Hassulta tuntuu

Anonyymi kirjoitti:

lukea kaikenlaisia kaipausjuttuja. En ole kaivannut ketään moneen vuoteen, eikä ole ollut tarvetta kaverillekaan. Onkohan kuitenkin niin, että oma kiintiöni mihin tahansa ihmisuhteisiin liittyvään, tuli täyteen jo viisitoista vuotta sitten. Vai onko niin, että se kaikki mitä jouduin kokemaan eron jälkeisenä aikana on vienyt voimat totaalisesti. Ehkä se on vahvistanut erityispiirteisyyttä ja siksi yksin olemisen tarve on lisääntynyt vuosi vuodelta. Toisaalta mietin jo ennen eroa, ettei minulla tunnu olevan tarvetta saada ketään elämääni. Olen sellainen että viihdyn omissa ympyröissäni ja minulle tuttujen ihmisten kanssa. Ehkä rankkojen vuosien vaikutusta kaikkeen voi arvioida vasta sitten, kun hiljaisuutta on kestänyt useamman vuoden ajan. Kun on saanut elää rauhassa ilman, että kukaan vaatisi mitään. Kun se "kaikki" aloitettiin heti eron jälkeen, niin ei ollut oma rauhaa käsitellä asioita. Siksi ne kysymykset olisivat olleet äärettömän tärkeitä siitä mitä minä pidin tärkeänä. En roiku ihmisissä, kenenkään tunteilla minua kohtaan ei ole mitään merkitystä. Minulla ei ole jaksamista, eikä minkäänlaista kiinnostusta ruveta tutustumaan keneenkään. Motivaatio sellaiseen puuttuu kokonaan ja ulkopuolelta ei motivaatiota voi saada aikaan. Ainoat ihmiset joiden kanssa voin olla tekemisissä ovat sellaisia, jotka olen tuntenut hyvin kauan. Paras ratkaisu olisi lopettaa kaikenlaiset ajatukset uusiin ihmisiin tutustumisesta monen vuoden ajaksi, vähintään viiden vuoden ajaksi. Koska vasta sitten tietää, mikä merkitys on sillä, että on saanut elää sellaisena kuin on, ilman että kukaan vaatisi tekemään jotain sellaista mikä ei ole mahdollista. Muut ovat ajatelleet asioista omasta näkökulmastaan ja on täysin unohdettu se, että kenenkään elämään ei saa puuttua ilman lupaa. Harmittaa paljon, että minun omat suunnitelmat pilattiin muiden takia ja se sai aikaan paljon pahaa monella tapaa, psyykkisesti, fyysisesti ja taloudellisesti. Jotenkin tuli yritettyä roikkua mukana muiden "laatimassa" projektissa, mutta ei se ole tuntunut hyvältä koskaan. Ei yhtenäkään päivänä. Ilman hiljaisuutta rikkinäsyys ei vähene. Äärettämän väsynyt kaikkeen kaikkeen.

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä