Lasketaanpa kerran, että kuinka monta she-malea täällä meillä suomessa on (tai kuinka moni heistä seuraa tätä palstaa netissä surffatessaan) eli jokainen, jolla on tissit (olkoot miten pienet tahansa), on hyvännäköinen (naisen näköinen) ja omistaa peniksen (eli lihaköntin jalkojenvälissä)
Ilmoittakoot itsensä tänne...siinäpähän selviää sekin...itse tiedän vain sen 25-vuotiaan Kallion She-malen joka etsiskelee miestä itselleen silloin tällöin...onko se muuten kaunis?
Ilmoittakoot itsensä tänne...siinäpähän selviää sekin...itse tiedän vain sen 25-vuotiaan Kallion She-malen joka etsiskelee miestä itselleen silloin tällöin...onko se muuten kaunis?
Vastaukset 47
Vanhimmat
monta
Tuolla perusteella laskettaessa määrä vaihtelee, koska transsukupuoliset ovat "laskennassa mukana" vain vähän aikaa (vuodesta muutamaan) hoidon edetessä.
Minäkin kuulun tuon perusteen mukaan tähän "laskentaan", mutta poistun lukemista 1,5-2 vuoden kuluttua. Hyvännäköisyydestä en mene sanomaan mitään, mutta naisena minua kaikki pitävät.
Minä tunnen mielestäni suhteessa aika suuren joukon tällä hetkellä leikkaushoitoja odottelevia transnaisia, enkä tiedä ainuttakaan, joka antaisi määritellä itsensä "shemaleksi". Aikoinaan joku täällä kai puolipiloillaan ehdotti shemalen suomennokseksi "transuhuoraa". Minusta käännös on erittäin osuva, se tuo kerralla ilmi shemale-nimityksen loukkaavuuden ja groteskin merkityssisällön. Varmasti näitä itsensä shemaleksi mieltäviä Suomessa on, mutta veikkaan ettei heistä suurin osa edes pohdi leikkausjonoon lähtöä.
Kääntäminen huoraksi osoittaa oman henkisen kypsymättömyytesi.
Sen jälkeen voidaan keskustella loukkauksista.
>>> Fakta on kuitenkin se, että jos on kiintynyt omaan haarakilluttimeensa niin paljon, että siitä ei raaski luopua, niin ehkä kyse on jostain muusta kuin naiseudesta.
On se kallion she kaunis..tosin niin lutka luonteeltaan ettei siihen voi koskea edes kepillä..
Melko ikävää on puhua täällä kenestäkään henkilöstä tuohon sävyyn.
uskon että Suomeenkin tulee enemmän shemaleja
lääketiede kehittyy ja voi helpommin muuttaa itsensä kauniin naisen näköiseksi ja säilyttää täysin toimivan peniksen
Molempien sukupuolien parhaat ominaisuudet on suurta rikkautta
Jos haluaa vain muuttaa itsensä naisen näköiseksi, mutta säilyttää toimivan peniksen, ei saa käyttää hormooneja. Leikkauksilla voi tietenkin hankkia muotoja, mutta sitä varten pitää lähteä ulkomaille leikattavaksi ja sielläkin etsiä vähän huonomaineisempi lääkäri. Suomessa homma ei onnistu.
Tästä ollaan sitten muuten kahta mieltä. Toiset sanoo, että hormonit vie sen erektion, toiset taas sanoo, että se on siitä kiinni että käyttääkö sitä vehjettä vai ei. Monet kun ei käytä, kun se on niin vastenmielinen, ja sitten se ei enää pelaakaan. Miehillä kävisi ihan samoin, mutta korkeat testosteronitasot johtaa niihin spontaaneihin erektioihin, jotka pitää vehkeet pelikunnossa.
Mut se on sit kans niin, että hormonit muuttaa seksuaalisuutta niin paljon, ettei se ees haittais, jos toi vehje ei enää panemismielessä toimis. Ei mulla ainakaan ole mitään tarvetta ketään sillä panna. En kyllä tietty myöskään kieltäytyis siitä, jos rakkaani sitä haluais. Siis mua kiinnostaa vaan naiset.
Voin sanoa, että erektiot eivät välttämättä katoa minnekkään, käytti sitä lerputinta tai ei. Itse en ole käyttänyt, mutta se mokoma käyttää itse itseään entiseen tapaansa. Aamuerektioita ei kyllä tule, eikä se vissiin nouse entisen kaltaiseen kulmaan, mutta mokoma jatkaa muuten entiseen malliin vaikka itse olisin mielummin ottanut vaikka totaalisen impotenssin, kun en mokomaa jöpötintä tarvi kuin pissimiseen. Siittiöntuotantokin loppui aikoja sitten, joten virtsan lisäksi sieltä ei tosiaankaan edes tulisi mitään ulos (testattu tieto). No, sanovat että erektoituu se klittakin, joten ehkä tämä on vaan hyvä merkki...
Ovatko nämä ns. shemalet kiinnostuneita vain miehistä?
Enhän minä tuommoista voi tietää...mutta jos minä olisin kaunis tyttö ja minulla olisi peenis, niin en minä kyllä haluaisi miesten puksuttelevan minua peppuun...kyllä minä tahtoisin "lesboilla" tyttöjen kanssa...olisi sitten dildokin omasta takaa...
Siis... pre-op/non-op transnaiset ovat vaihtelevasti viehättyneitä eri sukupuoliin. Sanoisin varmaan, että noin heittämällä jonkun luvun, että puolet on lesboja.
Tosi säälittävän kuuloista. Siis onko sellainen mies vai nainen? Varmaan ovat psyykkisesti tosi hajalla.
Ai mistä She-male ilmiössä on kysymys? Varmaan aika pitkälle samasta kuin transseksuaalisuudessa ja transvestiittisuudessa ylipäätänsä. Elikkäs mukautumisesta ja soluttautumisesta toisen sukupuolen maailmaan (eli siihen, johon ei itse biologisesti lukeudu)
Tuskinpa psykologit tai etologit ovat löytäneet yhtä ja oikeata teoriaa tällaiseen ihmisapinan käyttäytymiseen...kenties kysymys on vain ihmisen kokeilevasta seksuaalisuudesta tai seksuaalisesta diversiteetistä...ja ihmisten erilaisuudesta...tai sitten jostakin käytöshäiriöstä who knows...Voihan hyvinkin olla, että homoseksuaalisuuskin on jonkinlainen käytös/kehityshäiriö, vaikka sitä nykyään pidetäänkin ihan omana seksuaalisen suuntautumisen muotona...
Mutta She-male, jos se nyt sitten määritellään tässä biologisesti mieheksi, joka on hankkinut itselleen rinnat (muttei tahdo eroon peniksestään) haluaa leikkiä "toista sukupuolta"...en mä usko, että siinä täytyy olla yhtään sen enempää rikki kuin perusheteronkaan omine ongelmineen...tietty, maailma ei välttämättä suomessa ole vielä valmis siihen, ettei sukupuolisuus olekaan geneettisesti tai biologisesti määräytyvä ominaisuus, vaan on viimekädessä sosiaalinen ja sosiologinen ilmiö.
