Tällä palstalla on usein tullut vastaan se kuinka vähän maalämmöllä lämpiävä viekään sähköä ja kuinka paljon sähkölämmitystalo vie. Itsellä uusi sähkölämmitystalo 150m2. Kokonaiskulutus taloussähköineen 14500kWh/vuosi, josta olen arvioinut taloussähköön menevän noin 5000kWh/vuosi. Lämmitykseen jää siis vajaat 10000kWh/vuosi. Määlämpö vie eri tietojen mukaan noin kolmanneksen sähköä siitä mitä sähkölämmitystalo. 10000kWh / 3 = 3300kWh/vuosi taloussähkö 5000kWh/vuosi = noin 8000-8500kWh/vuosi. Kysymys: viekö teidän maalämpötalonne vuodessa kaikkiaan tuon noin 8000kWh sähköä vuodessa?
MLP-talon
sähkönkulutus
7021057
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 70
Vanhimmat
Käyttösähköön kuluu enemmän. Meidän nelihenkinen perhe kuluttaa käyttösähköä noin 10000 kWh vuodessa.
Varmaan pitää paikkansa tuo sähkönkulutus. Mutta taisi jäädä mainitsematta se 10-15 mottia koivua, mikä palaa leivinuunissa/takassa.
Mutta haluaisin vaan tietää paljonko nuo maalämmöllä lämpiävät talot vievät kaikkiaan sähköä. Itsellä puita meni 4 m3. Tarkoitus ei ole rehvastella omalla kulutuksella.
Maalämpötalon sähkönkulutus, sähkölaskun suuruus kiinnostaisi minuakin. Ilmoitavat aina vain lämmityssähkön kulutuksen, harvalla taitaa olla omaa mittaria sitä varten ja taloussähkön määrän arvioon en luota. Itse valitsin 3 v sitten sähkölämmityksen vaikka sähkön hinnan nousulla vain peloteltiin, sähkönhinta tippunut tässä ajassa runsaat 5%. Tuolloin tutustuin mlp mainoksiin, kannattavuuslaskelmat perustui oletuksiin että sähkö kallistuu 5% joka vuosi.
Itsellä menee 150m2 (lämmin ala), 5 hlö, vedenkulutus 180m3 vuodessa, takassa 2m3 puuta vuodessa poltetaan ja Ainalämmin kiuas sähkölaskuun 105 euroa kuukaudessa. Paljonko menisi jos olisin laittanut maalämmön sähkölaskuun kuussa?
Ei arvailuja, yrityksiä laskea taloussähkön yms. määrää vaan lähinnä vastaavan mlp talon sähkölaskun suuruuden jos joku ilmoittaisi.
suurin piirtein samanverran menee rahaa sähköön vanhassa maalämpötalossa 170 lämmintä neliötä kuudella henkilöllä.Puita ei poltella missään.
Vettä menee meillä samanverran kuin teilläkin.
ompas pieni sähkölasku teillä,ilmeisesti ette lämmitä vettä ollenkaan
Zorrohan on vitsikkäällä päällä. Vettä ei ole käytetty lainkaan esim. pihan kasteluun joten lämmittäähän sitä pitää suht. edullisella yösähköllä toki.
Yksi vastaus tuossa tulikin eli vähän vanhempi ja hivenen suurempi maalämpötalo maksaa saman sähkölaskuissa.
Kommenteillani en mollaa maalämpöä, toivon vain palstalaisten tunnustavan sellaisen tosiasian että pienehköissä alle 170m2 uudistaloissa ei maalämmöllä pääse paljoakaan säästämään. Yksi ekologinen vaihtoehto se toki on mutta ei todelakaan taloudellisesti pienessä talossa mikään ylivoimainen valinta.
Ja enemmänkin.Tammi-huhtikuu 1884 kWh/kk,mutta kun talo (iso) on rakennettu 1889 ja monelta firmalta pyydetty arvio lämpöenergian kulutuksesta oli haarukassa 500000-75000kWh/vuosi, oli helppo päätyä maalämpöön.
Kunnon peruseristys- ja tiivistystyöllä mennnään pumpun kanssa näköjään laskelmia pienempiin summiin
Asiallisesti eristetty uudistalo 150 m2 tai alle, sellaiseen en ihan helpolla panostaisi lämmitykseen, vaan suunnitteluvaiheessa investoisin energiahukan minimoimiseen
Viimeinen vuosi on mennyt noin 5300 kWh lämmitykseen ja käyttöveteen ja käyttösähköön noin 7700 kWh. Yhteensä siis pyöreästi 13 000 kWh. Maalämpöpumpulla oma sähkömittari.
joita lämmität ja onko maalämpö ainoa lämmönlähde, kiitos.
135 neliötä.
