Nauttiiko isovanhemmat lapsenlapsista oikeasti

Aina kuulee vain sitä, että lastenlapset on tärkeitä ja mielelläänhoidetaan.

Mutta näihin asioihin sisältyy paljon tabuja.

Vähän aikaa sitten vasta oli naisen hyväksyttyä olla haluamatta lapsia.

Varhaiskasvatukseen ei riitä tarpeeksi väkeä. Palkka on huono, työ meluista, kirkimista huutoa tuuppimista. Varmasti fyysisesti raskasta.

Eläinkunnassa emot pitävät jälkeläisensä pois muitten läheltä, kurittavat fyysisesti jos poikaset häiriköi, ei saa tuoda itseään esiin, jos muita lähellä. Eli kunnes osaavat olla, omilla pennuilla kuormitetaan mahdollisimman vähön muita, ensin pistetään kuriin.

Nyt tuli mieleen että vaikka olen aina luullut, että isovanhemmile lapsenlapset suola, niin onko näin.

Jo 50 - vuotias on väsynyt verrattuna 30-40-vuotiaaseen.

Hoitavatko isovanhemmat mielellään sittenkään näitä alle 5v-10v?

Ihmettelin tätä, kun isovanhwmmat ryhtyivät järjestelmällisesti mukaan yhteisövainoamiseen. Jos oma lapsen lapsi on ilo, alkaako ihminen tuhota nautiskellen toisen ihmisen viattomia lapsia satojen tai tuhansien muiden kanssa.

Jopa muuttaa a lueelle sen vuoksi että pääsee jengiin mukaab?

Onko tässä taas yksi tabu? Että poikkeuksia lukuunottamatta isovanhemmat eivät nauti myöskäään omiensa taaperoista.

PikkuVauvat helppoja, mutta isommat, puolivuotiaaata alkaen änkyröitä. Monet Kirkuu tönii tuuppii ym laumassa