Onko täällä kellään kissaa jolla on ollut tai on epilepsia? Omalla kissallani (täyttää 4v) oli kahdenkuukauden ikäisenä epilepsia kohtaus, vietiin lääkäriin tietysti ja sai epilepsialääkkeet. Sanoi että tämä paranee kokonaan jos on viruksen aiheuttama mutta joutuu syömään lääkkeitä koko elämänsä jos ei johdu viruksesta. Toisena vaihtoehtona kun oli että kissa löi päänsä leikkiessään.
Kaksi pahaa kohtausta tuli vielä samana iltana ja kissa vaikutti kuin olisi sokeutunut, istui vain ja pää pyöri hitaasti, silmät aivan auki. Teki tätä vaikka kuinka kauan. Yön koitin valvoa hänen kanssaan mutta uni otti voiton väkisin. Aamulla heräsin ja pelästyin kun kissa ei ollut paikassa minne se laitettiin mutta minulla oli pieni liikkumaton mytty niskassani, joka onnekseni alkoi kehräämään uskomattoman kuuluvasti. =) Vähän aikaa syötettiin lääkettä ja jännättiin meneekö ohi. Onneksi meni.
Onko muita? Mahdollisesti mistä johtuneita? Mietityttää vain oliko tämä nyt sitten vastuuttoman sukulaisemme tekosia kun hänen kissansa ripuloi ja ties mitä ja aina vain tämä pikkuinen vauvelini ensimmäisenä syliin kun tuli käymään.
Kaksi pahaa kohtausta tuli vielä samana iltana ja kissa vaikutti kuin olisi sokeutunut, istui vain ja pää pyöri hitaasti, silmät aivan auki. Teki tätä vaikka kuinka kauan. Yön koitin valvoa hänen kanssaan mutta uni otti voiton väkisin. Aamulla heräsin ja pelästyin kun kissa ei ollut paikassa minne se laitettiin mutta minulla oli pieni liikkumaton mytty niskassani, joka onnekseni alkoi kehräämään uskomattoman kuuluvasti. =) Vähän aikaa syötettiin lääkettä ja jännättiin meneekö ohi. Onneksi meni.
Onko muita? Mahdollisesti mistä johtuneita? Mietityttää vain oliko tämä nyt sitten vastuuttoman sukulaisemme tekosia kun hänen kissansa ripuloi ja ties mitä ja aina vain tämä pikkuinen vauvelini ensimmäisenä syliin kun tuli käymään.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Kuule minulla on kohta 10 vuotias epilepsia kissa. Kohtaukset alkoivat ja ennen luovutusikää eli noin 10 viikkoisena. Sai silloin kohtauksia useit kertoja viikossa. Sitten kissa steriloitiin sen takia 7 kk iässä. Kohtauset vähenivät. Nykyisin saa noin kerran kuussa ilman lääkitystä. Aluksi kokeilin lääkärin määräämiä lääkkeitä, mutta kissa tuli apaattiseksi ja sai kohtaukset kuitenkin yhtä usein, joten ei minun kissalle niistä apua ollut. Vähän nuo kissasi kohtausoireet ei viittaisi epilepsiaan? En ole varma.
Oma kissa oireilee suunilleen päivää ennen olemalla erittäin hellyydenkipä. Kohtauksen alettua, se tapahtuu silmänräpäyksessä. Saattaa sängystä pompahtaa lattialle kuin "jousi" ja menee ihan jäykäksi, taju menee ja alkaa tärisemään ja kaikki raajat vispaa ja yleensä aina tulee pissat alle ja kuohua valuu suusta. Se menee hetkessä ohi ja kissa on vähän aikaa pöllähtäneen näköinen ja kaipaa taas kovasti hellyyttä.
Taas kohtausen jälkeen eletään aivan normaalia
elämää.
Tunnen muutaman epolepsiakissan ja niilläkin on aivan samanlaiset oireet.
Seuraa kissaasi, jos ei lopu, voit käyttää vaikka toisella eläilääkärilä, mitä mieltä hän on.
