Näyttelijöiksi kova tunku

Näyttelijäkoulutukseen pääsee vain kymmenkunta prosenttia pyrkijöistä. Silti näyttelijät ovat muutamia hyvin menestyneitä lukuunottamatta enemmän työttöminä kuin työllisinä. Vanhemmiten työtä ei saa juuri ollenkaan.

Diplomi-insinöörikoulutukseen pääsee hyvillä koulupapereilla suoraan, ja pääsykokeissakin karsitaan vain pienempi osa. Työllisyys on jo koulutusaikana hyvä ja valmistuneilla varma. Hyvä työllisyys jatkuu ikäeläkkeelle asti.

Mistä tämä valtava ero johtuu? Kumpi parinvalinnassa on etusijalla? 🌹👀

19

58

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Ja miten tämä liittyy feminismiin?

      • Anonyymi

        :D ajattelin ihan samaa. Kai nyt jotenkin, ja naisten haarojen levittelyyn myös.


    • Satuinpa juuri lukemaan artikkelin tämän hetken työmarkkinoista Suomessa
      https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000008729567.html

      Erityishuomion kiinnitin siihen, että Suomessa on ylitarjontaa hatuntekijöistä. Mitä ihmettä? Eivätkö ihmiset enää nykypäivänä tilaa itselleen mittatilaushattuja? Sääli. Hatuntekijän ammatti on kuitenkin perinteisesti liitetty erityisen sopivaksi mielenterveydellisesti haasteellisille ja rajoittuneille ihmisille.

      Jos vielä joskus rekisteröin yrityksen ilmoitan toimialaksi aivan varmasti muun ohessa hattujen valmistus, ostaminen, vaihtaminen ja varastaminen. Käyntikorttiin painetaan kenties tj mutta aivan varmasti hatuntekijä.

      Niin siihen kysymykseen. Näyttelijän koulutuksella voi tehdä varmaan muutakin kuin näyttelijän töitä ja diplomi-inisnöörin koulutuksella varmasti pitää tehdä jotakin muuta koska se ei ole mikään ammatti. Ehkä ero johtuu siitä, että esiintymislavan ulkopuolella insinöörit osaavat paremmin asettua erilaisiin rooleihin.

      • Anonyymi

        Muistaakseni kaikkein vaikeinta on päästä opiskelemaan eläinlääketiedettä.

        Näyttelijän työ kuulostaa pikemmin harrastukselta kuin työltä. Vaihtelevaa ja hauskaa, voisin olettaa.


    • Anonyymi

      Jospa menet sitten ääninäyttelijäksi vaikka johonkin tietokonepeliinkin.

      Screenwritereista on puutetta, eli käsikirjoitusten keksijöistä.

    • Käsittääkseni alojen suuri epäsuhta ei kerro vain halusta, vaan myös omien kykyjen tuntemuksesta. Diplomi-insinööriksi koulutettavan tulee olla haka matematiikassa ja fysiikassa.

      Näyttelijäksi voi pyrkiä vähemmälläkin, vaikkei tietäisi luonnontieteistä juuri mitään. On päässyt korkeinkin arvosanoin ylioppilaaksi psykologismin ja hoidon avulla, kielien ja historian höystäessä.

      Eroa siis selittää myös ihmisille ominainen itsekritiikki sen lisäksi, että näyttelemiseen on suurta halua.

      Mutta osaisitko jotenkin purkaa tätä kysymystä suuresta halusta?

      • Anonyymi

        Mitä tarkoittaa "hoidon avulla"?
        Ja missä lukiossa pääsee ylioppilaaksi "hoidon avulla"?

        Olisiko Suomessa asiat paremmin, jos kaikki opiskelisivat ainoastaan luonnontieteitä?


      • Anonyymi kirjoitti:

        Mitä tarkoittaa "hoidon avulla"?
        Ja missä lukiossa pääsee ylioppilaaksi "hoidon avulla"?

        Olisiko Suomessa asiat paremmin, jos kaikki opiskelisivat ainoastaan luonnontieteitä?

        Ei ollut minun aikanani, mutta eikö nykyisin ole joku terveystieto tai sinnepäin, josta on kysymyksiä myös ylioppilaskirjoituksissa?