Tai kenties tämä on jokin erikoinen homoseksuaalisuuden muoto sekä näiden "tyttöjen" puolelta (haluavat leikkiä tyttöjä ja olla miesten "tyttöjä" ja tulla kohdelluksi tyttönä) että myös niiden miesten puolelta, jotka fantasioivat tytöistä, joilla on peenis.
Korjatkaa She-malet sun muut jos olen ihan väärässä.
Shemalet on psyykkisesti ehjiä ja kokevat olevansa sitä mitä todella ovat ja haluavat olla
Ongelmia heille syntyy sinunlaistesi ahdasmielisten ihmisten tuomitsevasta suhtautumisesta
ota ensin selvää asiasta ja kerro vasta sitten mielipiteesi
En mä ole ahdasmielinen enkä tuomitse, mutta kyllä minulle tulee sairaan paha olo, kun ajattelen tällaisia ihmispoloja. Ja kun katsoo näitä viestejä täällä, niin näihin sekasukupuolisiin suhtaudutaan aivan seksiobjekteina. Siksi minun käy heitä sääliksi, sillä he ovat arvokkaita ihmisiä ja varmasti syvällä sisällä kärsivät hirveästi tällaisesta esineellistämisestä.
Selvennän vielä ajatustani, että täällä suhtaudutaan heihin kuin joskus aikanaan sirkuksessa vammaisiin ihmisiin, esineellistäen.
"mutta kyllä minulle tulee sairaan paha olo, kun ajattelen tällaisia ihmispoloja."
Mikä oikeus sinulla on nimitellä heitä "ihmispoloiksi" kun et ilmeisesti tunne henkilökohtaisesti yhtään shemalea
Shemalet ovat omasta halustaan sitä mitä haluavat olla
Ongelmia heille tuottaa sinunlaisesi ahdasmieliset luupäät jotka nimittelevät heitä "ihmispoloiksi"
Onpas täällä aggressiivista väkeä. Miksi tällainen reaktio? Mistä sinä tiedät, että he ovat omasta halustaan sellaisia? Voihan se ihan hyvin olla sellainen häiriötila, mistä he itse kärsivät - ja toiset vielä käyttävät hyväkseen!
Ihmeellisempi. Säälittävyys on hieman, kuinka sen sanoisi...tilannesidonnaista. Hieman asiaa seuranneena monasti epäonnistuneen korjausleikkauksen jälkeinen elämä on paljon surullisempaa kuin konsanaa shemalena eläminen.
Niimpä valinta shemalena olemiselle vaikuttaa paljon realistisemmalle kuin konsanaan kirurgia.
Nyt tarkoitan niitä henkilötä, jotka ovat vuosikaudet olleet hormonaalisesesti naisia ja myös ulkoisesti sekä juridisesti.
Se epärealistisuus, mikä näillä sivuilla näkyy, on luja uskomus shemalen miesmäisten seksuaalisten toimintojen olemassaolo, on varsin fantasmaattinen. Todellisuudessa ejakulaatioon kykenevä erektion omava shemale on mies, karvainen ja partaa kasvava, haisee ja maistuu miehelle. Siitä on feminiinisyys kaukana.
Väittäisin, että tällaisen shemale koemus maassamme johtaisi suoraan bedofiliasta syytettyjen penkille.
Se mikä täällä on unohdettu, on, että hyvin monet naiset hyväksyvät ja ovat kiinnostuneen shemaleista. Varsin varteenotettava kilpailija miesdiggareille. Jos shemalella on mahdollisuus valita hyväle tuoksuvan femalen ja haisevan miehen kesken, niin ei eppäilystäkään mihinkä sitä suuntautuu.
semale vaan :)
Olen jo tuonut ilmi oman (sekä eräiden muidenkin) mielipiteen siitä, että muita kuin itsensä "shemaleksi" vapaaehtoisesti määritteleviä kutsutaan tällä varsin epämiellyttäviä erityismerkityksiä sisältävällä nimikkeellä, joten en toista sitä tässä. Sen sijaan tietämättömyyden levittäminen on asia johon en voi olla puuttumatta.
Ihmisen aivot ovat sukupuolielin. Ne ovat fyysisesti sukupuolittuneet, niin että yhdelläkään naisella ei voi edes teoriassa olla samanlaisia aivoja kuin yhdelläkään miehellä, ja päinvastoin. Ihmisen, jonka aivot ovat sukupuolittuneet naisen aivoiksi, on yhtä helppoa elää miehen elämää kuin naisen lisääntymiselimillä on penetroida ketään. Nämä fysikaaliset erot voidaan joiltain osin jopa todeta patologisessa tutkimuksessa, tosin vasta kuoleman jälkeen. Täysin aivojen sukupuolisen erilaistumisen yksityiskohtia ja alueita ei vielä tunneta. Siitä huolimatta tiedetään melkeinpä päivien tarkkuudella milloin aivojen sukupuolittuminen tapahtuu. Se on ensimmäinen sukupuolittumistapahtuma sikiössä, ja lisääntymiselinten sukupuolittuminen tapahtuu vasta myöhemmin, eri kehitysvaiheessa.
Normaalisti kromosomit ja hormonit pitävät huolen siitä, että aivot ja muut kehon sukupuolittuvat ominaisuudet eivät kehity toisilleen ristiriitaisella tavalla. Tämä kehitys on kuitenkin altis häiriöille, jotka voivat olla geneettisiä tai ulkoisia, esim äidin kokema stressi tai ruuassa nauttimat ympäristömyrkyt. Jos kehitys häiriintyy kriittisessä vaiheessa, aivojen kehitys voi johtaa "väärään" lopputulokseen ruumiin kokonaisuutta ajatellen. Miehen muotoiselle ihmiselle kehittyy naisen aivot, tai naisen muotoiselle miehen aivot. Muutosta on mahdotonta tämän jälkeen enää peruuttaa, korkeintaan voidaan tehdä niitä sukupuolitunnusmerkkeihin vaikuttavia hoitoja joista muodostuu niinkutsuttu sukupuolenkorjausprosessi.
Sukupuolittumiskehityksessä tapahtuu joskus myös häiriöitä lisääntymiselinten ja muiden ulkoisten sukupuolitunnusmerkkien kehityksessä. Nämä ovat selkeimpiä intersukupuolisiksi määritellyillä ihmisillä, mutta usein transsukupuolisillakin havaitaan joidenkin sukupuolitunnusmerkkien vaillinaista tai poikkeavaa kehitystä. Kunnollista tutkimusta aiheesta saadaan vielä odotella, ehkä pitkäänkin.
Koska aivojen poikkeava sukupuolisuus on häiriö eikä kehittynyt ominaisuus, ja sillä saattaa olla useita eri syitä, on lopputuloksenakin hieman erilaisia ihmisiä. Jotkut nk. puhtaita tai "ehdottomia" transsukupuolisia, jotka eivät voi elää tasapainoista elämää ilman täydellistä korjausprosessin läpikäymistä. Itse asiassa on henkisen terveyden ja tasapainon kannalta hyvin tuhoisaa estää tällaisen ihmisen hoitaminen. Ei ihme että suuri osa hoitamattomista transsukupuolisista tappaa itsensä. On kuitenkin olemassa myös aivojen sukupuolittumista, joka ei selvästikään ole täysin "ehdotonta". Nämä ihmiset saattavat olla identiteetiltään ja tarpeiltaan ympäristön ärsykkäiden muokattavissa ja vallitsevasta mielipideilmastosta riippuen päätyä joko täydelliseen tai osittaiseen korjaukseen. Osa heistä voi elää jopa koko ikänsä "väärässä" sukupuolessaan, joskin yleensä he kärsivät keskivertoa enemmän mielialahäiriöistä kuten masennuksesta ja ahdistuksesta. Ihmisen synnynnäinen persoonallisuustyyppi vaikuttaa myös siihen miten omaan sukupuolisuuteensa suhtautuu.
Toistaiseksi tieteellinen tieto ei riitä selittämään ihmisiä, joiden sukupuolinen identiteetti ei ole ristiriidassa ruumiin sukupuolitunnusmerkkien kanssa, mutta jotka kokevat tarvetta ajoittain esiintyä vastakkaisen sukupuolen roolissa. Erään teorian mukaan sukupuolityypillinen käytös olisi osittain geneettistä, ja määräytyisi erillään aivojen sukupuoli-identiteetin ja kehon sukupuoliominaisuuksien määrittymisvaiheista. Se saattaa olla myös seurausta varhaislapsuuden kokemuksista tai jopa murrosiässä saaduista vaikutteista. Transvestiittien aivoja ei tietääkseni ole tutkittu kuten transsukupuolisten.
Mitä siis ovat "shemalet"? Oletettavasti he ovat ihmisiä, jotka sukupuolittumiskehitykseltään jossain määrin tavallisuudesta poikkeavia. Se että he haluavat säilyttää sellaiset miehisen sukupuolen tunnusmerkit kuten peniksen ja kivekset viittaa siihen, että heidän aivojensa sukupuolittuminen ei kuitenkaan ole johtanut täysin naisellistuneisiin aivoihin. On vielä kiistanalaista, onko sukupuolisuuden tuntemus muokattavissa murrosikään asti, joten teoriassa "shemalet" voivat olla ihmisiä, jotka olisivat toisessa tilanteessa kehittyneet transnaisiksi. Yleensä "shemalet" tulevat myös kulttuureista, joissa täydellinen sukupuolenkorjaus on hyvin vaikeasti saavutettavissa, eikä sitä hyväksytä juuri edes vähemmistöpiireissä. Se on näissä oloissa siis vain "ehdottomien" transsukupuolisten valinta, kun taas toisten, sukupuolittumiseltaan joustavampien yksilöiden on helpompi sosiaalisista syistä omaksua "shemalen" sukupuolisekamelska. Tämä ei kuitenkaan tarkoita etteikö kaikissa olosuhteissa esiintyisi yksilöitä, joiden sukupuolinen tuntemus pitää sisällään jonkinlaisen tasapainon naisellisten ja miehisten ominaisuuksien välillä. Useimmissa länsimaissa näistä ihmisistä tosin käytetään termiä "transgender", "androgyyni" tai "intergenderinen", sillä "shemale" yhdistyy hyvin vahvasti prostituutioon ja pornoteollisuuteen.
Nyt tarvittaisiin myös jotain faktaa väitteiden tueksi.
Ukoisin, että aivotutkijat ovat asiasta hyvin paljon eri mieltä. Jos vaikka tutkittavien ruhmä on ollut 7 henkilöä ja verrookiryhmä samansuuruinen, niin validiteetti on hyvin hatara, vaikka p olisi kuinka hyvä tahansa.Tämän ovat todenneet myös hollantilaiset alan tutkijat ja tutkimuksen tekijät ja varoittaneet tutkimustulosten yleistämistä tässä vaiheessa.
Sukupuoli ei koskaan ole myöskään pelkän biologian tulos, silloinhan putoaisi pohja pois koko teorialta.Toisin sanoen nature nuture ajattelu on edelleen varsin validi. Kaikki on sidoksissa toisiinsa, kukaan ei elä tyhjiössä.
Reality ....
Niinpä niin, faktaa tarvittaisiin, kuten monella muullakin teoreettisella tieteenalalla. Kuitenkin jos olet aiheeseen noinkin hyvin tutustunut, tiedät kuinka rikollisen vähän todellista tutkimusta transilmiöstä ja sen syntytavoista on tehty. (Siitä huolimatta viittaamasi kuuluisa ja paljon käsitelty tutkimus on vain yksi monista.) Usein jokin tieto on jo olemassa kenen tahansa ulottuvilla, mutta ei vain löydy ihmistä kokoamaan sitä tieteellisen tutkimuksen kriteerit täyttäväksi kokonaisuudeksi. Samalla populistiset huuhaamaakarit voivat julkaista pseudotieteellistä potaskaa kunhan osaavat vain vedota riittävän suurien ihmisjoukkojen tunteisiin. Tosin kovin kauan eivät nämäkään tieteen sääntöjen venyttäjät ehdi maineen aalloilla ratsastaa ennen kuin löytävät itsensä turvallaan suu täynnä hiekkaa, kuten eräät esimerkit osoittavat. Jälleen, oletan että asia on sinulle tuttu, mutta lisätiedon omatoiminen hankkiminenkaan ei varmasti ole ylivoimainen odotus.
En aio ryhtyä tähän väittelyyn, koska siitä syntyisi vain mihinkään johtamaton köydenveto edes takaisin, koska tietämys transilmiön luonteesta on kuin 1000 palan palapeli josta puuttuu 990 palaa. Aina välillä julkaistaan yksi tutkimus tai löydös, ja pian sen perään sen kanssa ristiriidassa oleva uusi tieto. Viimeisin tiedeuutinen aivojen sukupuolittumiseen liittyen taisi kiertää maailmalla viikko pari sitten. Pahimmillaan ihmiset tekevät samoista tutkimuksista täysin ristiriidassa keskenään olevia päätelmiä, ja loogisesti asiaa lähestyvätkin onnistuvat yleensä jossain vaiheessa puhumaan päähänsä nyrkinmeneviä reikiä. Missään ei ihmisen kykenemättömyys todelliseen objektiivisuuteen ole niin ilmeistä kuin ihmisen psyykeä tieteellisesti käsiteltäessä. Tämän katson tarkoittavan myös omia käsityksiäni.
Aiheesta on jo aivan riittävästi keskustelua, kiistelyä, riitelyä ja suoranaista sodankäyntiä muualla netissä. Näkemyksiä aiheesta on karkeasti ottaen kaksi, ja niistä toinen sanoo sukupuoli-identiteetin fiksautuvan kohdussa ja toinen väittää että se kehittyy vasta syntymän jälkeen. On kuitenkin valittava puolista toinen, tai sitten jäätävä seisomaan neutraalille maaperälle missä taatusti jää molempien osapuolien ristitulen alle. Jos luit kirjoitukseni tarkkaan, pudottelin siihen joitain viitteitä omasta käsityksestäni, jonka mukaan pelkkä sukupuoli-identiteetin määräytyminen ei välttämättä sanele koko sukupuolisen tuntemuksen monimutkaista, kenties koko ihmisen eliniän ajan kutoutuvaa verkkoa. Sen enempää aiheesta en aio enää jatkaa.
