Aluevaltuuston tehtävät
Hyvinvointialueella on aluevaltuusto, joka vastaa hyvinvointialueen toiminnasta ja taloudesta sekä käyttää hyvinvointialueen päätösvaltaa.
Aluevaltuusto päättää:
1) hyvinvointialuestrategiasta;
2) hyvinvointialueen hallintosäännöstä;
3) hyvinvointialueen talousarviosta ja taloussuunnitelmasta;
4) omistajaohjauksen periaatteista ja konserniohjeesta;
5) liikelaitokselle asetettavista toiminnan ja talouden tavoitteista;
6) varallisuuden hoidon sekä rahoitus- ja sijoitustoiminnan perusteista;
7) sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista;
8) palveluista ja muista suoritteista perittävien maksujen yleisistä perusteista sekä hyvinvointialueen järjestämisvastuulle kuuluvista palveluista perittävistä asiakasmaksuista;
9) takaussitoumuksen tai muun vakuuden antamisesta toisen velasta;
10) jäsenten valitsemisesta toimielimiin, jollei jäljempänä toisin säädetä;
11) luottamushenkilöiden taloudellisten etuuksien perusteista;
12) hyvinvointialueen tilintarkastajien valitsemisesta;
13) tilivelvollisten nimeämisestä;
14) hyvinvointialueen tilinpäätöksen hyväksymisestä ja vastuuvapaudesta;
15) muista aluevaltuuston päätettäviksi säädetyistä ja määrätyistä asioista.
Alettaisiinko "verrytellä" aivojamme aiheena "Aluevaltuustojen tehtävät" ?
34
663
Vastaukset
- Anonyymi
Huhhuh ! Viime vuoden puolella luin, että jokaista päätöstä edeltää noin 40:n
lausunnon/muistion tekeminen. Tämä vuosi mennee valtuutetuilla
valtuustotyön opiskeluun ?
Luulin ensin valtuustotyötä vähän yksinkertaisemmaksi hommaksi,
koska en tiennyt mitä kaikkea se sisältää. Olin myös luulossa,
että kun asiat on saatu rullaamaan, valtuusto kokoontuu vain tarvittaessa,
mutta ainakin pari ensimmäistä vuotta se näyttäisi olevan kokopäivätyötä.
Miten tuosta muuten selviää ? - Anonyymi
Verrytellään vaan !
Tässä on kansankielisempi versio Ylä-Savosta, jossa on nostettu kaksi asiaa
esille. Ne havainnollistavat vähän mitä työ käytännössä sisältää.
Se sisältää kaikkea ruokahuollosta budjettiin
https://www.iisalmensanomat.fi/paakirjoitus-mielipide/4424971- Anonyymi
Iisalmen Sanomien linkki avattuna:
Ensimmäisten aluevaltuutettujen tehtävät ovat vaativia. Aikaa on vain noin 10 kuukautta siihen, kun uudet hyvinvointialueet aloittavat toimintansa. Ne käynnistyvät vuoden 2023 alusta, ja sote-palvelut ja palo- ja pelastustoimi siirtyvät niille. Näin tapahtuu myös meidän alueella, Pohjois-Savossa.
Ennen kuin aluevaltuusto voi aloittaa varsinaisen työskentelynsä, on sen järjestäydyttävä ja kehitettävä sisäiset työskentelytapansa. Valtuutettujen on myös käytettävä runsaasti aikaa uuteen sote-malliin kouluttautumiseen. Useimmilla uusilla aluevaltuutetuilla on vain pintapuolinen käsitys siitä, mistä kaiken kaikkiaan on kysymys.
Samaan aikaan on siis perehdyttävä, valmisteltava ja päätettävä tärkeistä ja suurista asioista. Näillä päätöksillä luodaan pohjaa ja toimintamallia hyvinvointialueen tulevalle toiminnalle.
Alueen on tuotettava kansalaisten tarvitsemat sosiaali- ja terveyspalvelut lähellä ja helposti saavuttavina. Palo- ja pelastuspalvelujen on turvattava palvelujensa saanti oikeaan aikaan oikeassa paikassa. Aina ja kaikkialla Pohjois-Savossa.
Kiire ja työntäyteinen valtuustokausi tulee. Valmista tuskin tulee 10 ensimmäisen kuukauden. Toiminnan perusmallia joudutaan varmasti täsmentämään myös tulevaisuudessa samaan aikaan, kun päätöksentekoon tulee myös uusia asioita.