        Eivät luonnontieteet ole ainoat, mitä tarvitaan, mutta niiden arvostaminen on ilmeinen. 🌹👀


      • Anonyymi
        kynä.mi kirjoitti:

        Ei ollut minun aikanani, mutta eikö nykyisin ole joku terveystieto tai sinnepäin, josta on kysymyksiä myös ylioppilaskirjoituksissa?

        Eivät luonnontieteet ole ainoat, mitä tarvitaan, mutta niiden arvostaminen on ilmeinen. 🌹👀

        Ihan riippuu siitä millaiseen jatkokoulutukseen hakee, että mitä kannattaa ylppäreissä kirjoittaa. Vaikkapa hoito- tai pelustusalalle tähtäävän on erinomaisen hyvä kirjoittaa terveystieto. Opetus- tai kasvatusalalle tähtäävä ehdottomasti hyötyy psykologian kirjoittamisesta. Ja niin edespäin.

        Kaikista ei ole lääkäreiksi tai insinööreiksi - ja niistäkin joista olisi, eivät kaikki halua niille aloille hakeutua. Vaikka saisi peruskoulussa miten hyviä arvosanoja niin ei se ole tae siitä, että haluaisi edes jatkokouluttautua.

        Osa ihmisistä haluaa tehdä työtä, johon kokee intohimoa. Harva rupeaa vaikkapa opettajaksi tai taiteilijaksi siksi, että siitä tienaisi valtavasti.

        Jos kaikki kirjoittaisi ylppäreissä vain matematiikkaa ja luonnontieteitä, loppuisi tästä maasta aika pian mm. kulttuurintuottajat ja palvelualan väki kesken.


    • Anonyymi

      Teknisen koulutuksen taustalta voin sanoa, etten tunne yhtään näyttelijää, enkä tietenkään seurustellut yhdenkään näyttelijän kanssa. Sen sijaan osa partnereistani on osannut näytellä erinomaisesti.

      Pidän ja nautin ammattitaitoisten näyttelijöiden suorituksista ja uransa huippulla heillä on varaa valita muista kanssanäyttelijöitä, joista tietysti kiinnostunut koko kansa. Luulisi heidän elämän olevan vaihtelevaa ja mielenkiintoista, vaikka moni juuri väsyykin siellä uransa huipulla.

      Mutta parivalinnan etusijasta en tiedä näiden kahden ryhmän välillä yhtään mitään.

    • Anonyymi

      Täytyy sanoa, että en nyt tajua lainkaan mitä ajat alotuksellasi takaa.

      Itsehän tunnen ihan henk.koht. muutaman Suomen mittakaavassa ihan "oikean" näyttelijän (pääosia tv sarjoissa ja isoissa suomalaisissa elokuvissa). Syynä se, että satuin käymään sellaisen lukion, josta osa noihin puuhiin suuntautui. Onpa tullut siellä oltua lavallakin noiden tyyppien kanssa yhtä aikaa.

      Hassua kyllä itse olen tuon jälkeen opiskellut itseni juurikin diplomi-insinööriksi. Voisi siis kuvitella, että tietäisin jotain vastauksia kysymykseesi. Vaan täytyy todeta, että ei aavistustakaan kumpi olisi parinvalinnassa etusijalla. Jotenkin musta tuntuu, että ollaan alunperinkin ihan eri koreissa, joissa on ihan omat juttunsa. Vähän kuin vertaisi omenoita ja appelsiineja.

      • "Täytyy sanoa, että en nyt tajua lainkaan mitä ajat alotuksellasi takaa."

        Ajoin takaa, että saisin toisten arvion kysymykseen, miksi halu näyttelijäksi on niin suuri, että suu veressä pyritään alan koulutukseen, vaikka TODENNÄKÖISIN lopputulos on, että näyttelijän ura jää lyhyeksi, tai sitä ei tule ollenkaan, ja lisäksi uran parhaanakin aikana suurimman osan ajasta tulee todennäköisesti viettämään työttömänä.