Kerron tämän 15 vuoden kasvattaja kokemuksella. Toivotaan, että kissasi paranee, mutta jos se on epilepsiaa, niin se ei parane, vaan sen kanssa pitää oppia elämään ja kissa ei siitä sen enempää kärsi. Epilepsiakissaa ei ikinä kannata lopettaa. Toivotan kaikkea hyvää.
Etsin vain muita "kohtalotovereita". Oma helpotukseni oli että kisu parani, mutta ikävä kuulla että jonkun kisu saa näistä kärsiä =( Kyllä se epilepsiaa oli, ja kohtaukset tuollaisia kuin kuvasit. Mutta se todella meni lääkkeillä ohi. Kahdeksanviikkoisena minun kissallani tuli ensimmäinen kohtaus, sitä ennen ei mitään (syntymästään asti kasvattanut).
Eläinlääkäri antoi vaihtoehdon lopettamisesta. Ei kyllä ikinä!Kyllähän tämäkin kisu olisi varmasti pärjännyt epilepsiansa kanssa, ei se ole syy riistää elämää. Mutta nämä kohta neljä vuotta olen seurannut kissaa hyvin tarkasti, eikä minkäännäköistä merkkiä enää sairaudesta.
Kiva kuulla, että nyt on ok. On se kumma tuo lääkärin mielipide kissan lopettamisesta!! Olen kuullut sitä ennenkin, mutta ne monesti ymmärrä, ettei se mikään katastroofi ole kissalle, eikä mikään kärsimys. Tosiaan kissa menettää vaan hetkeksi tajuntansa ja herää ja ihmettee, mitä on tapahtunut.
Tosiaan olen sitä mieltä, ettei se parane millään lääkkeillä. Yski kasvattini saa nykyisin muutaman kuukauden, jopa puolenkin vuoden päästä kohtauksen. Tidän vastaavia tapauksia muutaman muunkin.
Ettet sitten säikähdä, kun se tulee myöhemmin uudestaa, ei huolta. Kissa on kuitenkin aivan yhtä ihana, kuin ns. terveet kissat.
Voihan se olla myöskin jokin tilapainen häiriö ollut aivoissa ja silloinhan sitä mahdollisesti tulee enää ikinä. Terkut sulle ja kisulle.
Mutta ehkäpä ne eläinlääkärit miettivät sitten että omistajat eivät jaksa tällaista "taakkaa" että joutuisi kisulle päivittäin lääkkeen antamaan pahimmassa tapauksessa. Ei kyllä tullut itsellä mieleenkään tuollainen lopetus. Kyllähän kissa pärjää sairautensa kanssa siinä missä ihminenkin. Ja olen varautunut että voi kohtaus tulla milloin vain, pelästytti kyllä todella silloin kun vain 8 viikkoinen pentu sätki lattialla ja vaahto valui suusta. =(
Mutta hyviä jatkoja sinullekin ja kisullesi =)
En ole tavannut vuosien varrella sellaista eläinlääkäriä, joka sanoisi näin,
että lopetetaan!! huh!! tuntuu oudolta?
Tosissaan oudolta , että kissa pitäisi lopettaa tämän takia??
On sellaisiakin kissan omistajia kyllä, jotka aattelee noin, "riesa" mutta varmaan on ollut heillä tiedon puutetta.
Kyllä tällainen suloinen "ihmispersoona" voisi jatkaa elämää eteenpäin, kuin me ihmistkin kaikkein muittenkin sairauksien myötä. Ei se sen kummepaa ole?
Ei se lääkäri sentään suoraan sanonut niin mutta vihjasi sellaista vaihtoehtoa.. On niitä pahempiakin sairauksia. Muuten se lääkäri on kyllä ollut erittäin hyvä, en tiedä sitten miksi sellaista ajatusta edes harkitsi hänkään.
Mutta kaikesta huolimatta tämä takaisku lähensi kissaani ja minua (jos mahdollista) ensisestään.