Aluevaltuusto ei aloita aivan ”tyhjältä pöydältä”. Väliaikainen valmisteluelin on työskennellyt jo hyvän aikaa valmistelemalla hyvinvointialueen käynnistämiseen ja perusrakenteisiin liittyviä asioita. Tätä työtä tekevät kokeneet virkahenkilöt. He voivat hyödyntää kokemuksia, joita on saatu aikaisemmista yhteistoimintamalleista, kuten Ylä-Savon SOTE kuntayhtymästä.
Ensimmäiset aluevaltuustojen käsittelyyn ja päätettäväksi tulevat asiat ovat juuri näin valmisteltuja asioita. Julkiseen keskusteluun on niistä noussut vain muutamia, kuten äskettäin mielipiteitä herättänyt sote-laitosten ruokahuollon järjestäminen. Pidän sitä hyvänä esimerkkinä asiasta, jossa käydään kamppailua keskittämisen ja hajasijoittamisen välisestä ristiriidasta.
Aluevaltuustoilla on 15 tehtävää
Hyvinvointialuelaissa luetellaan aluevaltuustojen päätäntävallassa olevat tehtävät. Niitä on yhteensä 15 kappaletta. Luku tuntuu kovin pieneltä, mutta useimpiin niistä sisältyy lukuisia meidän jokaisen saamaan sote-palveluun vaikuttavia asioita. Välittömästi.
Nostan tässä esille niistä kaksi.
Yksi tehtävistä on hyvinvointialuestrategiasta päättäminen. Se tarkoittaa suunnitelmia, joilla hyvät sote-palvelut voidaan tuottaa meille jokaiselle. Yksittäisten asioiden toteuttamiseen liittyvien suunnitelmien on oltava niiden kanssa yhdenmukaiset.
Strategia tarkoittaa suunnitelmaa vaikkapa siitä, tuotetaanko sote-laitosten ruokapalvelut keskitetysti yhdessä paikassa, vai useammissa paikoissa. Paikallisuus tarkoittaa myös elinvoimaa, ja siten hyvinvointia. Helposti saatavilla laadukkailla sote-palveluilla turvataan Ylä-Savon elinvoimaisuutta.
Toisena mainitsen talousarvion ja taloussuunnitelman. Siinä päätetään vuosittain hyvinvointialueen valtiolta saaman rahoituksen käytöstä, investoinneista, sekä esimerkiksi asiakasmaksuista. Valtuutetut käsittelevät ja päättävä myös muutaman lähivuoden toiminnan ja talouden suunnitelmista.
Talousarviot ja vastaavat suunnitelmat ovat tärkeitä työkaluja, joilla ohjataan esimerkiksi sote-palvelujen saatavuutta alueilla.
Tässä kaksi hyvin käytännön läheistä esimerkkiä asioista, joista aluevaltuutetut joutuvat päättämään. Heidän on nopeasti perehdyttävä laajoihin kokonaisuuksiin, ja asioihin, jotka vaikuttavat tasapuolisesti sote-palvelujen, ja palo- ja pelastustoimen palvelujen saatavuuteen. Koko Pohjois-Savon hyvinvointialueella.
Haastavalta tuntuu. Äänestä siis ehdokasta, jonka uskot ottavan haasteen vastaan, ja sitoutuvan ajamaan alueemme asukkaiden etuja parhaalla mahdollisella tavalla.
- Anonyymi
Valtavan laaja kokonaisuus hallittavaksi. Ymmärsivätköhän ne, jotka ehdolle aluevaltuutetuiksi asettuivat kuinka vaativa ja vastuullinen tehtävä on ?
- Anonyymi
Kuntaliitosta löytyi tieto:
Aluevaltuuston ja -hallituksen puheenjohtajista sekä varapuheenjohtajista on istuvia kunnanvaltuutettuja 115 henkilöä eli 82 prosenttia. —
Siis kahdella pallilla istuvaa porukkaa ! Kunnanvaltuustoissa samaan aikaan olevia puheenjohtajia ja heidän varamiehiään on nyt myös aluevaltuustoissa samoilla
palleilla.