EI käytetä takkaa lämmitykseen (Koristeena)
Lämmin käyttövesi lämmtys 6100 kWh (erillis mittari) vuodessa. Kotimainen osateho pumppu.
Epäilen sitä kuluvan enemmän.
Arvioin omaa "muun sähkön" osuutta kesäkuukausien
kulutuksen perusteella ja sain arvoksi 7.500 kWh.
Käyttäjäkohtaisesti määrissä on tietenkin eroja, mutta maalämmittäjien erilliset mittarilukemat kuitenkin tukevat tuota isompaa käyttösähkölukemaa.
Eli jos taloussähköön menisi 7.000 kWh, olisi lämmityksen osuus 7.500 kWh.
Tällöin kyseessä olisi ns. matalaenergiarakennus (normitalo 100 kWh/m2 -> 50 kWh/m2 vuodessa)
Maalämpötalossa kokonaiskulutus olisi tällöin laskemallasi tavalla n. 9.500 kWh.
Mikä mahtaisi olla sopiva mitoitus maalämpöpumpulle tässä tapauksessa?
Löytyisikö markkinoilta sopivia laitteita?
Olen miettynyt, että jos lämpöpumppu on tällöin reilusti "ylitehoinen", niin onko käytännössä tuo hyötysuhde 3 enää voimassa?
Kasvaako silloin esim. häviöiden osuus?
Ovatkohan maalämpölaitevalmistajat huomioineet rakennusten viime aikoina nopean energiatehokkuuden parantamisen tuotekehityksessään?
Tarve tulee olemaan jatkossa halvempien (myös pienitehoisimpien) laitteiden suuntaan.
Taas palstan tekstit palaa aiempaan. Mlp talossa asuvat ilmoittelevat paljonko kuluu lämmitykseen sähköä, yhdellä taitaa olla mittarikin sitä varten mutta muut sitten yrittävät arvioida. Kysehän on myös siitä että taloussähkön käytöstä tulee aina "hukkalämpöä" taloon (valot, jääkaapit, pakastimet, pesukoneet, tietokoneet, tv:t.,) jonka hyöty on eri mlp ja sähkötalossa. Sähkötalossa tuo hukkalämpö tulee 100%:sti hyötykäyttöön muulloin kuin kesällä. Mlp talossa taas lämmitys olisi edullisempaa toteuttaa 100%:sti lämpöpumpulla kodinkoneista yms. tulevä lämpö on ns. kalliisti suoralla sähköllä tuotettua.
Lisäksi kun vielä sellainen kuin 2-aikatariffi on olemassa niin sähkön hinta kilowattituntia kohti on edullisempaa kun kulutus on 20000 KwH versus 12000 kWh. Yksiaikatariffi tulisi taas edullisemaksi yleensä (riippuu yhtiöstä) jos kulutus alle 10000Kwh vuodessa mutta siihen ei taida maalämmölläkään oikein päästä.
Eli löytyisikö niitä maalämmittäjän sähkölaskun eurosummia mistää (energia+siirto+verot+kk maksut). Epäilen vahvasti järjestelmänne edullisuutta jos ei kukaan kehtaa kokonaissähkölaskun suuruutta ilmoittaa yhdessä tietojen: talon lämmin ala, takan käyttö, vuodessa kulutettu vesimäärä, (hlö-luku).
Maalämmön edullisuus perustuu laskelmissa nimenomaan siihen että talon lämmitykseen kuluvaa energiaa osin suurennellaan.
lämmitettävää alaa. sähkösauna, kaksi vakituista asujaa, ilmanvaihto pyörivällä kennolla. Takka jota joskus lämmitellään(lue= harrastus), Kotimainen osatehopumppu. Vuosikulutus kokonnaisuudessaan 9600kwh. sijainti lappi!
Taas näitä kwh lukemia. Leinee se sähköyhtiösi laskuttaa kuitenkin euroina, paljonko?
Pääseekö mlp:lla alle 10000 kwh:n kokonaisvuosikulutuksiin (talous lämmityssähkö), tuolloin nimittäin 2-aikatariffia ei tarvittaisi.
Tämän keskustelun pohjalta ei maalämpö näytäkään niin edullinen olevan käyttää. Mutta on se silti vähän halvempaa lämmittää sillä kuin sähkölämmitys jos rahaa vaan on niin että housut roikkuu tehdä ne alkuinvestoinnit.
Ei todella niitä sähkölaskun suuruuksia uskalla mlp asujat nähtävästi ilmoittaa. Toki ne sähkölämmitystaloa pienemmät on mutta erotus jäänee liian pieneksi.
