Joitakin kertoja elämässä kummia sattumia. Arkeen liittyviä aavistuksia, kohtaamisia ja ennakkonäkyjä. Ei mitään maailmaa pelastavia tai suuria oivalluksia, vaan enemmänkin yhteensattumia. Otin pienet päiväunet tänään ja heräsin tokkuraisena. Pikkuvarvasta kutitti. Rapsutin sitä ja tunsin vanhan kovettuneen arven. Se varvas halkesi kun kävelin purossa paljain jaloin lasipulloon noin vuonna 68 kun olin viiden vanhana. Olin hoidossa naapurin tädillä perhepäivähoidossa tuolloin. Menin itkien sisään ja täti tarkisti neulalla ettei sinne ole jäänyt lasia, putsasi sen ja kietoi teippiä ympärille.
En ole vuosikymmeniin muistanut tuota pikkuista asiaa 54 vuotta sitten. Tänään se tuli mieleen samalla kun rapsutin varvasta. Avasin Facebookin herättyäni ja näin sieltä ensimmäisenä entisten aikojen naapurin naapurilta, että kyseinen lapsuuteni perhepäivähoitaja oli poistunut keskuudestamme. En ole kuullut tästä lapsuuskaverista mitään ainakaan kymmeneen vuoteen, enkä tästä perhepäivähoitajasta mitään ainakaan 38 vuoteen. Silloin olin viimeksi tekemisissä hänen tyttärensä miehen kanssa.
Joitakin vastaavia etiäisiä ollut, jotka eivät ole liittyneet kuolemaan, vaan arkisempiin asioihin. Aiheuttiko täti lähtiessään jotakin ihmisiin joiden kanssa oli tekemisissä elämänsä aikana? Monet uskoo että kuolleiden henki jää tänne aikaan ja paikkaan joissa on ollut ja asioihin joita on koskenut ja asioihin joihin on vaikuttanut.
Kuullut tarinoita paljon joissa läheiset aavistaa jonkun lähdön selkeästi ja jopa tuntee sen. En muista omalla kohdalla sellaista tapahtuneen. Aika, elämä ja tila ei varmaankaan ole sellaista kuin minä sitä pidämme.
En ole vuosikymmeniin muistanut tuota pikkuista asiaa 54 vuotta sitten. Tänään se tuli mieleen samalla kun rapsutin varvasta. Avasin Facebookin herättyäni ja näin sieltä ensimmäisenä entisten aikojen naapurin naapurilta, että kyseinen lapsuuteni perhepäivähoitaja oli poistunut keskuudestamme. En ole kuullut tästä lapsuuskaverista mitään ainakaan kymmeneen vuoteen, enkä tästä perhepäivähoitajasta mitään ainakaan 38 vuoteen. Silloin olin viimeksi tekemisissä hänen tyttärensä miehen kanssa.
Joitakin vastaavia etiäisiä ollut, jotka eivät ole liittyneet kuolemaan, vaan arkisempiin asioihin. Aiheuttiko täti lähtiessään jotakin ihmisiin joiden kanssa oli tekemisissä elämänsä aikana? Monet uskoo että kuolleiden henki jää tänne aikaan ja paikkaan joissa on ollut ja asioihin joita on koskenut ja asioihin joihin on vaikuttanut.
Kuullut tarinoita paljon joissa läheiset aavistaa jonkun lähdön selkeästi ja jopa tuntee sen. En muista omalla kohdalla sellaista tapahtuneen. Aika, elämä ja tila ei varmaankaan ole sellaista kuin minä sitä pidämme.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Tämä+viesti+ei+kuulu+ufo-palstalle.
Toisaalta+20%+tämän+palstan+viesteistä+on+pään+aukomista+tai+outoa+huumoria.
Sikäli se kuuluu että ei ne ufotkaan tuolta avaruuden halki tule valtavia matkoja, vaan ne pomppaavat jotakin oikotietä ajasta ja avaruudesta toiseen tuosta vaan. Henki voi olla materiassakin kuten monissa ufotapauksissa havainnoitsija on sanonut saaneensa sellaisen käsityksen että se alus ei ollutkaan pelkkä alus vaan elävä olento.
Mullakin oli etiäinen. Unessa nukkumatti sano "tuu paskalle tuu paskalle!" ja ku heräsin nii lakanat oli kuravellissä. Hyi helkkari sitä käryä!
Oletko minkä ikäinen?
Kolmeysi. Ja tilanne on tosi!
Muuten tiesitkö että joku päivä Tarja Halonen istuu päällesi jaa pieraisee? Se on nimittäin tähtiin kirjoitettu!
No enpä tiennyt hyi hitto soikoon! Tuleekohan mukana sattumia? Tarjalla kun oli taipumusta keräillä rekkamiehen pastilleja, se tässä huolettaa.