Jumalan Poika kulki nöyränä kohti ristinkuolemaa, jotta häneen uskovat saisivat ikuisen elämän.
Jeesus, palmusunnuntain Herra, saapuu viimeistä kertaa Jerusalemiin opetuslasten kanssa ratsastaen aasilla. Juhlille on tullut suuri kansanjoukko, joka palmunoksat käsissään laulaa Hoosiannaa Israelin kuninkaalle.
Jeesus, Jumalan valtakunnan kuningas, ei saapunut ajallisesti hohdokkaasti uljaan ratsun selässä Jerusalemiin vaan nöyränä aasilla ratsastaen. Aasi oli hänen kuninkaallinen ratsunsa (Sak. 9:9). Tästä alkaa kunnian kuninkaan alennustie. Jeesus halusi toteuttaa Jumalan tahdon ja sovittaa ristinkuolemallaan koko maailman ihmisten synnit.
Ihmiset riemuitsivat Vapahtajastaan
Kansan riemu oli suuri, kun Jeesus saapui opetuslasten kanssa Jerusalemiin. Mistä ihmiset riemuitsivat? He ylistivät Jumalaa niistä voimateoista, joita he olivat nähneet (Luuk. 19:37). Kansa oli nähnyt Jeesuksen parantavan sairaita ja kuullut Jeesuksen täydellistä opetusta Jumalan valtakunnasta. Hän oli täynnä armoa ja totuutta (Joh. 1:14).
Jeesus oli antanut monille epäuskon ja kaikki synnit anteeksi. Ihmiset, jotka uskoivat Jeesuksen heidän syntiensä sovittajaksi, riemuitsivat Vapahtajastaan.
Kaikki eivät kuitenkaan riemuinneet eivätkä uskoneet Jeesukseen. Fariseukset ihmetellen totesivat, että mikään ei auta. Koko maailma on hänen perässään. Muutamat fariseuksista jopa pyysivät Jeesusta kieltämään kansalta riemuhuudot. Jeesus vastasi, että jos he olisivat vaiti, niin kivet huutaisivat (Luuk. 19: 40).
Riemu nousi uskovaisilta sydämiltä. Riemuitsevat tunsivat Jumalan valtakunnan salaisuuden, joka oli ilmoitettu pienille ja yksinkertaisille (Matt. 11:25).
Jeesus kuoli ihmisten puolesta
Opetuslapset olivat saaneet olla täydellisen opettajan opetettavana. Jeesus oli kertonut, että hänen täytyy kärsiä, hänet surmataan ja kolmantena päivänä hän nousee kuolleista. Jeesus käski opetuslapsia painamaan mieleen, että Ihmisen Poika annetaan ihmisten käsiin (Luuk. 9:22, 44). Siltikään opetuslapset eivät ymmärtäneet, mitä Jeesus sanoillaan tarkoitti. He eivät käsittäneet Jeesuksen kulkevan kohti pilkkaa, häväistystä ja ristinkuolemaa.
Yhden ihmisen, Jumalan Pojan, täytyi kuolla koko ihmiskunnan puolesta, jotta häneen uskovat saisivat elää iankaikkisesti. Jeesus muistuttaa: ”Jos vehnänjyvä ei putoa maahan ja kuole, se jää vain yhdeksi jyväksi, mutta jos se kuolee, se tuottaa runsaan sadon” (Joh. 12:24).
Evankeliumi antaa rauhan
Jeesus halusi ja haluaa myös tässä ajassa tuoda rauhaa levottomiin ja epäuskoisiin ihmissydämiin. Tämän rauhan saa jokainen, joka uskoo Jumalan valtakunnasta saarnatun syntien anteeksiantamuksen evankeliumin omalle kohdalleen.
Jumalan lapsi kokee usein ymmärtämättömyyttä, epävarmuutta, huolia, murheita ja syntisyyttä. Siionin laulussa 251 rohkaistaan: ”Riemuitse, tytär Siionin, vaikka aina ei kotia näy! Katso, sodan voittanut Sankari vielä laumansa keskellä käy.”
Kaikki murheet ja kuormat saa jättää Jeesuksen kannettavaksi. Synnit saa uskoa anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä. Tämä evankeliumi antaa aina oikean rauhan ja ilon Jumalan lapsen sydämeen.
Esa Tornberg
Jeesus, palmusunnuntain Herra, saapuu viimeistä kertaa Jerusalemiin opetuslasten kanssa ratsastaen aasilla. Juhlille on tullut suuri kansanjoukko, joka palmunoksat käsissään laulaa Hoosiannaa Israelin kuninkaalle.