        Olen sitä oikeasti paljon miettinyt, mutten ole itse keksinyt mitään selitystä. Näyttelijän työ on minulle muutenkin suuri mysteeri. Miksi henkilö haluaa esiintyä TOISENA ja eläytyä siihen? Minulle näyttely on kauhistus, jopa OMAN tekemiseni toistaminen esimerkiksi kuvaa varten. 🌹👀


      • Anonyymi
        kynä.mi kirjoitti:

        "Täytyy sanoa, että en nyt tajua lainkaan mitä ajat alotuksellasi takaa."

        Ajoin takaa, että saisin toisten arvion kysymykseen, miksi halu näyttelijäksi on niin suuri, että suu veressä pyritään alan koulutukseen, vaikka TODENNÄKÖISIN lopputulos on, että näyttelijän ura jää lyhyeksi, tai sitä ei tule ollenkaan, ja lisäksi uran parhaanakin aikana suurimman osan ajasta tulee todennäköisesti viettämään työttömänä.

        Olen sitä oikeasti paljon miettinyt, mutten ole itse keksinyt mitään selitystä. Näyttelijän työ on minulle muutenkin suuri mysteeri. Miksi henkilö haluaa esiintyä TOISENA ja eläytyä siihen? Minulle näyttely on kauhistus, jopa OMAN tekemiseni toistaminen esimerkiksi kuvaa varten. 🌹👀

        Maailmassa lienee paljon sellaisia ammatteja ja harrastuksia, joita monen muun on vaikea ymmärtää. En mä esimerkiksi ymmärrä lainkaan miksi joku haluaa töihin hoitoalalle. Vaikka siellä on paljon töitä niin itse melkein ennemmin heittäisin itseni köysikiikkuun (jos nyt hieman liiottelen). Mä arvostan kovasti hoitoalan ihmisiä, mutta minusta ei siihen puuhaan olisi. Ehkä siksi kunniotan heitä jopa tavallaan enemmän, mutta en todellakaan tajua heidän ammatinvalintaansa.

        Itsehän olen koulutukseltani DI, mutta teen käytännössä luovaa työtä (vaikkakin ihan koulutukseni mukaista). Mä siis taas ymmärrän varsin hyvin luovien alojen vetovoiman. Olisin ihan yhtä hyvin voinut lähteä opiskelemaan luovia aloja (tosin en näyttelijäksi). Sen sijaan kirjoittamista olisin hyvin voinut opiskella. Sitä kautta ymmärrän oikein hyvin ajatuksen siitä kuinka mennään toisen ihmisen nahkoihin. Sinäkin sanot kirjoittavasi joten luulisi sinun ymmärtävän eläytymisen johonkin toiseen hahmoon. Kirjoittajan hommakin on eräänlaista näyttelemistä, mutta omien korviesi välissä.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Maailmassa lienee paljon sellaisia ammatteja ja harrastuksia, joita monen muun on vaikea ymmärtää. En mä esimerkiksi ymmärrä lainkaan miksi joku haluaa töihin hoitoalalle. Vaikka siellä on paljon töitä niin itse melkein ennemmin heittäisin itseni köysikiikkuun (jos nyt hieman liiottelen). Mä arvostan kovasti hoitoalan ihmisiä, mutta minusta ei siihen puuhaan olisi. Ehkä siksi kunniotan heitä jopa tavallaan enemmän, mutta en todellakaan tajua heidän ammatinvalintaansa.

        Itsehän olen koulutukseltani DI, mutta teen käytännössä luovaa työtä (vaikkakin ihan koulutukseni mukaista). Mä siis taas ymmärrän varsin hyvin luovien alojen vetovoiman. Olisin ihan yhtä hyvin voinut lähteä opiskelemaan luovia aloja (tosin en näyttelijäksi). Sen sijaan kirjoittamista olisin hyvin voinut opiskella. Sitä kautta ymmärrän oikein hyvin ajatuksen siitä kuinka mennään toisen ihmisen nahkoihin. Sinäkin sanot kirjoittavasi joten luulisi sinun ymmärtävän eläytymisen johonkin toiseen hahmoon. Kirjoittajan hommakin on eräänlaista näyttelemistä, mutta omien korviesi välissä.

        Puheenvuorosi oli valaiseva. Kiitos! 🌹👀


      • Anonyymi
        kynä.mi kirjoitti:

        Puheenvuorosi oli valaiseva. Kiitos! 🌹👀

        Olepa hyvä vaan.