Kiitokset mielenkiinnosta.
Vai haluat sinä faktoja? Miten olisivat ne lukemattomat väärään sukupuoleen vauvoina leikatut intersukupuoliset lapset, tai onnettomuuksien vuoksi toiseen sukupuoleen leikatut ja kasvatut vauvat, jotka joutuvat kärsimään läpi ne samat tuskat ja ongelmat kuin transihmisetkin? David Reimerillä olisi varmasti muutamia valittuja sanoja sanottavaksi kaikille "nurture"-argumentin puolustajille, jos hän olisi selvinnyt kokemuksistaan hengissä.
Jos haluat vielä puolustaa käsitystä jonka mukaan sukupuoleen voi kasvattaa, eikä se ole biologisesti valmiiksi määräytynyt ominaisuus, niin siitä vaan tekemään ihmiskokeita hypoteesisi todistamiseksi. Katsotaan onnistutko sinä siinä, missä ilmeisesti katsot tuhansien vanhempien epäonnistuneen. Jos et muuta, pääset ainakin historiaan 2000-luvun suurimman ihmisoikeusrikoksen tekijänä!
Aivan pakko vielä lisätä yksi juttu, kun nyt otit puheeksi aivotutkimuksen hypotalamuksen BSTc:n koosta eri sukupuolilla. Sekä tutkimuksen korostajat että vähättelijät unohtavat yleensä, että koko aivoalueen yhteys sukupuoli-identiteettiin on pelkkä olettamus, hädin tuskin teoria. Aivoissa kun ei ole sellaisia kivoja pikku nimikylttejä jotka kertovat, mitä mikin osa tekee. Vaikka saataisiin jostain tuhat trans- ja normaalinaisen, ja tuhat trans- ja normaalimiehen aivoja vertailtaviksi, ja tulokset edelleen osoittaisivat trans- ja normaalinaisten sekä trans- ja normaalimiesten BSTc:n kokojen vastaavan toisiaan, se ei vieläkään todistaisi pohjimmaista oletusta. Jos vertailevassa tutkimuksessa miespuolisten transvestiittien BSTc olisikin samankokoinen kuin trans- ja normaalinaisilla, koko idea BSTc:stä sukupuoli-identiteetin määrääjänä romahtaisi kerralla.
Sukupuoli-identiteetin määräytymispaikkaa aivoista ei voida varmuudella osoittaa nyt, eikä sitä varmasti pystytä osoittamaan pitkään aikaan. Kuolleita aivoja sorkkimalla saa elävistä ja kehittyvistä aivoista aika vähän tietoa. Sen sijaan tuhannet, jopa miljoonat esimerkit ympäri maailmaa osoittavat, että vaikka kuinka yrittäisi, ei tytöstä saa poikaa eikä pojasta tyttöä. Sen voi joko myöntää tosiasiana tai painaa päänsä hiekkaan, mutta ne ihmiskohtalot eivät katoa minnekään.
Luin vastauksesi unen pöpperössä..olet selvästikin asiantuntija...kenties kannattaisi kirjoittaa väitöskirja aiheesta ja koota se tutkimustulosten rypäs...jos kerran kykyä ka intoa löytyy...Kuitenkin, mikäli nyt luin ja tajusin kantasi oikein, olet palauttanut sukupuolisen identiteetin määräytymisen hienosti redusoiden sen aivojen sukupuolittumiseen...joka tapahtuu...? Joskus...jossain...En ole ihan varma voinko common sensen valossa hyväksyä tuota faktaksi...että aivot määräisivät loppupelissä sen, onko ihminen mies vai nainen...mitä yleensä on "mies" tai "nainen"...tuntuu siltä, että koko dikotomia miehen ja naisen välillä on tapahtunut historian aikana vain käytännön tarpeesta luonnostaan...naiset synnyttävät ja ihmettävät ja hoitavat lapsia jne...miehet tuovat liharuokaa luolaan...puhdasta evoluutiobiologiaa...nyt kun ne roolit ja käyttäytymismallit ovat vakiintuneet tässä ajassa...tapahtuu sitten niin, että ilmenee tällaisia anomalioita ja poikkeamia ns. normaalijakaumassa...niitä sitten tässä ihmettelemme...Siltikään, en tältä istumalta kyllä hyväksy tuota ajatusta, että sukupuoli-identiteetti määräytyisi aivojen rakenteen perusteella...tällöinhän kaikki erikoiset seksuaalisen käytöksen muodot voitaisiin perustella tyyliin: Matti on transseksuaali, hänen aivojensa rakenne on sellainen...hän ei voi itselleen mitään, koska vaikka tädillä on munat, niin hänen päänsä on tädin...Minä asiaan sen enemmän perehtymättä kyllä painottaisin kuitenkin enemmän ympäristöä ja henkilön omia valintoja...kenties tässä on sama vanhan kolmio kuin monessa muussakin asiassa, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Geenit ympäristö kokeva subjekti = lopputuloksena normaalijakautumasta seksuaaliselta käytökseltään poikkeava ihminen.
>>> En ole ihan varma voinko common sensen valossa hyväksyä tuota faktaksi...
Mistä ihmiset sen muka tietää, että mitä mulla on tuolla alapäässä ? Ei ne sitä mun naamasta nää. Joten mua ainakin kohdellaan ihan tavallisena, tosin temperamenttisena naisena. Jos mua joku esineellistää, mua lähinnä naurattaa. Ei mua oo sokerista tehty, vaikka herkkä ihminen olenkin. Onneks mulla on rakkautta ja ihmisiä ympärilläni, asiat on ihan hyvin. Ja mulla on hyvä työpaikka. Et ihan tavallista elämää, vaan... :)
Naiset on ihania. Ja ihanaa olla nainen, vaikka transnainen olenkin. Naistenvälinen rakkaus on niin kaunistakin.... :)
Outoa kun ihmiset kirjoittelevat tälle palstalle kiihkomielisesti...jos sama keskustelu käytäisiin pyöreän pöydän ääressä, niin aina kun joku sanoisi jotakin, joku toinen hyppäisi pöydälle osoittamaan sormella..."Oot ihan vitun eksyksissä, mutta ole vaan, en jaksa edes perustella..." todella tasokasta keskustelua kerta kaikkiaan!!! Hyvän käytöksen kirja on luettu moneen kertaan ja silleen...
Mikäs siinä mielipiteessä nyt oli sellaista, että pitäisi käydä korjaushoidossa...Hyväksyn sen tässä keskustelussa annetun proposition, että sukupuoli sijaitsee aivoissa, mutta minusta edelleen tuntuu, että niin ympäristö kuin yksilön omat valinnat vaikuttavat siihen. Eli edelleen, en ole sitä mieltä, että jos mies haluaa olla nainen, se johtuu VAIN siitä, että hänellä on sellainen pää...hänellä on naisen aivot, koska hän syntyi naisen aivoilla/aivoihin...mikä tässä mielipiteessä on niin kamalaa? Perustele, selvennä...tai nolla pistettä.