Alkuinvestointi vielä. Lainalaskurilla 8000 euron "lisä" investointi lainalla. 3,5% korko, 15 v laina-aika ilman lainaturvaa tekee 57 eur/kk jos laina-aina 20 v kuukausimaksu 46 eur. Kun minulla sähkölasku kuussa rapiat 100 euroa, pitäisi sen tippua puoleen että edes lainakulut sillä erotuksella maksaisi !!. Eli lainalla toteutettuna mlp-investointi ei taloudellisesti kannata. Ekologisesti varmaan kannattavaa, mutta kun sitä ei paljon mainosteta vaan sitä rahallista säästöä lämmityksessä josta uskomattomia laskelmia näkee. Lainarahoitus niissä laskelmissa aina "unohdetaan".
Arvioni siis koskee uusia omakotitaloja,joiden lämmin ala alle 180m2 ja lainaa otetaan 15-20 v ajaksi.
Ps. en vastusta maalämpöä mutta ne epärealistiset säästölaskelmat, myyntikikat häiritsee pahasti (koska olin niihin itsekin ensin uskoa)
Jokaine voi todeta sähkön hinnan tuolta
https://www.vaihtovirta.fi/alku.htm
Jos maalämpö kuluttaa 5000 ja sähkölämpö 15000 ja päälle muut sähköä 7000-8000 (Normaali lukemia) kWh eli vuosikulutuksella 13-14000 kWh yleissähköä tai
22-23000 kWh yösähköä on eroa noin 700 EUR/vuosi. Laskekoot jokainen siitä kannattako vai ei.
Tuollaiset kulutuslukemat 15 000 kWh ovat jokatapauksessa selkeästi alakanttiin. Kyllä sähkölämmitystalossa kuluu vähintään KESKIMÄÄRIN 20 000 kWH/a siitä on turha muuta väittää. 99.9% taloista on kuitenkin muita kuin niitä pienenergiataloja.
Appiukolla kuluu sähköä vuodessa noin 12 000 kWh ja päivittäin talossa lämpee iso varaava takka ja erillinen leivinuuni, patterit on käytännössä tarpeettomat, mutta onpas kasa puita pihassa eli ei se mahdotonta ole päästä pieniin sähkönkulutuksiin sähkölämpötalossakaan.
"Jos maalämpö kuluttaa 5000 ja sähkölämpö 15000 ja päälle muut sähköä 7000-8000 (Normaali lukemia) kWh eli vuosikulutuksella 13-14000 kWh yleissähköä tai
22-23000 kWh yösähköä on eroa noin 700 EUR/vuosi."
Että taas näitä arvioita. Eikö yhdenkään maalämpömiehen kokonaissähkölaskua voi julkaista?
Saan sähkötarjouksen vaihtovirralta seuraavasti:
Yleissähkö, 13000 kWh/a 1122 € (Vattenfallin alue, oma toteutunut vuosikulutus. Maalämpö 5300 kWh ja käyttösähkö 7700 kWh)
Oletetulla sähkölämmityksellä, 2-Tariffi, 23600 kWh/a 1627 € (Suora sähkö 15900 ja käyttösähkö 7700 kWh, päiväsähköä 10000 ja yösähköä 13600)
Eroa on nyt 505 €/a ja maalämmittäjänä lasku on noin 94 €/kk ja sähköllä olisi noin 135 €/kk. Siinä sinulle lukemia. Omat lukemasi saat kun laitat paikallisen sähköyhtiösi yms.
Minulla on euron tarkkuudella sama kuukausittainen sähkölasku, kun kerrotaan kahden vuoden keskiarvolla ja nykyisellä sähkön yksikköhinnalla.
Vattenfallilla on huomattavasti kalliimpi yksikköhinta, kun tuo keskiarvoni on päälle 15.000 kWh. Arviolaskun vuosiennuste on 13.630 kWh, mutta se lienee kokemukseen perustuen pieni.
Yleissähkön siirron alennushinta tulee voimaan vasta 1.6.2005. Kyllä se maalämpötalo on sittenkin edullisempi! Oikea luku onkin 98 € tuolla vanhojen kulutusten keskiarvolla.
Talomme kokonaissähkökulutus vuonna 2004 15800kwh, maalämpöpumpun kulutus 7100kwh(pumpulla oma mittari). Käyttösähköä kului siis 8700kwh. Talossa neliöitä 220m2. Asukkaita taloudessa 4 henkilöä. Sijainti Pohjanmaalla.
No unohtuihan tossa äsken ne sähkölaskun tiedot, lämmitykseen ja käyttöveteen meni vuonna 2004 siis 460 euroa ja käyttösähköön 565 euroa. Taloa lämmitettiin ainoastaan maalämpöpumpulla. Siis tällälailla Pohjanmaalla maalämpötalossa.