Onko se hyvä vai huono asia ? Kokemusta on ainakin kertynyt jonkun verran
hallinnollisten asioitten käsittelyyn. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kuntaliitosta löytyi tieto:
Aluevaltuuston ja -hallituksen puheenjohtajista sekä varapuheenjohtajista on istuvia kunnanvaltuutettuja 115 henkilöä eli 82 prosenttia. —
Siis kahdella pallilla istuvaa porukkaa ! Kunnanvaltuustoissa samaan aikaan olevia puheenjohtajia ja heidän varamiehiään on nyt myös aluevaltuustoissa samoilla
palleilla.
Onko se hyvä vai huono asia ? Kokemusta on ainakin kertynyt jonkun verran
hallinnollisten asioitten käsittelyyn.Kuntaliiton tiedote 25.2.2022
Kuntien ja kuntayhtymien selvitykset hyvinvointialueille siirtyvästä omaisuudesta, henkilöstöstä sekä vuokrattavista toimitiloista ovat valmistumassa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kuntaliiton tiedote 25.2.2022
Kuntien ja kuntayhtymien selvitykset hyvinvointialueille siirtyvästä omaisuudesta, henkilöstöstä sekä vuokrattavista toimitiloista ovat valmistumassa.Samoja naamoja on aluevaltuustoissa kuin kunnanvaltuustoissa ja joillakin
on jopa kolmas pesti kansanedustajana.
Valituista aluevaltuutetuista jopa 77 prosenttia istuvia kunnanvaltuutettuja !
Ilman aluevaltuutettua jääviä kuntia on ennakkotietojen mukaan 16 prosenttia eli 51 kuntaa. Näistä 40 on alle 5000 asukkaan kuntia. Asukasluvultaan suurin kunta ilman aluevaltuutettua on vajaan 16 500 asukkaan Akaa Pirkanmaalta.
”Suomen ensimmäisissä aluevaltuutetuissa on paljon samaan aikaan kunnanvaltuutettuna toimivia. Kerroimme ennen vaaleja, että jopa joka kolmas ehdolla ollut oli istuva kunnanvaltuutettu.
Moni kunnanvaltuutettuna toimiva innostui aluevaaliehdokkuudesta, joten heidän erittäin suuri osuutensa aluevaltuutetuista oli toki odotettavissa”, Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom kertoo.
”Vaalitulosta analysoidessa on kuitenkin hyvä muistaa,
että kävimme juuri ei yhtä vaan 21 eri vaalia.
Jokaisella hyvinvointialueella on hyvin omanlainen tilanteensa ja samaan aikaan sekä aluevaltuutettuina, että kunnanvaltuutettuina toimivien osuus vaihteleekin jossain määrin eri puolilla Suomea.”
Kunnilla ja hyvinvointialueilla on yhteiset asukkaat sekä paljon yhdyspintoja, joilla tarvitaan toimivaa yhteistyötä.
”Suuri määrä kuntien valtuutettuja aluevaltuustoissa edistää kuntien ja hyvinvointialueiden tiivistä yhteistyötä.
Ennakkoon pelätyn vastakkainasettelun sijaan uskonkin nyt syntyvän hyvät mahdollisuudet yhteisten tavoitteiden edistämiseen”, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen (kok) arvioi.
Aluevaaleissa yli sata ehdokasta haki k o l m e n tason edustusta,
eli he pyrkivät nykyisten kunnanvaltuutetun ja kansanedustajan tehtäviensä lisäksi
nyt myös aluevaltuustoon.
Näyttää siltä, että heistä lähes kaikki tulivat valituksi. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Samoja naamoja on aluevaltuustoissa kuin kunnanvaltuustoissa ja joillakin
on jopa kolmas pesti kansanedustajana.
Valituista aluevaltuutetuista jopa 77 prosenttia istuvia kunnanvaltuutettuja !
Ilman aluevaltuutettua jääviä kuntia on ennakkotietojen mukaan 16 prosenttia eli 51 kuntaa. Näistä 40 on alle 5000 asukkaan kuntia. Asukasluvultaan suurin kunta ilman aluevaltuutettua on vajaan 16 500 asukkaan Akaa Pirkanmaalta.
”Suomen ensimmäisissä aluevaltuutetuissa on paljon samaan aikaan kunnanvaltuutettuna toimivia. Kerroimme ennen vaaleja, että jopa joka kolmas ehdolla ollut oli istuva kunnanvaltuutettu.
Moni kunnanvaltuutettuna toimiva innostui aluevaaliehdokkuudesta, joten heidän erittäin suuri osuutensa aluevaltuutetuista oli toki odotettavissa”, Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom kertoo.