Asiahan on niin, että tosiasiat eivät ole mielipiteenvaraisia, mutta niistä tehtävät päätelmät ovat. Tämä johtaa usein siihen, että mielipiteitä esitetään suuntaan ja toiseen niin kauan kun tosiasioiden tuntemus jättää vielä jotakin liikkumavaraa mielipiteille. Edes musertava yksiselitteisten tosiasioiden paljous ei saa kaikkia muuttamaan jumittuneita mielipiteitään (ks. Flat Earth Society), joten on ilmeistä että mielipiteitä esitetään hyvinkin runsaasti silloin kun selkeää todistusaineistoa on vähän ja sekin jättää paljon varaa tulkinnoille. On väistämätöntä että joku aina turhautuu kohdatessaan mielipiteen, joka ei varsinaisesti vastaa tunnettuja tosiasioita - tai niistä itse tehtyjä tulkintoja - mutta joka ei myöskään ole olemassa olevalla todistusaineistolla aukottomasti kumottavissa.
Lisäksi minusta näyttää nyt siltä, että keskustelua taitaa vaivata tietynlainen "klimpittäminen", jossa monimutkainen kokonaisuus yritetään pelkistää yhdeksi ainoaksi yksityiskohdaksi. Tätä voidaan tehdä sekä argumenteissa puolesta että vastaan. Sukupuoleen esimerkiksi liittyy niin monenlaisia erilaisia hahmottamisen ja kokemuksen tasoja, että kaiken niputtaminen yhden sanan alle vain vaikeuttaa asian käsittelyä. "Minä olen nainen", "minä haluan rinnat" ja "minä pidän virkkaamisesta ja vaaleanpunaisista asioista" ovat varsin todennäköisesti kolme erilaista ja erillistä sukupuolisen kokemuksen tasoa. Virkkaaminen ja vaaleanpunainen yhdistetään naisiin pelkästään kulttuuristen tekijöiden vuoksi. Rinnat ihminen voi haluta monesta syystä, jotka eivät välttämättä edellytä kokemusta omasta naissukupuoleen kuulumisesta. Kukaan ei kai tiedä onko ihmiseen kirjoitettu jonkinlainen "kehon kartta" eri sukupuolia varten, vai oppiiko lapsi tunnistamaan sukupuoliset tunnusmerkit havainnoimalla. Tällöin lapsi jolla on kokemus "minä olen nainen" oppisi että hänelle tulisi kehittyä rinnat, koska muillakin naispuolisilla sellaiset on.
"Minä olen nainen"-kokemus on lähinnä se sukupuoli-identiteetin ydinosa, jonka alkuperää etsitään ja josta eniten kiistellään. Tämä kokemus on varmasti ainakin alitajuinen, eikä välttämättä ihmiselle lainkaan mieluinen tai edullinen, joten omat preferenssit tuskin sitä synnyttävät. Mutta voiko se syntyä lapsuudessa leimaantumisen kautta, vai onko sen ytimenä jokin aivojen fyysinen rakenne joka varmistaa että urokset ja naaraat löytävät oikean paikkansa populaatiossa ja lisääntyvät asianmukaisesti? Jälkimmäisestä on todisteita muilla selkärankaisilla, samoin transsukupuolisuutta tiedetään ilmenevän ihmisillä jotka ovat altistuneet sikiöaikanaan tietyille keinotekoisille hormoneille. Suurempi kysyms onkin kai siinä, miten merkittävä tällainen kohdussa tapahtunut muutos on jatkon kannalta. Voiko se edelleen kääntyä vastakkaiseksi lapsuusajan leimautumisen myötä, vai ohjaako se sukupuoli-identiteetin kehitystä kohti yhtä ainoaa mahdollista lopputulosta? Ovatko transgenderit ja non-opit kenties ihmisiä joilla sukupuolen fyysinen määrittyminen kohdussa ja sukupuolinen leimaantuminen myöhemmin ovat tapahtuneet ristiin?
Kukaan ei tiedä, ainakaan vielä. Homoseksuaalisen suuntautumisen synnystä kiisteltiin pitkään ja monet pitivät homogeeniä naurettavan ajatuksena. Nyt ainakin yksi homoudelle altistava geeni tunnetaan, samoin kuin se, että homouden voi tunnistaa jo pikkulapsissa, eikä sen syntymän jälkeinen "kitkeminen" ihmisestä ole mahdollista. Kuitenkaan ei vielä ymmärretä täysin, miksi homoseksuaalisuus esiintyy toisilla heteroseksuualisuuden kanssa rinnakkain (biseksuaalisuus) ja on toisilla ehdotonta suuntautumista samaan sukupuoleen. Transilmiöstä tiedetään vieläkin vähemmän, jopa niin vähän ettei tiedetä onko transvestismin ja transsukupuolisuuden synnyllä mitään yhteistä nimittäjää. Transsukupuolisuutta aiheuttavasta geenistä tai geeneistä on esitetty spekulaatioita, mutta mitään ei ole toistaiseksi löydetty. Samoin kuin homoseksuaalisuuden, transsukupuolisuuden tiedetään ilmaannuttuaan olevan pysyvä ominaisuus jota ei enää voida muuttaa. Vastausta siihen, milloin transsukupuolisuus todella ilmaantuu pysyvässä muodossaan ei kuitenkaan tiedetä.
Asiaa vielä hieman hämmentääkseni totean, että miesten ja naisten kognitiivisessa toiminnassa on todella havaittu eroja, samoin tietyissä hermostollisissa eroissa miesten ja naisten ominaisuudet ovat niin selvästi erilaiset, etteivät variaation ääripäätkään mene päällekkäin. Kuitenkin stereotyyppiset naisominaisuudet voivat poikkeustapauksessa kehittyä miehelle tai miesominaisuudet naiselle. Nämä ihmiset eivät kuitenkaan ole välttämättä transihmisiä, vaan heidän sukupuolinen kokemuksensa on ruumiin muun kehityksen kanssa sopusoinnussa. Osa näistä ominaisuuksista voi olla opittuja, mutta osa varmasti perinnöllisiä, genetiikan ja hormonien aikaansaamia. Tämä tekee aivojen sukupuolisuudenkin hieman hämmentäväksi ominaisuudeksi. Epävirallisesti transsukupuolisten sukupuolistereotyyppisten ominaisuuksien väitetään olevan omaksi koettua sukupuolta vastaavia, mutta todellinen tutkimustieto puuttuu. Lisäksi loogisesti transsukupuolisilla sukupuolistereotyyppisten ominaisuuksien pitäisi voida olla ristiriidassa koetun sukupuolen kanssa, mikäli nämä ominaisuudet eivät todellakaan ole sidottuja toisiinsa.
Onpa ilo lukea noin hyvin muotoiltuja näkemyksiä kuin lepinkäisen teksti oli.