Lämmitettävä pinta-ala 250 m2, asuinpinta-ala 170 m2. 2004/5 - 2005/5 koko sähkökulutus 14000 KWh,
maalaämpöpumppu 10000 KWh. Kahden hengen talous.
Puita polteltiin n. 2 mottii.
Pumpulla oma mittari.
Huonekohtaiset säädön tulivat kuntoon vasta tammikuussa ( eli ois tullut vielä säästö, jos ois ollut ajoissa kunnossa).
Maalämpöpumppu lämpöässä.
Joskus ammoisina aikoina muistaakseni kerroit, että sähkön hinnan kallistuessa sinun sähkölaskusi nousee vain 1/3 sähkölämmittäjän laskuun verrattuna.
Minä kun olen "sähkölämmittäjä", niin kysyisin mitä tapahtuu kun sähkön hinta laskee?
Sähkölaskujemme suuruudethan ovat kokolailla samat.
Nyt kun minulla pienenee tuo yksikköhinta 15% niin miten sinulla? Pieneneekö sinun laskusi silloin a) 45% (15%*3). b) 5% (15%/3). c) jotakin muuta.
Joka vanhoja muistelee, sitä ...
Olisikohan kuitenkin ihan saman 15%. Käytönnössä perusmaksut ym. taitavat pysyä samana joten suuremmalla kulutuksella hinnanlasku on lähes 15% kun olemattomalla kulutuksella hinnanlasku on lähes 0%.
Löytyihän niitä sähkölaskun summiakin. Talot vaan kovin kookkaita. Melkein samaan summaan pääsen, toki taloni on pienempi. Varsinaisestihan minua kiinnosti paljonko on sähkölasku keskikokoisessa tai vähän pienemmässä uudistalossa. Kokoluokassa lämmin ala 150m2. Sellaiseen talokokoon täällä myös maalämpöä kaupataan.
Olisi hienoa jos ilmoittettaisiin mitä neliöitä tarkoitetaan. Helposti tulee 20-30% eroa riippuen mitä neliöitä kukakin tarkoittaa. Siinä voi muuttua 150m2 talo jopa 200m2 taloksi.
Mikähän näistä mahtaa olla yleisin mitta?
Kerrosala, Huoneistoala, Lämminala, asuinala...
(Olisikohan käytössä se suurin eli kerrosala. Sillä kun saa tuttavat parhaimmin kateelliseksi)
Meidän tapauksessa neliöillä tarkoitan huoneistoalaa, ei siis sitä suurinta neliömäärää. Kerrosalana talon neliöt olisivat n.240m2
Hiukan yli 200 neliöisen talon lämmitys maalämmöllä ja lämmin käyttövesi 4-6 henkelle, 91 kk:den keskikulutus 492 kWh/ kk. Lämpöpumpulla oma mittari.
Vuosikulutus siis n. 5900 kWh/ vuosi, 2 kuutiometriä halkoa/ vuosi, osa saunaan, osa takkaan.
Lämpöpumppuna optimimitoitettu Carrier NQC 9.
Itselläni 220m2 1,5 krs ja IVT:n osatehoinen maalämpöpumppu kokonais sähkönkulutus 22000kWh vuodessa, veljellä 250m2 1,5krs ja Lämpöässien täystehoinen hänellä sähkönkulutus vain 14500kWh vuodessa. Näin jälkeenpäin harmittelen että tuli uskottua niitä Kesselen myyjää.
Noin suuri ero ei taida selittyä pelkästään erilaisella pumpulla.
Esimerkki kertoo siitä paljonko maalämmöllä voi lämmitysmäärä vaihdella.
Kaikki aikaisemmat maalämmittäjät kehuskelevat kun heillä laite toimii hyvin.
Mutta paljonko käytännössä on laitteita jotka ovat jostain tuosta välistä. Veikkaan että suurin osa.
Hyvä kuitenkin kun joku ilmoittaa rehellisesti tyytymättömyydestään.
Niinhän se on että tyytyväiset kehuvat pelejään ja oikein pettyneet moittivat. Ne kaksi ryhmää tulee vain esille.
Eikä se merkistäkään taida olla kiinni. Jostain luin Lämpö-ässä merkin vieläkin suuremmasta kulutuksesta.
Maalämpölaitteet ovat niin tolkuttoman kalliita että minä en ainakaan tämän perusteella sellaista tule hankkimaan koskaan.
En kerro minkä firman hinnat tässä, ettei Juha väittäisi osatehokkauppiaaksi, mutta nämä ohjehintoja, ja tarjouksena saa varmasti reilusti halvemmalla (kokemusta on). Tavalliseen omakotitaloon riittää hyvin 7-9 kW laite, mutta itsekään en hyvin eristettyyn alle 150 neliöiseen taloon välttämättä tätä ykkösvaihtoehtona pitäisi,vaikka itse maalla isoa taloa lämmittelen.