”Vaalitulosta analysoidessa on kuitenkin hyvä muistaa,
että kävimme juuri ei yhtä vaan 21 eri vaalia.
Jokaisella hyvinvointialueella on hyvin omanlainen tilanteensa ja samaan aikaan sekä aluevaltuutettuina, että kunnanvaltuutettuina toimivien osuus vaihteleekin jossain määrin eri puolilla Suomea.”
Kunnilla ja hyvinvointialueilla on yhteiset asukkaat sekä paljon yhdyspintoja, joilla tarvitaan toimivaa yhteistyötä.
”Suuri määrä kuntien valtuutettuja aluevaltuustoissa edistää kuntien ja hyvinvointialueiden tiivistä yhteistyötä.
Ennakkoon pelätyn vastakkainasettelun sijaan uskonkin nyt syntyvän hyvät mahdollisuudet yhteisten tavoitteiden edistämiseen”, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen (kok) arvioi.
Aluevaaleissa yli sata ehdokasta haki k o l m e n tason edustusta,
eli he pyrkivät nykyisten kunnanvaltuutetun ja kansanedustajan tehtäviensä lisäksi
nyt myös aluevaltuustoon.
Näyttää siltä, että heistä lähes kaikki tulivat valituksi.Nyt herää kysymyksiä. Esimerkiksi: kun uudet aluevaltuutetut äänestetään (?)
uudestaan joka neljäs vuosi ja valtuuston kokoonpano voi vaihtua,
joku puolue menettää paikkoja ja joku saa lisää, jäävätkö asiat junnaamaan
paikoilleen, jos halutaan repiä tai muuttaa edellisen aluevaltuuston päätöksiä ?
Mitkä päätökset ovat pysyviä ja mitkä eivät ole ? Meneekö riitelyksi ?
Kiitos aloituksesta. Mielenkiintoinen ja tärkeä aihe.
Niin uusi minulle, että ei ole edes mitään kysymyksiä esittää. Seuraan keskustelua mielenkiinnolla.
Jo vaaliaikana mietin, tietävätkö ehdokkaat todella mihin ovat pyrkimässä, kun vaalikeskustelutkin olivat niin vaisuja, eivätkä ne juuri selventäneet valiokuntien tulevia tehtäviä. Jäikö niistä mitään äänestäjien mieleen?
Ajattelin vain, että kaupunginvaltuutettuja tai kansanedustajia sinne on turha valita, koska heidän aikansa ei tulisi riittämään.
Valittujen tulee nyt ennen vuodenvaihdetta opiskella työtehtävät. Jaksavatko he paneutua? Miten käy, jos oppi ei mene perille?
Pahalta on tuntunut, kun ainoa varma tieto valtuuskuntien saavutuksista on ylilyönnit palkkioissa, jotka uutisten mukaan ylittävät presidentinkin kuukausitulot.- Anonyymi
Tasavallan presidentin vuotuisesta palkkiosta säädetään laissa, ja palkkio pysyy samana, kunnes eduskunta toisin säätää. 1.3.2012 alkaen tasavallan presidentin palkkioksi oli säädetty 160.000 euroa. Presidentti Niinistön aloitteesta palkkio laskettiin 1.4.2013 alkaen vuoden 2006 tasolle eli 126.000 euroon. (Onko nyt 130000 euroa?)
En ota kantaa puoleen enkä toiseen, mutta on huomioitava, että presidentin palkkio
on veroton ja sisustettu asunto, henkilökunta, auto, veneet ym. on "talon puolesta".
Aluehallinnon johtajat maksavat veroa palkoistaan eikä heillä ole luontaisetuja. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tasavallan presidentin vuotuisesta palkkiosta säädetään laissa, ja palkkio pysyy samana, kunnes eduskunta toisin säätää. 1.3.2012 alkaen tasavallan presidentin palkkioksi oli säädetty 160.000 euroa. Presidentti Niinistön aloitteesta palkkio laskettiin 1.4.2013 alkaen vuoden 2006 tasolle eli 126.000 euroon. (Onko nyt 130000 euroa?)
En ota kantaa puoleen enkä toiseen, mutta on huomioitava, että presidentin palkkio
on veroton ja sisustettu asunto, henkilökunta, auto, veneet ym. on "talon puolesta".
