kuin polttaisi riihikuivaa käteistä kiukaanpesässä.

Anonyymi kirjoitti:

Ilmastonpaskomisen aika alkaa olemaan ohi. Antaa turpeen olla rauhassa, Siihen ei kukaan enää rahojansa laita, koska viimeistään 2035 sen käryttäminen loppuu kokonaan. Sijoittajat eivät ole niin tyhmiä, että lykkäisivät rahojaan johonkin siltarumpuhankkeisiin, jotka ovat jo nyt valmiiksi kuolemaantuomittuja. Se olisi sama, kuin polttaisi riihikuivaa käteistä kiukaanpesässä.

Lue lisää

Mitähän siltarumpusijoitukset tähän asiaan kuuluu.??
Muukin teksti on yhtä asiantuntevaa eli 0,6 %:n suoalan käyttö aiheuttaa "ilmastopaskomista." ja pilaa koko Suomen luonnon.
Etkö vielä tiedä että turve palaessaan tuottaa vähemmän päästöjä kuin puu palaessaan ja myös vähemmän kuin kivihiili jos se koko elinkaari otetaan huomioon.
Lisäksi turpeen ja puun yhteiskäyttö vähentää myös puun päästöjä.
Ja kuten edellä on todettu turve kasvaa ja sitoo hiiltä pinta-alaansa kohden yli kaksi kertaa enemmän kuin vastaavanalainen metsä.

Anonyymi kirjoitti:

Mitähän siltarumpusijoitukset tähän asiaan kuuluu.??
Muukin teksti on yhtä asiantuntevaa eli 0,6 %:n suoalan käyttö aiheuttaa "ilmastopaskomista." ja pilaa koko Suomen luonnon.
Etkö vielä tiedä että turve palaessaan tuottaa vähemmän päästöjä kuin puu palaessaan ja myös vähemmän kuin kivihiili jos se koko elinkaari otetaan huomioon.
Lisäksi turpeen ja puun yhteiskäyttö vähentää myös puun päästöjä.
Ja kuten edellä on todettu turve kasvaa ja sitoo hiiltä pinta-alaansa kohden yli kaksi kertaa enemmän kuin vastaavanalainen metsä.

Lue lisää

Vai että turpeenpolttaminen muka vähentäisi päästöjä? Siinäpä sitä todellista "asiantuntemusta" sitten tulikin :))))

Venäjän ympäristöministeriöstä kuultuako? Turve ei todellakaan kasva vaan sen määrä lisääntyy kerrostumalla.

Anonyymi kirjoitti:

Vai että turpeenpolttaminen muka vähentäisi päästöjä? Siinäpä sitä todellista "asiantuntemusta" sitten tulikin :))))

Venäjän ympäristöministeriöstä kuultuako? Turve ei todellakaan kasva vaan sen määrä lisääntyy kerrostumalla.

Lue lisää

Nyt on kuitenkin tosiasia että kun puuta ja turvetta käytetään samanaikaisesti ns. leijupolttona niin silloin puukin palaa puhtaammin ja tuottaa vähemmän päästöjä.
Jos et usko niin kysy voimalaitoksilta jotka näin tekevät.
Lisääntyy kerrostumalla!!!l
Mikä siinä kerrostuu ?
Eikö turve muka muodostu sammaleista ja muista suon kasveista jotka kasvaessaan ovat sitoneet hiiltä ?

Anonyymi kirjoitti:

Nyt on kuitenkin tosiasia että kun puuta ja turvetta käytetään samanaikaisesti ns. leijupolttona niin silloin puukin palaa puhtaammin ja tuottaa vähemmän päästöjä.
Jos et usko niin kysy voimalaitoksilta jotka näin tekevät.
Lisääntyy kerrostumalla!!!l
Mikä siinä kerrostuu ?
Eikö turve muka muodostu sammaleista ja muista suon kasveista jotka kasvaessaan ovat sitoneet hiiltä ?

Lue lisää

Vaan kun turve ei ole elävää sammalta tai muutakaan elollista suon kasvustoa vaan maatuvaa, kuollutta kasvustoa. Mikä eloton muka jatkaisi kasvuaan? Ei vaan se lisääntyy kerrostumalla, jossa kuollut määrällinen kasvu tapahtuu vanhan kuolleen kasvuston jäädessä tuoreen kuolleen kasvuston alle. Vai väitätkö, että öljy ja kivihiilikin kasvaisivat kuuluessaan samaan fossiilien sarjaan? Ikää on vain reippaasti enemmän ja ovat syvällä maan uumenissa kovan paineen jalostamina versioina pintafossiileihin verrattuina.

Anonyymi kirjoitti:

Vaan kun turve ei ole elävää sammalta tai muutakaan elollista suon kasvustoa vaan maatuvaa, kuollutta kasvustoa. Mikä eloton muka jatkaisi kasvuaan? Ei vaan se lisääntyy kerrostumalla, jossa kuollut määrällinen kasvu tapahtuu vanhan kuolleen kasvuston jäädessä tuoreen kuolleen kasvuston alle. Vai väitätkö, että öljy ja kivihiilikin kasvaisivat kuuluessaan samaan fossiilien sarjaan? Ikää on vain reippaasti enemmän ja ovat syvällä maan uumenissa kovan paineen jalostamina versioina pintafossiileihin verrattuina.

Lue lisää

Turve on siis joka tapauksessa ELÄVÄSTÄ kasvillisuudesta kuten sammaleesta , puista, pensaista ja heinistä muodostunutta .
Mitä merkitystä on sillä että se on paakkuuntunutta, kerrostunutta, sekoittunutta tai muuta.?
Tärkeintä on se että se on muodostunut elävästä kasvillisuudesta sitonut hiiltä
Lisäksi sen kasvu on nopeampaa pinta-alaansa kohti kuin metsä.