Nämä siis itse koneen, hintoja, lisäksi maaputket ja litkut (joiden hinnoissa on myös paljon ilmaa, jos pyydät pakettitarjousta; todelliset hinnat selviää kun viitsii vierailla Altian ja LVI-tukkuliikkeiden sivuilla, ja sitten on mukavampi tinkiä) Maalämmön pystyy pystyttämään paljon halvemmalla, kuin mitä täällä yleensä puhutaan ja huhutaan. Omalle kohdalleni esim pelletti/öljyvaihtoehto olisi tullut kalliimmaksi perustamiskuluiltaan.
Malli Hinta
4 kW 4346 €
5 kW 4667€
7 kW 5102 €
8,5kW 5538 €
10 kW 5896 €
13 kW 6616 €
15 kW 7166 €
Varaajalla
4 kW 5641 €
5 kW 5973 €
7 kW 6409 €
8,5 kW 6834 €
10 kW 7166 €
Juttusi on paskaa/provoilua tai pumppussasi säädöt totaalisen persiellään. Meillä lämmitettävää pinta-alaa täyslämpimän autotallin kanssa reilusti yli 300 m2, perheessä kaksi lasta ja siitä huolimatta kokonaiskulutus (lämmitys ja käyttösähkö) alle 16000 kwh/vuosi.
palstalla toimivaa maalämpölaitedustajaa viestin sisällön perusteella, mutta toisaalta nuo tyypilliset ilmiantavat kirjoitusvirheet puuttuvat tällä kertaa kokonaan.
Laskin menekkisi muutettuna kWh/m2/v. Jos käyttösähköä menee 5000 kWh/v jää lämmitykseen noin 11.000 kWh. 11.000 kWh/300m2= 36.7 kWh/m2/v
Samalla tavalla laskin oman kulutukseni jo vanhalla (13v)Lämpöässällä 9700 kWh-5000 kWh=4700 kWh. 4700kWh/170 m2= 27,6 kWh. Takka on suora (eihän maalämmössä tarvita varaavaa) ja saunakin lämpiää sähköllä. Näin laskien kkulutuksesi olisi noin 30% suurempi kuin minun talossani.
Jos kaverilla menee 10000 kWh siihen muuhun sähköön, niin silloin IVT onkin tehokkaampi.
(16000-10000)/300 kWh/m2 v = 20 kWh/m2/vuosi.
Eli ei laitteita voi näin arvioida.
Liiann monta tuntematonta, joita ovat todellinen lämpöpumpun tarvitsema sähkömäärä ja rakennuksen ominaisuudet. Nämä uudet rakennukset kun eivät paljoa lämmitystä edes tarvitse.
Jopas erikoisesti arvailet kulutustamme! Meillä pumpulle oma mittari ja näyttäisi kulutus olevan 1 vuoden ja 8 päivän ajalta 8172 kwh. Lisävastus ollut tänä aikana päällä 67 tuntia (= n. 400 kwh * 0,076 E/kwh = 30 euroa). Kokemukseni mukaan täystehomitoitus ei olisi missään tapauksessa kannattanut.
Siitä olen kanssasi täysin samaa mieltä että säädöt mahdollisesti on täysin perseestä, mutta miksi myyjän puolesta ei niitä säätöjä saada kohdalleen. Kohta saavat Kesselen miehet työntää pumpun hanuriinsa.
Ongelma on tiedostettu sekä täällä ympäristöministeriössä, että valtiovarainministeriössä. Ympäristöystävällisyyteen ja pienempään sähkönkulutukseen satsaaminen ei ole välttämättä kovin kannattavaa. Tätä epäkohtaa ollaan paraikaa kuitenkin korjaamassa ja asiasta tullee kenties tiedotettavaa jo syksyn aikana. Muutos on joka tapauksessa tulossa, onhan se jo oikeudenmukaisuuden nimissä tarpeen.
Näissä lämmitys keskusteluissa puhutaan yleensä kw kulutuksesta tai paljonko lämmitys maksaa?
Seuraavaa asiaa ei yleensä pahemmin mainita. että mistä/miten talo on tehty. Esim: jos tehdään talo tiilestä/kivestä jolloin talon runko varaa itseensä lämpöä HUOMATTAVASTI paremmin kuin puurunko,ovat lähhityskulutkin pienemmät. Ja toinenasia on se että miten talo on eristetty jos eristeen paksuus on 150mm ja asennus on tehty HYVIN (ei rakoja yms.) on talo "lämpimämpi" kun huonostitehty 200mm paksula eristeellä.
nämä seikat huomioonottaen on lämmityssäästöt tuntuvia jo lyhyemmälläkin tähtäimellä sama millä taloa lämmitetään.