Hyvin ymmärrän mistä puhut, mutta onneksi
tajuntaa ja tajunnallisuutta ei voi kokonaan redusoida aivoihin/aivokemiaksi. Me ollaan
paljon, paljon syvempiä olentoja kuin ("vain") nämä kehomme. Siksi tämä käsitteiden sekamelska.
On vielä paljon, mitä ihmiskunta ei itsestään
tiedä. Ja miten voisikaan, koska olemme
jatkuvasti itse itseämme alati uudeksi luomassa,
joka hetki muuntuen - tahdoimmepa tai emme.
Kuka määrittää itsensä miksikin?
Kuka tai mikä TAHDOT olla?
Tämän kehon katoamisen jälkeenkin,
tajuntojen muuntumisen ja kehittymisen loputtomassa leikissä?
Täällä puhuu non-op -olento, joka ei tarvitse hormoneja, eikä leikkauksia ymmärtääkseen, elääkseen ja kokeakseen tajunnallisen androgyyniutensa - joka ilmenee omalla
tavallaan myös tässä tämän-kertaisessa kehollisuudessa. Silti ja ehkä juuri siksi hyväksyn kaikille muille juuri ne tavat ilmaista itseään minkä kukin parhaaksi kokee ja todeksi tekee.
Usein olen vain miettinyt sitä, kuinka paljon
ihmiset ovatkaan ehdollistuneet oman kulttuurinsa
ohjelmoinnille... ja kuinka ne ehdollistumat
estävät ihmisiä/olentoja löytämästä omaa
tietään... kukin tavallaan.
:)
ONyX
oon transmiees, kukaan ei onneks tunnista, joten päätin kirjottaa et saat ylös. en ole feikki, tainoo, miten sen uskot? 11 vuotias, 37.5 kiloa, 146,7 cm... Poikien vaatteissa jaa aikeissa. Öö
siis eiku.
meen tosta noin lukemaan ylätekstei.
Käsite shemale tulee kolmannen maailman kulttuureista (mm. brasilia, thaimaa...) joissa on jo pitkät perinteet siitä että sukupuolia voi olla useampia kuin kaksi, toisin kuin meillä täällä puritaanikristillisessä pohjoismaassa.
Esimierkiksi aasiassa buddhalaisessa maailmankatsomuksessa on kolmenlaisia sieluja (nainen, mies ja katoy (ladyboy, shemale..) Suhtautuminen näihin kolmannen sukupuolen edustajiin vaihtelee hyvin paljon eri aasian maissa. Seksityöläisinä nämä ovat halveksittuja ja näkyvimpiä yhteiskunnassa mutta katoy-ihmisiä löytyy myös arvostetuista asemista, on firman johtajia, lääkäreitä, lakimiehiä jne mutta heitä ei helpolla erotakkaan "shemaleiksi".
Länsimaissa varsinkin transseksuaalit ottavat termin loukkaavana, kuin olisi jotenkin väärin tai puuttellista kokea olevansa seksuaalinen ilman kuulumista dualistiseen sukupuolikäsitykseen. Kehon silpominen sitten koetaan oikeaksi, "luonnolliseksi" ratkaisuksi.. On sanottu että kaikki herkkyys katoaa genitaalialueelta kun penis on muutettu emättimiseksi.
Toisaalta meillä täällä lännessä ei ole kuin todella harvinaisissa tapauksissa sitä etua mikä aasialaisessa ja latinalaisen amerikan geeniperimässä voi olla. Eli hyvällä tuurilla XY-poika saattaa kasvaa luonnostaan todella naiselliseksi lantiota, takamusta ja kasvoja myöten. Reinosta ei helpolla tule Ritvaa.
Tietojesi rajallisuus paljastuu jo kökön transseksuaali-termin käytöstä, sillä kyseessä ei ole seksuaalisuus, vaan sukupuolisuus. Vaikka tuo nimitys on toistaiseksi vielä Suomen laissa, jopa omat lääkärini nimesivät diagnoosini transsukupuolisuudeksi. Kukaan näissä piireissä ei puhu transseksuaaleista, eivät varsinkaan "tietäjät". Asia on ehkä selvempi hahmottaa, jahka toteat translasten ja aseksuaalisten transihmisten olemassaolon, keillä ei edes voi olla seksuaalisia motivaatioita.
Asenteellisuutesi taas paljastuu kyynisestä käsityksestä, joka sinulla on genitaalileikkauksista. Puhut "silpomisesta", ihan niinkuin kirurgi vetäisisi liukuhihnalta tulevilta "shemaleilta" kivekset pois keittiöveitsellä, sitten tökkäisi sillä peniksen emättimeksi lantion sisälle ja pistäisi pakettiin. Tämä 4-8 tuntia kestävä leikkaus on tarkkaa tiedettä ja taidetta, jossa kirurgit ottavat huomioon mm. hermoratojen (tuntoherkkyyden) säilyttämisen, luonnollisen anatomian, esteettisen ulkonäön, emättimen riittävän syvyyden, ym. tärkeät asiat. Jos hankkii emättimensä jonkun halvan katukaupan kautta ja valittaa tunnon menettämistä, se on sitten oma vika.
Lisään vielä että sinulla on vääristynyt käsitys suomalaisten transsukupuolisten kehityksestä. Ikä on suurin tekijä joka vaikuttaa hormonien toimimiseen. Itselläni mitkään ominaisuudet eivät olleet kovin jykevöityneet hormonit aloittaessani kun mittariin tuli 20. Näin olisi käynyt vasta myöhemmin 20-35 ikävuosien välillä, kuten isälleni ja isoisälleni. Vartaloni on ehkä 5%-10% suurikokoisempi ja pidempi kuin keskimäärin naisystävieni, mutta muoto on takamusta myöten ihan yhtä naisellinen. Tunnen itseni lisäksi useita kaltaisiani, keihin olen aikoinani tutustunut vertaistuessa. Hormonit toimivat!
"Länsimaissa varsinkin transseksuaalit ottavat termin loukkaavana, kuin olisi jotenkin väärin tai puuttellista kokea olevansa seksuaalinen ilman kuulumista dualistiseen sukupuolikäsitykseen."
Se ei ole varsinaisesti loukkaava, transuttelu on. Mutta nimitys on virheellinen koska termillä ei tarkoiteta seksuaalisuutta. Minulla kyllä halut hyrrää ja koen olevani seksuaalinen, mutta en transseksuaalinen.
"Kehon silpominen sitten koetaan oikeaksi, "luonnolliseksi" ratkaisuksi.."
Varmaankin pidät kaikkia synnynnäisten fyysisten vikojen korjausta silpomisena. Taitaisi huulihalkioisen lapsen äiti vedellä pitkin korviasi jos sanoisit että hän on antanut silpoa lapsensa.
"On sanottu että kaikki herkkyys katoaa genitaalialueelta kun penis on muutettu emättimiseksi."