        P.S. Taidan laittaa viivan seinään. Tällä kertaa ei tullut pariakymmentä AD HOCia. 🌮👅


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Maailmassa lienee paljon sellaisia ammatteja ja harrastuksia, joita monen muun on vaikea ymmärtää. En mä esimerkiksi ymmärrä lainkaan miksi joku haluaa töihin hoitoalalle. Vaikka siellä on paljon töitä niin itse melkein ennemmin heittäisin itseni köysikiikkuun (jos nyt hieman liiottelen). Mä arvostan kovasti hoitoalan ihmisiä, mutta minusta ei siihen puuhaan olisi. Ehkä siksi kunniotan heitä jopa tavallaan enemmän, mutta en todellakaan tajua heidän ammatinvalintaansa.

        Itsehän olen koulutukseltani DI, mutta teen käytännössä luovaa työtä (vaikkakin ihan koulutukseni mukaista). Mä siis taas ymmärrän varsin hyvin luovien alojen vetovoiman. Olisin ihan yhtä hyvin voinut lähteä opiskelemaan luovia aloja (tosin en näyttelijäksi). Sen sijaan kirjoittamista olisin hyvin voinut opiskella. Sitä kautta ymmärrän oikein hyvin ajatuksen siitä kuinka mennään toisen ihmisen nahkoihin. Sinäkin sanot kirjoittavasi joten luulisi sinun ymmärtävän eläytymisen johonkin toiseen hahmoon. Kirjoittajan hommakin on eräänlaista näyttelemistä, mutta omien korviesi välissä.

        Juurikin tämä sama ajatus kävi mielessä.

        On paljon ammatteja joihin itsestä ei olisi, mutta joiden tekijöitä silti osaa arvostaa. Esim. itsellä on aivan hirveä lauluääni ja olematon rytmitaju, mutta nautin suuresti musiikista ja olen kiitollinen siitä, että muusikkoja on olemassa.

        On upeaa että maailmassa on näyttelijöitä, opettajia, siivoojia, poliiseja, lääkäreitä, hoitajia, muusikkoja, myyjiä, kampaajia, palopelastajia, rakennustyöläisiä, metsureita...

        En ymmärrä miksi kukaan haluaisi esim. noita aloja opiskella ja niitä työkseen tehdä, mutta onneksi heitä on! Kaikkia tarvitaan ja on hienoa että joillain on paloa tehdä noita töitä! Maailma olisi todella kuiva paikka jos kaikki haluaisi vaan tehdä samoja toimistoduuneja.


    • Anonyymi

      Mä pääsin opiskelemaan linjalle, jolle otetaan vain 6% hakijoista.

    • Mä en ole koskaan virallisesti harrastanut näyttelemistä, mutta kun sain lapsuudessani videokameran niin kuvasin jos mitä kokkiohjelmia, luonto-ohjelmia, sketsejä, taikatemppuja jne. ja toki välillä myös jotain silloisten mielikuvitusystävien edesottamuksia tai jotain erittäin poliittisesti epäkorrekteja "keskusteluohjelmia" 😂

      Eikä siinä muuten mitään, mutta se kamera oli kai jotenkin huollossa vai kävikö niin että jotkut asetukset meni sekaisin eikä osattu palauttaa, niin piti asioida liikkeessä. Sisällä oli joku mini-DV (?) kasetti ja kun kameraliikkeen ilmeisesti yrittäjä näki jonkun pätkän ruuanlaitto-ohjelmastani tai luontodokumentista kotinurkissa, niin hän ehdotti että voisi laittaa asian eteenpäin siinä mielessä, että ne sopisi johonkin mainokseen tai markkinointiin tms. 😃 Tokihan ne olisi pitänyt silloin tehdä "puhtaammin" yms. mutta lopulta se oli ihan oma päätökseni etten antanut demojani heille. Yläasteella irvailtiin ihan riittämiin siitä, kun olin Ylen Aamu-TV:ssä vuonna 1997 niin en viitsinyt lisätä bensaa liekkeihin sen enempää. Pahimmillaan voisivat olla Youtubessa tänä päivänäkin ja naurun aiheena palstalla, mutta menivät kirveellä pilkottuna vanhan Kadetin korinraadon mukana.