Meillä thermia diplomat optium g2 ollou kuukauden vei sähköä 799 kw
pettymys. Olisin ostanut 8kw pumpun mutta myyjä väitti että 6kw riittää käyny 13,7 tuntia per vrk.
Tuolla on muutaman talon tarkat kulutukset:
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=8141.0
Maalämpöfoorumilla on kans muutama kohde:
http://www.kyronlahdenporakaivo.fi/cgi-bin/yabb/YaBB.cgi?num=1173794740
Itselläni ei ole maalämpöä.poistoilmalämpöpumppu valitettavasti tuli hommattua,mutta asia on korjattu vuodenvaihteen jälkeen.
Poikani asuu Nokialla asunnossa on joka on rakennettu 2002 asunnossa on
3kerrosta 80 neliötä per kerros,kaksi lasta ja vilukissa vaimo,Pokani on pitänyt
kirjaa kulutuksesta.Sähkömittaus on pelkästään lämpöpumpulle.10 edellisen vuoden kulutus on 48200 kw.Talossa on lattialammitys ja kellarikerros on n.17 asteessa.Puita kuluu takalla n.2 kuutiota vuodessa.
Talo on normaali määräystem mukaan rakennettu eikä mikään passiivitalo.
Terv Timo
Niin, ja laitteet on kehittyneet vielä tuosta ajasta. ( 2002). Kerroksitain rakennettu talo on vielä energiaystävällisempi kuin yksikerroksinen.
Tarkoitatko, että vuonna 2002 rakennettu 240m2 talo kuluttaa 48200kWh vuodessa sähköä?
>.10 edellisen vuoden kulutus on 48200 kw.<
Lueppa ymmärryksellä.......
4820 kWh /vuosi lämmitykseen?
Normitalo kyseessä, joka kuluttaa tuohon aikaa olisiko 120kWh/m2. 240m2 x 120 kWh/m2 = 28800kWh. Pari mottia puita vähennettynä tekee 26800kWh.
Eli pumpun COP 26800/48200 = 5,6.
70-luvun 190 neliöinen talo, öljylämmitys vaihdettu maalämpöön 2011. Kokonaissähkönkulutus keskimäärin n. 12 MWh/a jakautuen suhteessa 60/40 lämmitykseen ja käyttösähköön.
Meillä etelä-rannikolla saman suuruinen suorasähkötalo, kulutus vuodessa 28 MWh.
Käyttösähkön osuus 6 MWh/a luokkaa.
Meillä etelä-suomessa saman suuruinen suorasähkötalo, kulutus vuodessa 15 MWh.
Käyttösähkön osuus 5 MWh/a luokkaa.
Meillä on 120 m² talo, jos maalämpö lattialämmityksellä.
Kulutus lämmitykseen ja lämpimään veteen n. 5000 kwh/vuosi eli rahassa n. 600€. Ei voisi helpompaa lämmittäminen olla ja yksi halvimmistakin tavoista.
Yli 30 vuoden puulämmityksen jälkeen totesin, että omasta metsästä puiden tuonti, niiden pilkkominen ym. työ voisi olla hiukan edullisempaa kuin maalämpö. Koska itsellä ei ole enää traktoria, kärryjä (edes autoon) niin pelkällä moottorisahalla en niitä puita kattilaan asti saa. Jos on kaikki laitteet jo valmiiksi niin puulämmityksellä säästät, mutta kohtuullisen työmäärän kustannuksella.
Niin jouduit myimään traktorin, kärryt ja pian metsänkin kun siirryit maalämpöön. Mitäs jos nyt välillä myit sen maalämmön pois ja ostat rahalla ne puunajovehkeet takaisin ja mietit sitten asiaa uusiksi kun kaikki laitteet on taas valmiina.
:) Eli 600€:sta/vuosi menisin konkkaan?! Maalämpö maksettiin ihan käteisellä, joten sekin on hoidettu.
Traktorin arvo oli 2000€ (vm. 65) ja kärryjen 0€; itse tehdyt ja 30v. vanhat.
Heitä nyt lisää lämmitysteorioita meidän naurettaviksi, loool.
Turha on kai täällä kertoa että pelkällä moottorisahalla ei puita saa kattilaan kun ensin on myinyt ne vehkeet pois.
Turha kai täällä on kertoa, että traktorin, kärryjen, moottorisahan ostaminen ja niiden huolto ja monet työtunnit ja sitoutuminen siihen seur. 20 vuotta on pirun paljon kannattavampaa kuin 600€:n vuosikustannus.
Ilman muuta puusavotassa möyryäminen kannattaa... varmaan?
Ja joillakin tuon tajuaminen kestää yli 30 vuotta.
Voisi jopa sanoa tyhmäksi.