Ehkä joskus hyvin kauan sitten kun leikkaustekniikka oli hyvin alkeellista näissä korjausleikkauksissa. Jos nykypäivänä tulee tunnottomuutta, se lasketaan harvinaiseksi komplikaatioksi. Suomalaiset plastiikkakirurgit tekevät erittäin huolellista työtä jotta tuntoherkkyys säilyy.
"Eli hyvällä tuurilla XY-poika saattaa kasvaa luonnostaan todella naiselliseksi lantiota, takamusta ja kasvoja myöten. Reinosta ei helpolla tule Ritvaa."
Kyllä hormonihoito vaikuttaa vartalon pehmytkudoksiin yllättävän tehokkaasti, jopa silloinkin kun ikää on ehtinyt jo kertymään. Lihakset muuttuvat naisellisiksi, rasvat sijoittuvat naismallisesti ja iho ohenee ja pehmenee, karvoitus ja hiuksetkin muuttuvat. Nämä vaikuttaa jopa kasvonpiirteisiin. Kyllä Reinosta tulee Ritva, se kuinka helposti on henkilö- ja tulkintakysymys.
Tarkennetaan vielä jo muiden kirjoittamia vastauksia tämän verran.
"Käsite shemale tulee kolmannen maailman kulttuureista (mm. brasilia, thaimaa...) joissa on jo pitkät perinteet siitä että sukupuolia voi olla useampia kuin kaksi, toisin kuin meillä täällä puritaanikristillisessä pohjoismaassa."
Käsite "shemale" on länsimaista perua aivan täysin, samoin kuin ladyboy. Ladyboy on käsite tai termi joka on Kaakkois-Aasiassa syntynyt kolonialistisessa ympäristössä länsimaalaisten toimesta ja joka on siirtynyt yleisempään kulttuuriin Kaakkois-Aasialaisen ja etenkin thaimaalaisen viihdekulttuurin kehittyessä n. 50-luvulta eteenpäin. Ladyboylla on tämän viihdekulttuurin kehittymisessä ollut aivan oma roolinsa. Shemale-termi puolestaan on Kaakkois-Aasian yhteyteen kulkeutunut enemmänkin internetpornon myötä viimeisen parin vuosikymmenen aikana eikä ole siellä päin kovin yleinen. Molempia näitä yleistetään juuri tuon nettipornon toimesta rankasti ympäri maailman, mutta eritoten länsimaissa.
Katoy on puolestaan vain yksi, Thaimaan alueella käytetty termi, jonka lisäksi Kaakkois-Aasian eri yhteiskunnissa on runsaasti muitakin eri termejä ja sukupuolen hahmottamisia. Kaakkois-Aasia ei voi mitenkään sumputtaa vain yhdeksi "buddhalaiseksi" alueeksi tai muuksikaan, sillä kyse on uskomattoman rikkaasta ja vaihtelevasta kulttuurialueesta. Luulen ettei buddhalaisuuskaan ole sinulle aivan selvää kauraa.
"Seksityöläisinä nämä ovat halveksittuja ja näkyvimpiä yhteiskunnassa mutta katoy-ihmisiä löytyy myös arvostetuista asemista, on firman johtajia, lääkäreitä, lakimiehiä jne mutta heitä ei helpolla erotakkaan "shemaleiksi"."
Myös Thaimaassa, josta selkeästi puhut, niin sanottu transtausta seuraa katoyhin luettua henkilöä kuin tauti. Tarvitset enemmän tietoa aiheesta.
"Länsimaissa varsinkin transseksuaalit ottavat termin loukkaavana, kuin olisi jotenkin väärin tai puuttellista kokea olevansa seksuaalinen ilman kuulumista dualistiseen sukupuolikäsitykseen. "
Miksi pitäisi olla sinut jonkun sellaisen sukupuolikategorian kanssa johon ei koe kuuluvansa? Sitten pitäisi varmaan olla sinut minkä tahansa kanssa, esimerkiksi miehittelyn. Ja edelleen, shemale ja ladyboy nimenomaan ovat kategorisia seurauksia tästä "dualistisesta sukupuolikäsityksestä", länsimaista tuotantoa.
"Toisaalta meillä täällä lännessä ei ole kuin todella harvinaisissa tapauksissa sitä etua mikä aasialaisessa ja latinalaisen amerikan geeniperimässä voi olla. Eli hyvällä tuurilla XY-poika saattaa kasvaa luonnostaan todella naiselliseksi lantiota, takamusta ja kasvoja myöten. Reinosta ei helpolla tule Ritvaa. "
Tämä on puhdasta sopaa ja eksotisoimista. Olenko aivan väärässä, ettet muutenkaan pidä eurooppalaisesta tai ainakaan suomalaisesta kulttuurista juurikaan? Sinulla on tässä fyysisten piirteiden katsomisessa sama klassinen ongelma kuin hyvin monilla länsimaisilla transdiggareilla ja muillakin seksituristeilla ja muiden kulttuurien eksotisoijilla. Sitä ongelmaa kutsutaan kulttuurisiksi silmälaseiksi, jonka takia ette pysty suhteuttamaan ulkomaiden ihmisissä näkemiänne piirteitä oman kulttuurialueenne piirteisiin. Mitään tuollaista kuvaamaasi ei todellisuudessa ole, ellei sitten sitä että suomalaisen tietyllä tavoin ehdollistuneeseen silmään joku aasialainen pienikokoinen henkilö automaattisesti tuntuu esimerkiksi heiveröisemmältä ja sitä myötä varmasti "feminiinisemmältä" kun transfanitus lisätään yhtälöön. Todellisuudessa meitäkin katsotaan ulkoapäin eri tavoin kuin miten me näemme itsemme ja suomalainen TS voi mennä helpostikin toisella alueella läpi samoin kuin muun alueen ihminen menee meillä läpi, kun siellä alueella ei ole ehdollistuttu samalla tavoin niihin tapoihin joilla meillä sukupuolta ilmennetään. Joissain kulttuureissa sukupuolten välisiä ilmiasuja tuodaan esiin tavoilla, joita emme pysty havaitsemaan vasta kun tunnemme ne tarkoin, sillä sitä ennen näkisimme esimerkiksi kovin samalla tavoin pukeutuvia ihmisiä joiden sukupuolen eroja emme osaisi välttämättä kertoa vaatteista ja käytöseroista heti.
hei mukavaa että joku vastasi edelliseen!
Siis, miksi olen mielestäsi väärässä jos yhdistän sukupuolisuuden ja seksuaalisuuden ? Onko se jokin moderni psykologialla todistettu fakta että ihmisen pitää sillä tavalla jakautua ? Jakomielistä sanon minä. Se mitä luulisin sinun käsittävän sukupuolisuudella on mielestäni jotain täysin sosiaalista, yhteiskunnallista formalisuutta, joka koetaan sitten joksikin lopulliseksi luonnonlaiksi. Eihän täällä enää eletä kivikaudella missä mies metsästää ja nainen on luolassa pentuja paimentamassa. Seksuaalisuus sen sijaan on jotain alitajuista, subjektiivistä ja synnynnäistä mihinkä sosiaaliset kuviot eivät vaikuta, tai joiden ei ainakaan kannata antaa vaikuttaa.