Aluehallinnon johtajat maksavat veroa palkoistaan eikä heillä ole luontaisetuja.Vuotuinen palkkio, jonka tasavallan presidentti saa toimestaan, on 126 000 euroa
1. huhtikuuta 2013 alkaen. Palkkio on veroton.
Vuoden 2012 talousarviossa momentille Presidentin palkkio ja käyttövarat on myönnetty yhteensä 353 000 euron suuruinen määräraha.
Presidentin perheen käytössä on kolme kiinteistöä, joissa on asunto- ja työtiloja. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Vuotuinen palkkio, jonka tasavallan presidentti saa toimestaan, on 126 000 euroa
1. huhtikuuta 2013 alkaen. Palkkio on veroton.
Vuoden 2012 talousarviossa momentille Presidentin palkkio ja käyttövarat on myönnetty yhteensä 353 000 euron suuruinen määräraha.
Presidentin perheen käytössä on kolme kiinteistöä, joissa on asunto- ja työtiloja.Palkkaharmonisointi on niin monimutkainen asia, ettei sitä pysty
keskustelupalstalla käsittelemään.
Kukaan ei edes lukisi niin pitkiä kirjoituksia.
Hesarissa oli tänään koko aukeaman juttu aiheesta sivuilla A 14 ja 15.
Palkkaharmonisointiaon itse asiassa aloitettu jo 2019 ja osittain tavoitteisiin
päästykin. Oikeuskäytännön mukaan harmonisointi on tehtävä korkeampaan
palkkaan.
Kaikkien palkkojen nostaminen ns. "kärkipalkkoihin" ei ole kuitenkaan perusteltua.
Esimerkki: Vaikeassa rekrytointitilanteessa, kun johonkin tehtävään on ollut pakko
saada henkilö, hänelle on luvattu esim. 500 euroa korkeampi palkka, mutta
työhön on voinut sisältyä joku lisätehtävä tai vastuu, jota ei ole aikoinaan
dokumentoitu ylös riittävän tarkasti.
Samaa työtä ilman tilapäistehtävää tai vastuuta voi tehdä1000 muuta henkilöä
Suomessa, joille ei ole perusteltua alkaa nyt maksaa korkeampaa palkkaa.
Jos lisäpalkan syytä ei ole dokumentoitu mitenkään, siitä on vaikea rimpuilla pois.
Yksittäiset kärkipalkat eivät voi määrittää jopa tuhannen työntekijän palkkaa.
Yleisimpien palkkojen ja kärkipalkkojen ero voi olla satoja euroja.
Jos palkkojen yhteensovittaminen eli harmonisointi maksaa jokaisella
hyvinvointialueella kymmeniä miljoonia, yhteensovittamisen kokonaiskustannukset
nousevat helposti miljardin suuruusluokkaan plus päälle esimerkiksi
hoitajien nyt tavoittelemat palkankorotukset.
Terveydenhuollossa on monia ryhmiä hoitajien lisäksi, joita palkkaharmonisointi
koskee mm. lääkärit, röntgenhoitajat jne.
Se on haaste hyvinvointialueitten taloudelle. Hyvinvointialueen rahoitus on kiinteä rahoitus, jolla pitäisi tulla toimeen. Kymmenien miljoonien lisäkustannuksia ei
sujauteta hyvinvointialueen budjettiin noin vain. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Palkkaharmonisointi on niin monimutkainen asia, ettei sitä pysty
keskustelupalstalla käsittelemään.
Kukaan ei edes lukisi niin pitkiä kirjoituksia.
Hesarissa oli tänään koko aukeaman juttu aiheesta sivuilla A 14 ja 15.
Palkkaharmonisointiaon itse asiassa aloitettu jo 2019 ja osittain tavoitteisiin
päästykin. Oikeuskäytännön mukaan harmonisointi on tehtävä korkeampaan
palkkaan.
Kaikkien palkkojen nostaminen ns. "kärkipalkkoihin" ei ole kuitenkaan perusteltua.
Esimerkki: Vaikeassa rekrytointitilanteessa, kun johonkin tehtävään on ollut pakko
saada henkilö, hänelle on luvattu esim. 500 euroa korkeampi palkka, mutta
työhön on voinut sisältyä joku lisätehtävä tai vastuu, jota ei ole aikoinaan
dokumentoitu ylös riittävän tarkasti.
Samaa työtä ilman tilapäistehtävää tai vastuuta voi tehdä1000 muuta henkilöä
Suomessa, joille ei ole perusteltua alkaa nyt maksaa korkeampaa palkkaa.