Ja tuo maalämpö ei sitten maksanut mitään? Sait sen anopilta 60v lahjaksi.
Mönkijä itse tehty metsäkärry moposaha kirves n. 6000€. Vuosittaiset lämmityskulut 100-150€. Suoralla sähköllä 3000€. Ja lämmön hinta on nyt ja tulevaisuudessa aina sama. Ei vaikuta kuivuus, tulvat, norjan pussilohen hinta, kaakaon sadon epäonnistuminen, korean sota eikä muutkaan öljykriisit. Pari viikkoa vuodesta löytyy aikaa ja saahan siitä hiukan palkkaakin, n. 70€/h kun jaksaa omassa metsässä puita kaadella ja välillä juoda kahvit nuotiolla. Jotkut oikein maksaa että pääse metsään juomaan nuotiokahveja.
Mulla on mlp ja noin 200m2 matalaenergia talo 02 valmistunut. 4 henkeä ja 4 kylmäkonetta. Kaikki toimii sähköllä kuten 8kw kiuas. Alussa oli ongelmia koneellisen ilmastoinnin kanssa koska ei sammuttanut ulkoa sisälle lykkäävää moottoria edes kovilla pakkasilla. Nyt termostaatti toimii ja kulutus on vaihdellut 10-15000kw vuodessa. Isoimmat kulutukset tulivat kun molemmat murkut kävivät pitkässä suihkussa joka päivä. Yritän siis kertoa, että elintavat vaikuttavat myös kulutuksiin. Koneellinen ilmastointa on mielestäni suuri energia syöppö mutta onhan raittiissa ilmassa kiva asua. Pari varaavaa takkaa löytyy, mutta en ole viime vuosina niitä viitsinyt käyttää lainkaan. Töissä käyvänä ja kaamosväsymyksestä kärsivänä, on vaan niin helppoa olla maalämmön varassa.
Puita teen joka kesä ja mökkiä ja rantasaunaa lämmittelen puilla. Möksällä on tosikallis Forttumin sähköliittymä ja kovat siirtomaksut. Talveksi laitan mökin kylmilleen ja vesijohdot tyhjiksi. Mulla menee mökillä jotain 500kwh sähköä pääsiäisestä lokakuuhun. Käytännössä jääkaappi on viikonloput päällä ja sähköhellalla valmistetaan pöperöt. Enoni on eläkkeellä oleva elämäntapa saituri ja elelee vaimonsa kanssa rintamamies talossa puita poltellen ja sähköä kuluttaa muistaakseni 2500kwh vuodessa. pieni jääkaappi, telkkari ja valo tupakeittiössä. Mikäs siinä kun on kuntoa ,aikaa ja omaa metsää. Ruokapuolella sama marjat, kalat,riista, sienet haetaan metsästä. ( onhan myös pakastin tai kaksi)
Elämäntavat vaikuttavat paljon kulutukseen. Rahallisesti useimille noilla summilla ei ole juurikaan merkitystä.
Neliöitä 350m2 brutto ja 300m2 netto 2006 valmistunut kivitalo. Käyttösähköön 10-11 000kWh/ vuosi ja lämmitykseen kaukolämpöä mennyt 16-18 000kWh vuodessa.
Rahallisesti olisiko tuo yhteensä jotain 1500 1200, eli 2700€. Vaimon kanssa maksamme veroja kuussa yhteensä n. 3600€. Eli vuoden lämmitys vastaa n. 3 viikon veroja. Verosuunnittelulla saa huomattavasti paremman tuoton kuin suihkun vartioimisella.
Ilmastointi ei ole vielä koskaan sammuttanut ulkoa sisälle tulevaa moottoria enkä ymmärrä miksi se pitäisi sammuttaa pl. suodattimien vaidon yhteydessä kerran puolessa vuodessa.
Varaavia takkoja löytyy sama pari. Toista ei ole kärytetty kuin muutama kerta, mutta toista vaimo aina silloin tällöin käryttää. Harjoitelkoon rauhassa takan käyttöä. Ostopuita kuluu n. motti vuodessa. Jostain tullut aina tilattua vuoden puut. Viimeksi taisi ottaa 150€ puista ja pinoamisesta.
Kaamosväsymys ei ole vaivannut muuta kuin talon toista teiniä. Taitaa vain kuulua ikään.
Kaukolämpö on mukava. Voi rauhassa ottaa vaikka tunnin suhkuja ilman, että tarvitsee miettiä loppuuko varaajasta vesi kesken, kun varaajaa ei ole.
Äitini kituuttaa kolmiossa 800kWh vuosikulutuksella johon sisältyy käyttösähkö, kylppärin lattialämmitys ja ilmanvaihto, sekä sen jälkilämmitys. Ja tuon kulutuksen kyllä huomaa kun kyläilee.
