Haluaisin tiedustella, mitä olette mieltä tiukan kustantaja sensuurin läpäisseestä julkaistusta kirjallisuudesta? Julkaistaanko tänä päivänä aina erinomaista kirjallisuutta? Nyt en siis tarkoita pidätkö rakkaus- vai kauhuromaaneista?
Yleisin vastaus on, että makunsa kustannustoimittajallakin. Aloitteleville kynäilijöille kun yleensä uskotellaan, että vain kirjalliset helmet julkaistaan.
Mutta minä kun olen törmännyt kirjoihin, joiden julkaisua ihmettelen niiden kehnouden takia...
Yleisin vastaus on, että makunsa kustannustoimittajallakin. Aloitteleville kynäilijöille kun yleensä uskotellaan, että vain kirjalliset helmet julkaistaan.
Mutta minä kun olen törmännyt kirjoihin, joiden julkaisua ihmettelen niiden kehnouden takia...
Vastaukset 4
Vanhimmat
Minusta tuntuu, että nykyisin julkaistavat kirjat ovat huonompia kuin parikymmentä vuotta vanhemmat. Varsinkin nimekkäiden kirjoittajien teokset ovat ala-arvoisia.
Niistä parinkymmenen vuoden takaisista kirjoista muistetaan vain ne paremmat kirjat, ei niitä huonoja. Nykykirjoista esillä ovat myös ne huonot. Ei siis kannata vertailla nykykirjallisuuden tasoa kovin kauas menneisyyteen kun ihmisen muisti on niin valikoiva.
Mitä itse sitten ajattelen nykykirjallisuuden tasosta? Aivan mahdoton kysymys minulle joka luen uutuuskirjoista vain mielenkiintoisimmat, kotimaisista en käytännössä mitään. Tärkeintä on se että tarjontaa riittää, eli lukijalla on mahdollisuus valita mitä lukee sen mukaan mikä kiinnostaa. Sinulle huono kirja voi olla jollekin toiselle se maailman tärkein opus. Eläköön kirjallisuuden monimuotoisuus!
Edellä joku mainitsi aikaisempien aikojen paremmuuden näennäisyydestä (herran kiesus että tuli kankeasti muotoiltua!). Se pitää varmasti kutinsa; 80-luvun kuona, vanhemmista puhumattakaan, on jo vaiettu kuoliaaksi.
Minusta tuntuu välillä, että helmiä ei ainakaan julkaista. En tarkoita tällä sitä, että omat bumerangit olisi pitänyt julkaista, vaan sitä, että tässä pöytälaatikkoraapustelijoiden luvatussa maassa on pakko jonkun tuottaa todellista laatukamaakin.
Nyt taitaa olla liiaksi lokeroita ja liian vähän laadukasta rajojen rikkomista on Remes - Reijo Mäki jne., on Laila Hietamiestä jne.
Onneksi julkaistussa matskussa on paljon hemmetin hyviäkin kirjoja. Silti välillä ihmettelen, että miten niin paljon skeidaa viitsitään julkaista...
Nykyään kirjojen painattaminen on niin helppoa ja edullista, että kustannukseen saattanee päästä kökköäkin kamaa.
Toisaalta Suomessa markkinat ovat pienet. Ei kustantaja ota riskiä, vaan julkaisee varmoja myyntivaltteja; Hietamiestä, Paasilinnaa, jolla muuten sivumäärä pienenee ja fontti suurenee.
Jos kirjat olisivat kuluttajalle edullisempia, niitä ostettaisiin enemmän ja kustanjat voisivat ottaa ohjelmaansa uusiakin kykyjä. Helmiä, jotka eivät vielä ole päässeet näyttämään todellista loistoaan.