Jos lisäpalkan syytä ei ole dokumentoitu mitenkään, siitä on vaikea rimpuilla pois.
Yksittäiset kärkipalkat eivät voi määrittää jopa tuhannen työntekijän palkkaa.
Yleisimpien palkkojen ja kärkipalkkojen ero voi olla satoja euroja.
Jos palkkojen yhteensovittaminen eli harmonisointi maksaa jokaisella
hyvinvointialueella kymmeniä miljoonia, yhteensovittamisen kokonaiskustannukset
nousevat helposti miljardin suuruusluokkaan plus päälle esimerkiksi
hoitajien nyt tavoittelemat palkankorotukset.
Terveydenhuollossa on monia ryhmiä hoitajien lisäksi, joita palkkaharmonisointi
koskee mm. lääkärit, röntgenhoitajat jne.
Se on haaste hyvinvointialueitten taloudelle. Hyvinvointialueen rahoitus on kiinteä rahoitus, jolla pitäisi tulla toimeen. Kymmenien miljoonien lisäkustannuksia ei
sujauteta hyvinvointialueen budjettiin noin vain.Joten, aluejohtajat ovat siis palkkansa ansainneet - jo etukäteen.
Jospa sitten käsiteltäisiin muitakin tämän uudistuksen asioita. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Joten, aluejohtajat ovat siis palkkansa ansainneet - jo etukäteen.
Jospa sitten käsiteltäisiin muitakin tämän uudistuksen asioita.Kun aluejohtajien palkkaa verrataan presidentin palkkaan,
toivottavasti tuli ymmärretyksi, etteivät ne ole vertailukelpoisia.
Presidentti ei maksa elinkustannuksistaan mitään kuin ehkä ruokansa,
vaatteensa, partavetensä ja muun sellaisen henkilökohtaisen.
Sähkölaskua ei tule eikä vuokraa ole ja kolme käytettävissä olevaa asuntoa
palkanlisänä ovat luxusluokkaa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tasavallan presidentin vuotuisesta palkkiosta säädetään laissa, ja palkkio pysyy samana, kunnes eduskunta toisin säätää. 1.3.2012 alkaen tasavallan presidentin palkkioksi oli säädetty 160.000 euroa. Presidentti Niinistön aloitteesta palkkio laskettiin 1.4.2013 alkaen vuoden 2006 tasolle eli 126.000 euroon. (Onko nyt 130000 euroa?)
En ota kantaa puoleen enkä toiseen, mutta on huomioitava, että presidentin palkkio
on veroton ja sisustettu asunto, henkilökunta, auto, veneet ym. on "talon puolesta".
Aluehallinnon johtajat maksavat veroa palkoistaan eikä heillä ole luontaisetuja.Niinpä voimme todeta, että presidentti tienaa enemmän kuin aluehallinnon johtajat.
Iloitkaamme siitä.
Hyvä, että huomautetaan erikseen, että aluejohtajat maksavat veroja, eikä luontaisetuja myönnetä.
Kai heillä kuitenkin on työmaaruokala? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Vuotuinen palkkio, jonka tasavallan presidentti saa toimestaan, on 126 000 euroa
1. huhtikuuta 2013 alkaen. Palkkio on veroton.
Vuoden 2012 talousarviossa momentille Presidentin palkkio ja käyttövarat on myönnetty yhteensä 353 000 euron suuruinen määräraha.
Presidentin perheen käytössä on kolme kiinteistöä, joissa on asunto- ja työtiloja.Eikö se kolmas asunto ole ihan oma, jossa Niinistö asui ennen tätä jobia? Ei se ole pelkästään "käytössä". Muistelen, että hän kävi tekemässä omakotitalonsa pihan lumityöt sinä iltana, kun vaalitulos julkistettiin.
- Anonyymi
TYHMYYDEN HUIPPU,,
politikot paasaa aina RAHA EI RIITÄ
no mutta miksi ne sitten johtajistolle maksavat aina KÄSITTÄMÄTTÖMÄN suuria palkkoja palkkioita, optioita,
kuinka rahaa riittää TOMOSEEN ÄLYTTÖMYYTEEN
kun johatjisto ei ole yhtää parempia ihmisiä kuin työntekijät JOITA
ILMAN MIKÄÄN FIRMA EI TULE TOIMEEN
ONKO suomen päättäjät oikeesti IDIOOTTEJA
matematiikan alkeetki täysin hukassa,
jumakauta
jos noihin asioihin ei saada korjausta aikaan niin helvetti perii suomen yhteiskunnan lopullisesti,- Anonyymi
"...kun johatjisto ei ole yhtää parempia ihmisiä kuin työntekijät "
Ei ole kysymyskään siitä, kuka on parempi ihminen, vaan kellä on osaamista
tehtävään.