Ajatusmaailmani taitaa olla vieras useimmille tänne kirjoittaville. Ilmeisesti pitäisi jotenkin päteä pienillä kulutuksilla.
Polttoaineisiin palaa 4000€ vuodessa kahteen autoon. Noistakin voisi joku säästää. Isoin täysin joutava kulutus on kolme ulkomaanmatkaa, jotka teemme perheen kanssa vuodessa. Noissa sitä kerosiiniä vasta palaakin ja moni mökki pysyisi tuolla energialla lämpimänä vuoden.
Sossun yksiössä aatos lentää. Sille ei voi panna esteitä tielle.
Mitenkähän se itaruus aina liitetään puulämmitykseen. Ne kuitenkin maksavat sähköstäkin täyden hinnan ja maalämmittäjät hätinä kolmanneksen. Kalliita koneita kuulemma pitää olla että saa puut pesään asti ja muuta vastaavaa. Ja eiköhän se kaukolämpökin toimi puulla tai turpeella. Eli on laiskan puulämmitystä myös. Vanhat ihmiset ovat oppineet tulemaan toimeen omillaan. Siksi heille ei kai parin-kolmen päivän sähkökatkokaan ole maailmanloppu. Turha heitä on täällä haukkua saitureiksi.
Elämäntapa saituri = hyväntahtoinen ilmaisu ihmisestä joka on oppinut elämään niukasti ja säästäväisesti. Ehkä olisi pitänyt sanoa taituriksi:)
Kyse on aina valinnoista, itse rakennutin edullisen talon asua, on sitten eläkkeelläkin varaa pitää taloa johon mahtuu lapset siippoineen ja lapsineen kyläilemään. Meillä on perhe ollut välillä rahallisesti tiukoilla, lasten ajokortit ja ahneesti lyhennetyt velat pääsyynä. En osannut moisia menoja odottaa kun lapset olivat pieniä. Nyt on paljon helpompaa, kun saatiin pari kallista lainaa pois.
Ehkäpä se on monelle koti-inssille enempi harrastus hoitaa kotiaan ja tutkia kulutuksia. Ja jos kaikilla rintamilla saa säästöä, niin on sitten kiva käydä etelässä tai ostaa jotain isompaa tavallaan säästöillä.
Niin, Meillä on ilmastointikone lto lla ja kahdella moottorilla, kesällä toinen kone puhaltaa ilmaa sisään ja toinen ulos. Pakkasilla termostaatti sammuttaa ilmaa sisälle puhaltavan moottorin ja ilmaa ulos puhaltava kone pysyy aina käynnissä.
Ilma kulkee kahden lto kennon lävitse ja kesällä kennot voi ohittaa.
(Ja juurikin termostaatin kanssa oli ongelmia alussa, nyt toimii kuin unelma)
Tuloilma tulee 2 suodattimen läpi ja menoilma yhden suodattimen läpi.
Suomalaisen suunnittelian mukaan menoilman suodatus pitää moottorit pitkäikäisimpinä. Vaihdoin koneeseen laakerit ja piti kilauttaa laitteen kehittäneelle miehelle, kun oli yhdessä kohtaa mennä sormi suuhun.
Laitoin nettiin tiedot laakereiden vaihtanmisesta ja löytyvät koneen markkinanimenllä.
Eli ostit halvan pätkivät koneen. Ja sait halvan pätkivän koneen.
Kiitos,kiitos
Ostin kyllä kalliin suomessa suunnitellun ja tehdyn ilmastointikoneen.
Vtt testeissä erinomaisin tuloksin ja normaalia yksikennoista huomattavasti paremmilla lämmöntalteenotto arvoilla. 2002 vuodesta pyörinyt, alkuperäiset laakerit kestivät n 9vuotta, halvat kiinalaiset n2 vuotta ja nyt taas sisällä saksalaiset laakerit. Joo, todellakin termostaatti pätkii niin että ulkolämpötilan mennessä miinukselle, sisäänpuhallus yksikkö sammuu.
Olen todella tyytyväinen koneeseeni ja silti sitä mieltä että talvella riittäisi omalla painella oleva ilmastointi. Koneellista ei voi vain sammuttaa koska se on suunniteltu koneelliseksi. Menee ilmat väärin päin ja tulee kondensio ongelmia.
Meikäläisellä 1985 Valmet muh ilmava. Tulo- ja poistopuhaltimet ristiinvirtauskennolla. Molempien puhaltimien laakerit ovat alkuperäiset, ei ainakaan vielä jurinaa. Tietysti koneet pyörivät aina (-saunominen).
Talvellakin kannattaa käyttää, koska silloin juuri ilman lämmön talteenotolla on merkitystä. Näillä mennään.