      Varmaan joskus 12-15 vuotiaana tollaset videot tuli todella luonnostaan, ja mähän sain vuonna 2016 asperger-diagnoosin yhteydessä jonkun epämääräisen todennäköisen diagnoosin lapsuusiän ADHD:sta takautuvasti. Onhan mun mielikuvitus nyt aikuisiälläkin aika lennokasta, mutta näyttelijäksi musta ei olisi 😅 Kuten yhtenä päivänä tossa kuvailinkin, niin tälleen aikuisena olen periaatteessa vähän jäykkä ja monotoninen tyyppi luonnostani, ja kaikki vitsailut yms. sujuu mielestäni parhaiten kirjoitettuna tai naama peruslukemilla satiiriseen sävyyn kerrottuna. Sikäli kun niitä kukaan ymmärtää. Mutta en ole siis aikuisiällä oikeassa elämässä mikään ihmeempi stand up -koomikko. 😅

    • Anonyymi

      Eiköhän noihin taiteenalan koulutuksiin hae aika erilainen väki, kuin tieteenalan koulutuksiin. Jos ei ole vaikka matemaattisesti lahjakas, niin tuskin tulee haettua insinöörikoulutukseen, vaikka miten olisi varma ja hyväpalkkainen duuni valmistumisen jälkeen luvassa.

      Jotkut hakee kouluun puhtaasti siksi, että haluavat alalle josta tienaa tasaisesti liksaa. Toiset hakevat kouluun siksi että ala on intohimo.
      Onneksi ihmiset ovat siinä mielessä erilaisia! Loppuisi tästä maasta aika äkkiä mm. opettajat, hoitajat, kulttuurintuottajat ja ravintolaväki, jos vain hyväpalkkaisiin töihin tähtääviin koulutuksiin haettaisiin.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. 57-vuotiads muka liian vanha töihin?

      On tämä sairas maailma. Mihin yli 55-vuotiaat sitten muka enää kelpaavat? Hidasta itsemurhaa tekemään, kun eläkkeelle ei
      Maailman menoa
      298
      3239
    2. Haluatteko miellyttää kumppaninne silmää?

      Entä muita aisteja? Mitä olette valmiita tekemään sen eteen että kumppani näkisi teissä kunnioitettavan yksilön? Olette
      Sinkut
      234
      1753
    3. By the way, olet

      mielessäni. Olet minulle tärkeä, niin suunnattoman tärkeä. En kestäisi sitä jos sinulle tapahtuisi jotain. Surullani ei
      Ikävä
      91
      1295
    4. J-miehelle toivon

      Hyvää yötä. Voisiko nykyistä tilannetta uhmaten vielä pienintäkään toivetta olla, päästä kainaloosi joskus lepääämään.
      Ikävä
      85
      1263
    5. Onko kaivattunne suosittu?

      Onko teillä paljon kilpailijoita? Mies valitettavasti näyttää olevan paljonkin naisten suosiossa :(
      Ikävä
      78
      1159
    6. Haluatko S

      vielä yrittää?
      Ikävä
      59
      1158
    7. Täytyi haukkuu sut lyttyyn

      En haluu tuntee rakkautta sua kohtaan enää ja haluun unohtaa sut mut sit tulee kuiteki paha olo kun haluis vaan oikeesti
      Ikävä
      48
      1056
    8. Onkohan sulla enää tunteita

      kun nähdään seuraavan kerran? Niin hyvä fiilis on ollut viime aikoina, että se on nyt pahin pelkoni. Oletkohan unohtanut
      Ikävä
      36
      964
    9. Kylpyläsaaren Lomakylän kahvilaravintola

      Kävimme syömässä Kylpyläsaaressa. "Naudanliha burgeri" maksoi 18,90 euroa ja lisäksi limsa 4,50 euroa. Annoksen hinnaks
      Haapavesi
      46
      906
    10. Etkö ymmärrä että olen turhautunut

      kun ei etene. Auttaisit rakas vai onko kaikki vain kuvitelmiani omassa päässäni?
      Ikävä
      64
      831
    Aihe