Selaisin netti pikipäin ja etsin tietoa hyvinvointialueiden tehtävistä.
Kokeilin Vantaa-Keravan hyvinvointialueen sivuja. Kovin on vielä epämääräistä, vaikka oli pöytäkirjatkin kokouksista. Yhtäkään todellista tapahtunutta asiaa ei ole merkitty luettavaksi, vain suunnitelmia ja niitänäitä, jotka eivät jää mieleen lukijalle.
Korostetaan, että terveydenhuoltopalvelut tulevat nyt jokaiselle nopeasti. Samat ihmisethän niissä työskentelevät, jolleivat suutu nyt lakon aiheuttamien ristiriitojen vuoksi ja lähde muihin hommiin. Miten vastaanotolle sen helpommin ja nopeammin pääsisi kuin tähänkään asti?
Ehkä aluevaltuutetuille syntyy supervoimat ja ideat risteilevät kokouksissa, uusia ajatuksia välähtää mieleen!- Anonyymi
Aloituksessa on lueteltu aluevaltuuston tehtävät.
Ensimmäisten aluevaltuustojen toimikausi alkoi 1.3.2022 ja päättyy 31.5.2025.
Jatkossa aluevaltuuston toimikausi on neljä vuotta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Aloituksessa on lueteltu aluevaltuuston tehtävät.
Ensimmäisten aluevaltuustojen toimikausi alkoi 1.3.2022 ja päättyy 31.5.2025.
Jatkossa aluevaltuuston toimikausi on neljä vuotta.Tarkoittaakohan kohta 1 mahdollisesti käytännön toimia, jotka nopeuttavat terveyskeskukseen pääsyä ?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Aloituksessa on lueteltu aluevaltuuston tehtävät.
Ensimmäisten aluevaltuustojen toimikausi alkoi 1.3.2022 ja päättyy 31.5.2025.
Jatkossa aluevaltuuston toimikausi on neljä vuotta.Tänään sanottiin uutisissa, että valtuustojen puheenjohtajien valinta aloitetaan. Ketkä siellä ovat olleet työn touhussa tähän asti, kun ei ole johtajaakaan vielä valittu? Aikaisemman tiedon mukaan ovat vasta oppilaita vuoden loppuun asti.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tänään sanottiin uutisissa, että valtuustojen puheenjohtajien valinta aloitetaan. Ketkä siellä ovat olleet työn touhussa tähän asti, kun ei ole johtajaakaan vielä valittu? Aikaisemman tiedon mukaan ovat vasta oppilaita vuoden loppuun asti.
Jos viitsisit lukea aikaisempia kommetteja, sieltä voisit saada ymmärrystä asioihin.
Vaatimattomillakin johtopäätöstentekotaidoilla löytää vastauksia.
- Anonyymi
HUS-alueen uudesta organisaatiosta oli niin pitkä juttu Hesarissa,
ettei hullukaan ottanut selvää.
HUS:issa asioista on ennen päättänyt 55 poliitikkoa
ja sairaalan tai sairaaloitten johto.
Vantaan Tikkurilassa on ongelma, kun uutta hyvinvointikeskusta ei saada
rakennettua eikä vanhaa kannata korjata.
Vantaalla on laaja, siellä on varmaankin monta terveyskeskusta,
mutta uuteen on kai tarkoitus yhdistää pieniä terveyskeskuksia ? - Anonyymi
Tiedottaminen asioitten etenemisestä on melkein loppunut.
30.8.22 oli HS:ssa juttu Uudeltamaalta ja pk-seudusta.
Vuodenvaihteessa ei taida tapahtua vielä muuta kuin rahoituksen muutos.
Jutun yhteydessä on tieto, että Helsinkiin ollaan rakenteilla
useita isoja sairaaloita. - Anonyymi
Jos oikeisto (kok) saisi jättivaalivoiton, koko sote perutaan ja oikeisto ohjaa
soterahat yksityisiin lääkäriasemiin (niinkuin se jo yritti) ja se poistaa mielellään duunarien kesälomat ja työttömyyskorvaukset ja jakaa mielellään verorahat yritystukiin rikkaille, bensa- , ruoka- ja sähkökauppiaille ja tehtaan johtajille.- Anonyymi
Mukavasti päästään eteenpäin otsikon ehdottamassa aiheessa.