Olen itse jossain määrin trans, mutta kallistun enemmän homoseksuaalisuun puolelle. Eli en siis tiedä mitä transseksuaalin päässä liikkuu kun kyse on seksuaalisesta halusta tai fantasiasta. Mutta olis mielenkiintoista tietää. Fantasioiko ja haluaako trans-nainen ennen leikkausta penetraatiota juuri omaan vielä mielikuvituksen varassa olevaan emättimeensä? Onko jonkinlainen aave-emätin kuten idea ja tunne amputoidussa raajassa ?
Aseksuaalisuus johtuu yleensä jostakin käsittelemättömästä traumasta joka blokkaa seksuaalisten tunteiden kokemista. Lapset ovat toki seksuaalisisa jo varhaisessa ajassa, mieleltään - eivät keholtaan.
Ajattelet nyt ihan liikaa sitä seksuaalisuutta. Kaikki ei vain pyöri sen seksuaalisuuden ympärillä, ihan oikeasti.
Kuten synnynnäinen mies tai nainen voi olla homoseksuaali, heteroseksuaali, biseksuaali, panseksuaali tai joku muu -seksuaali, samoin transsukupuolinen mies tai nainen voi olla joku -seksuaali. Jos motivaatio sukupuolenkorjaukseen on pelkästään seksuaalinen, on silloin kyse autogynefiliasta tai autoandrofiliasta, jotka ovat omia seksuaalisuuden muotojaan. Siinä tapauksessa transseksuaali-termi olisi kuvaava, vaikka termiä ei siinäkään merkityksessä yleisesti käytetä. Muussa tapauksessa, eli valtaosalla sukupuolta korjanneistaan, on kyse transsukupuolisuudesta, joka itsessään ei ole seksuaalisuus, mutta voi sisältää sellaisen. Lopetahan siis sen transseksuaali-sanan käyttö siinä määrin, missä yleistät sillä transsukupuolisia.
Sukupuoli-identiteetti ja seksuaalinen suuntautuminen ovat todellakin kaksi eri asiaa, joilla on tosin yhdistäviä siltoja. Keskiverto miehinen ja keskiverto naisellinen käyttäytyminen ja ajattelu eroavat toisistaan ilman kulttuuriakin. Kilpailuvietti, hoivavietti, hierarkia, solidaarisuus, suora aggressiivisuus, passiivinen aggressiivisuus, estetiikkaan pohjautuva, kehonkuva, auktoriteettiin pohjautuva kehonkuva, ym. ovat käyttäytymis- ja ajattelumalleja, jotka ovat yleisesti jakaantuneet sukupuolten välille, vaikka kaikkien ihmisten kohdalla jokainen asia ei pädekään.
Minä käyttäydyin pienenä eri tavalla kuin pojat, minua kiinnosti muut asiat kuin mitä poikia kiinnosti, jo ennen kuin yhdelläkään ikätoverillani oli mitään seksuaalista mielessä. Monet ikätovereistani huomasivat sen ja koska pojat halveksivat feminiiniä käyttäytymistä ja antavat sillä vapaalipun hierarkiansa pohjalle, sain osakseni syrjintää. Koin olevani aidan väärällä puolella monessa asiassa, joista naismainen seksuaalisuus äidinvaistoineen ja sen ilmaisun mahdottomuus vääränlaisessa ruumiissa astuivat kehään vasta myöhemmin murrosiän aikana, n. 15-16 ikävuosina. Totta kai seksuaalisuus vahvisti kokemusta naiseudesta ja lisäsi tarvetta sukupuolenkorjaukseen, mutta yksin se ei olisi riittänyt luomaan kumpaakaan.
Minun seksuaalisuuteni varsinaisesti kypsyi loppuun asti vasta sen jälkeen, kun olin aloittanut hormonikorvaushoidon ja koin huomattavia kehollisia muutoksia. Sitä ennen tiesin, että minkälaisena. Sen jälkeen tiesin, että miten ja minkälaisten kanssa. Tietääkseni useimmilla seksuaalisuus on jo kypsynyt transitioon lähdettäessä, mutta joillakin suuntautuminen vaihtuu hormonien vaikutuksista naisista miehiin ja dominanttius submissiivisuuteen, tai toisin päin. Seksuaalisuus voi ihan hyvin kypsyä, kadota, vaihtua tai muuttua tässä vaiheessa. Pääasiallisesti seksuaalisuus ei kuitenkaan ole keskeinen motivaatio sukupuolenkorjaukselle.
Aseksuaalisuudesta sen verran, että se voi johtua mistä tahansa, kuten hormoneista tai kehitysbiologisesta seksuaalisten vaistojen puutteesta. Tunnen itse aseksuaaleja, eikä heillä tiettävästi ole mitään lapsuuden traumoja tai käsittelemättömiä henkisiä ongelmia. Seksi ei heitä vain kiinnosta.
Jos jotenkin päin haluat sukupuolen ja seksuaalisuuden kategorioida toisiinsa, menisi se niin päin että sukupuoli on kokonaisuus jonka osana on seksuaalisuus, eikä toisin päin. Seksuaalisuus ei hallitse ainakaan minun sukupuoltani.
"Jos jotenkin päin haluat sukupuolen ja seksuaalisuuden kategorioida toisiinsa, menisi se niin päin että sukupuoli on kokonaisuus jonka osana on seksuaalisuus, eikä toisin päin. Seksuaalisuus ei hallitse ainakaan minun sukupuoltani."
Kumpaakaan ei varmaan kannata kategorisoida kummankaan sisään, vaan ne ovat yhteydessä erilaisin tavoin. Eivät erillisiä, mutteivät samojakaan. Seksuaalisuus voi olla yksi kanava, jonka kautta omaa sukupuolista kokemustaan oppii ajattelemaan, eikä transsukupuolisuus ole tässä mitenkään erilainen. Tietenkään tämä ei tarkoita sitä, että transsukupuolisuus olisi vain seksuaalisuuden kautta rakennettua tai edes ollenkaan, riippuen tapauksesta. Eikä seksuaalisuuden kautta rakentuminen tarkoita seksuaalisuuden sotkeutumista identiteettiin, vaan jäsentämisreittiä (vaikka "Miks mä oon tällanen ja haluan tuota, mutten haluaisi kuitenkaan olla tällaisena sen kanssa, vaan toisenlaisena?"). Kyse on vain siitä minkälaisia reittejä pitkin kukakin päätyy ymmärtämään erilaisia sukupuoleen liittyviä kokemuksiaan ja tuntemiaan tarpeita ja tekemään päätöksiä elämänsä ja kehonsa suhteen.
Luultavasti koko sukupuolen ja seksuaalisuuden käsittely jotenkin itsenäisinä ja puhtaina kokonaisuuksina sotkee ilmiön käsittämistä turhalla tavalla. Kyse taitaa olla pienemmistä osasista, jotka voivat olla kytköksissä toisiinsa moninaisilla tavoilla. Samoin kulttuurin erottaminen fyysisistä ominaisuuksista sotkee ymmärtämistä, kun ne tekee oikeasti yhteistyötä.