Jeesus, Jumalan valtakunnan kuningas, ei saapunut ajallisesti hohdokkaasti uljaan ratsun selässä Jerusalemiin vaan nöyränä aasilla ratsastaen. Aasi oli hänen kuninkaallinen ratsunsa (Sak. 9:9). Tästä alkaa kunnian kuninkaan alennustie. Jeesus halusi toteuttaa Jumalan tahdon ja sovittaa ristinkuolemallaan koko maailman ihmisten synnit.
Ihmiset riemuitsivat Vapahtajastaan
Kansan riemu oli suuri, kun Jeesus saapui opetuslasten kanssa Jerusalemiin. Mistä ihmiset riemuitsivat? He ylistivät Jumalaa niistä voimateoista, joita he olivat nähneet (Luuk. 19:37). Kansa oli nähnyt Jeesuksen parantavan sairaita ja kuullut Jeesuksen täydellistä opetusta Jumalan valtakunnasta. Hän oli täynnä armoa ja totuutta (Joh. 1:14).
Jeesus oli antanut monille epäuskon ja kaikki synnit anteeksi. Ihmiset, jotka uskoivat Jeesuksen heidän syntiensä sovittajaksi, riemuitsivat Vapahtajastaan.
Kaikki eivät kuitenkaan riemuinneet eivätkä uskoneet Jeesukseen. Fariseukset ihmetellen totesivat, että mikään ei auta. Koko maailma on hänen perässään. Muutamat fariseuksista jopa pyysivät Jeesusta kieltämään kansalta riemuhuudot. Jeesus vastasi, että jos he olisivat vaiti, niin kivet huutaisivat (Luuk. 19: 40).
Riemu nousi uskovaisilta sydämiltä. Riemuitsevat tunsivat Jumalan valtakunnan salaisuuden, joka oli ilmoitettu pienille ja yksinkertaisille (Matt. 11:25).
Jeesus kuoli ihmisten puolesta
Opetuslapset olivat saaneet olla täydellisen opettajan opetettavana. Jeesus oli kertonut, että hänen täytyy kärsiä, hänet surmataan ja kolmantena päivänä hän nousee kuolleista. Jeesus käski opetuslapsia painamaan mieleen, että Ihmisen Poika annetaan ihmisten käsiin (Luuk. 9:22, 44). Siltikään opetuslapset eivät ymmärtäneet, mitä Jeesus sanoillaan tarkoitti. He eivät käsittäneet Jeesuksen kulkevan kohti pilkkaa, häväistystä ja ristinkuolemaa.
Yhden ihmisen, Jumalan Pojan, täytyi kuolla koko ihmiskunnan puolesta, jotta häneen uskovat saisivat elää iankaikkisesti. Jeesus muistuttaa: ”Jos vehnänjyvä ei putoa maahan ja kuole, se jää vain yhdeksi jyväksi, mutta jos se kuolee, se tuottaa runsaan sadon” (Joh. 12:24).
Evankeliumi antaa rauhan
Jeesus halusi ja haluaa myös tässä ajassa tuoda rauhaa levottomiin ja epäuskoisiin ihmissydämiin. Tämän rauhan saa jokainen, joka uskoo Jumalan valtakunnasta saarnatun syntien anteeksiantamuksen evankeliumin omalle kohdalleen.
Jumalan lapsi kokee usein ymmärtämättömyyttä, epävarmuutta, huolia, murheita ja syntisyyttä. Siionin laulussa 251 rohkaistaan: ”Riemuitse, tytär Siionin, vaikka aina ei kotia näy! Katso, sodan voittanut Sankari vielä laumansa keskellä käy.”
Kaikki murheet ja kuormat saa jättää Jeesuksen kannettavaksi. Synnit saa uskoa anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä. Tämä evankeliumi antaa aina oikean rauhan ja ilon Jumalan lapsen sydämeen.
Esa Tornberg
Vastaukset 1
Vanhimmat
Luomistyössä näyttää olleen ongelmia. Ensiksi enkeleiden luomisessa, koska osa niistä nousi kapinaan luojaansa vastaan, jonka seurauksena sielunvihollinen joukkoineen sai alkunsa. Toiseksi ihmisten luomisessa, koska niistä tuli sellaisia, että sielunvihollinen saa melkein kaikki lapsuusiän ohittaneet saaliikseen. Näiden ongelmien johdosta Jeesukselle piti järjestää sovituskuolema, jotta edes pieni osa ihmisistä pelastuisi. Sitten julistettiin, että niin on Jumala rakastanut maailmaa, että antoi ainokaisen poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä. Tämän uskomisen Jumala kykenee kuitenkin vaikuttamaan vain harvoissa valituissa. Mitään selitystä tälle surkealle tilanteelle ei jostain syystä voida antaa.