Nyt ollaan jo poistamassa duunareiden kesälomat.
Miten se hyvinvointialueiden työtehtäviin liitetään, onkin mielenkiintoinen asia.
Kuulolla ollaan.
Kerro lisää. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mukavasti päästään eteenpäin otsikon ehdottamassa aiheessa.
Nyt ollaan jo poistamassa duunareiden kesälomat.
Miten se hyvinvointialueiden työtehtäviin liitetään, onkin mielenkiintoinen asia.
Kuulolla ollaan.
Kerro lisää.Kokoomus on ilmoittanut jo tämän hallituskauden alussa,
että se haluaa romuttaa soten ja hoitajamitoituksen riippuen tulevasta
hallituskoalitiosta.
Noin 50% kommentista liittyy aluevaltuustojen suunnitelmiin.
PS. Onko sellaistakin joskus sattunut, että täällä olisi pysytty aloituksen aiheessa ?
Heti ensimmäinen vastaus aloitukseen voi olla jotain aivan muuta ja ketjuja
jatketaan riitelemisen ilosta kuin lastentarhassa, vaikka niissä ei olisi
päätä eikä häntää.
- Anonyymi
Aluevaltuuston päätös Päijät-Hämeessä, miten tulee olemaan muualla ?
https://www.ess.fi/paikalliset/5327108- Anonyymi
Loppuvatko maksuttomat palvelut ? Voidaan ottaa käyttöön myös maksut.
Päijät-Hämeen hyvinvointialue veloittaa ensi vuonna asiakasmaksuina valtioneuvoston vahvistamat enimmäismaksut. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Loppuvatko maksuttomat palvelut ? Voidaan ottaa käyttöön myös maksut.
Päijät-Hämeen hyvinvointialue veloittaa ensi vuonna asiakasmaksuina valtioneuvoston vahvistamat enimmäismaksut.Maksun periminen terveyskeskuskäynneistä, jos se sitä tarkoittaa,
asettaa ihmiset entistä eriarvoisempaan asemaan.
Kaikkein vähävaraisimmat joutuvat miettimään onko varaa
terveyskeskukseenkaan mennä.
- Anonyymi
Hallitus on saanut jo saanut etukäteen moitteita sotesta, vaikka meidän itse
äänestämämme ihmiset eli aluevaltuustot tekevät työn käytännön toiminnan käynnistämiseksi ja päättävät muistakin asioista.- Anonyymi
Suomalainen ei tunne hallintorakenteita. Oli kuka hyvänsä vastuussa
ja mikä hyvänsä hallitus, aina pitää haukkua hallitusta.
- Anonyymi
Olemme siirtyneet uuteen soteaikaan. Sote käynnistyy asteittain.
Toivotan menestystä työntekijöille ! Haasteita on saattaa olla paljon
uuteen siirtymisessä.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Ajattelen sinua nyt
Ajattelen sinua hyvin todennäköisesti myös huomenna. Sitten voi mennä viikko, että ajattelen sinua vain iltaisin ja aamu292678- 1322435
Vaistoan ettei sulla kaikki hyvin
Odotatko että se loppuu kokonaan ja avaat vasta linjan. Niin monen asian pitäisi muuttua että menisi loppu elämä kivasti142021Yritys Kannus
Mää vaan ihmettelen, julkijuopottelua. Eikö tosiaan oo parempaa hommaa, koittas saada oikeasti jotain aikaiseksi. Hävett151813- 161346
Olen huolissani
Että joku päivä ihastut/rakastut siskooni. Ja itseasiassa haluaisin, ettei hän olisi mitenkään sinun tyyppiäsi ja pitäis731317- 1061284
- 93997
Syrjintäskandaali Lieksan kaupungin johdossa
Ylen valpas toimittaja kirjoittaa: Lieksan kaupunki kieltäytyi hyväksymästä Vihreiden venäläistaustaista ehdokasta Lieks143968Kuin sonnilauma
Taas on Virkatiellä kova meteli keskellä päivää. Ei siinä kyllä toisia asukkaita yhtään ajatella. Tullaan yhden asuntoon20913