Arkemme on ilmeisesti keskivertoa raskaampaa. Itse olen usein burnoutin partaalla ja välillä saan jopa paniikkikohtauksia. Näiden kohtauksien kanssa olen oppinut tulemaan kohtalaisen hyvin toimeen, mutta välillä pinna todella kireällä. Tilanne ahdistaa myös äitiäni. Uskoisin, että hän tietää yrittäväni parhaani, mutta koska elän todellakin jaksamisen äärirajoilla, niin en millään jaksa olla arjessa kovin hyvin läsnä ja muistini pätkii niin pahasti, että en muista hoitaa monia arkipäivään liittyviä asioita. Kaikki asiat tulevat kyllä lopulla hoidetuksi, mutta sitä ennen saan kuulla lähes päivittäin nalkutusta vaimoltani.
Siis elämä rullaa tasaisesti eteenpäin vaikka se usein tuntuukin aika piinaavalta. Äitini päivittäinen nalkutus tuntuu olevan välillä liian suuri pala. Ihan aiheesta hän varmaan nalkuttaa ja se on oire varmaan siitä, että arkemme on todella raskasta. Nyt kysynkin, että onko mitään selviytymiskeinoja nalkutukseen. Siis miten saan psyykeeni kestämään jatkuvan valituksen? Osaako joku antaa jotain käytännön vinkkejä. Olisiko jostain mielikuvaharjoittelusta, rentoutumisharjoituksista tms. apua kestämään äitini nalkutuksesta aiheutuva lisä stressi?
Siis elämä rullaa tasaisesti eteenpäin vaikka se usein tuntuukin aika piinaavalta. Äitini päivittäinen nalkutus tuntuu olevan välillä liian suuri pala. Ihan aiheesta hän varmaan nalkuttaa ja se on oire varmaan siitä, että arkemme on todella raskasta. Nyt kysynkin, että onko mitään selviytymiskeinoja nalkutukseen. Siis miten saan psyykeeni kestämään jatkuvan valituksen? Osaako joku antaa jotain käytännön vinkkejä. Olisiko jostain mielikuvaharjoittelusta, rentoutumisharjoituksista tms. apua kestämään äitini nalkutuksesta aiheutuva lisä stressi?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Eroa vaimostasi ja muuta äitisi luokse asumaan.
Nyrkillinen voita kattilaan ja kossu pakkaseen. Kyllä se siitä.