johon hoidot eivät tehoa, haluan eutanasian tai oman käden kautta lopetan tuskaisen taipaleeni, koska en suostu sairastamaan päivääkään terveyskeskuksen vuodeosastolla. Äitini joutui olemaan siellä muutaman päivän, kun oma jaksaminen vaati intervallihoitoa eli tk:hon äiti viikonlopuksi kaksi kertaa puolessa vuodessa, että saivat hoitavat omaiset levätä. Kummallakin kerralla sattui näitä pieniä sattumuksia, jossa potilas unohdettiin. Äitini pelkäsikin näitä "lomia" kuin ruttoa. Potilas, joka vielä tajuaa tästä maailmasta jotain ei kuulu sinne makaamaan kuin vihannes unohdettuna.
En tiedä pitääkö pelätä sitä enemmän, että hoitoalalla ei ole tarpeeksi resursseja vai että ei ole hoitavilla ihmisillä halua hoitaa potilaita kunnolla.
Onneksi on tullut näitä saattohoitokoteja. Se on oikea suuntaus. Sellaiseen uskaltaisin minäkin mennä kuolemaan.
En tiedä pitääkö pelätä sitä enemmän, että hoitoalalla ei ole tarpeeksi resursseja vai että ei ole hoitavilla ihmisillä halua hoitaa potilaita kunnolla.
Onneksi on tullut näitä saattohoitokoteja. Se on oikea suuntaus. Sellaiseen uskaltaisin minäkin mennä kuolemaan.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Jos alkaa pelätä enemmän elämää kuin kuolemaa, pitäisi saada jättää elämä. Noita saatanan sosiaalitanttoja vain riittää joka paikkaan estämään ihmisen oman tahdon.
...kommenttisi ovat nasevia, joskin kirosanojen käyttö taittaa niiltä vahän niskaa...Jätä saatanat ja muut ks:t pois, niin annat itsestäsi hyvinkin fiksun vaikutelman. Oikeasti.
Ne saattokoditkin on kai pitkälti yksityisiä. Elämän loppumetrit tässä huolettaa itseäkin, sillä epäilenpä että en ole tähän ikään mennessä ehtinyt kerätä sitä vertaa omaisuutta että minulla olisi rahaa niihin hienoihin saattokoteihin. Täytyy sitten vissin vaan parantua... ;-)
Köyhät kuolkoon vaikka ojaan.
Ystävä Hyvä, älä etukäteen murehdi omaa kohtaloasi. Mieheni kuoli 14/.05 tosin sydänjuttuihin, mutta itse sain diagnoosin 2/05 haimasyövästä joka on katalimpia kaikista syövistä. Leikkattinn 3.3.05 ja nyt olen lääkärien mukaan "terve".
En pelkää kuolemaa, mutta elämänhaluni on mahtava. Kun mieheni ja lasteni isä kuoli, oli vanhimman tyttäreni muistolause iskälle:Neljä Ruusua yhtyeen kappallesta ote: Sun veresi virtaa mun suonissani, sun äänesi kuuluu mun puheesani....... jne. Jos niin käy, ttä minun syöpäni sattuukin uusiutumaan, uskon, että ei minun tarvitse kovia tuskia kokea, tosin en halua
sitä lääkettä, jota sain leikkauksen jäleen kipupumpusta ottaa, koska se vei minut jopa hereillä ollessani suoraan sen Aasian tsunamin keskelle 2-3 vuorokautta ennenkuin ymmärsin asiasta kertoa osaston lääkärille. Lääkken anto loppui,( väheni myös kipulääkkeiden käyttö) ja 8 pv leikkauksesta pääsin kotiin. Anteeksi kirj.virheet.Nauttikaa jokaisesta kauniista päivästä, hiirenkorvista ja korvasienistä!!
Edellen : Helena, Sinä joka alussa olit kiiinnostunut oireistani, ota yhteyttä! Jotenkin koin Sinut silloin läheiseksi, kun olin uusi kirjoittaja ja Sinä kyselit oireistani. Terv.
Sirkka (sipetti)
omaa kohtaloani, mutta huolestuttaa nykytilanne terveyskeskuksien vuodeosastoilla. Siellä on nytkin monta potilasta yksin ja pelkää loppua. Ja henkilökunnalla ei ole resursseja inhimilliseen hoitoon. Omaiset asuu kaukana tai eivät ehdi käymään/ olemaan usein. Itse olen sinut itseni ja elämäni kanssa.
Sairastan itsekin sisäelinsyöpää, joten kiinnosti oireesti, että tietäisin mitä oireita tulisi, jos leviäisi haimaan.
Itselläni oli samanlaisia kokemuksia kipulääkkeistä leikkauksen jälkeen eli hieman sekavaa oli ja kerroin lääkärille, etten halua jatkossa yhtä paljon lääkitystä.
Toki tulevaisuudestahan ei tiedä mitä kipuun tarvitsee, toivotaan että ei mitään.
Toivon, että saat sairautesi voitettua niinkuin minäkin, ainakin toistaiseksi.
Hyvää alkavaa kesää!!! Sipetti
Olen hoitaja ja sisätauti osastolla.Osoittakaa hyvät ihmiset sananne valtaa tekeville.Ylemmälle taholle.
Hoitajat ja lääkärit eivät voi sille mitään ,jos aletaan säästää henkilökunnan palkoissa.Hoitakaa itse omaisenne jos parempaa hoitoa haluatte.Miten hoidan oman osuuteni jos hoidettavana on 40 potilaan osasto muutamalla hoitajalla ja lääkärillä.Siinä ei ehdi kauan yhden potailaan asioita käsitellä.Kaikilla on hätä ja avun tarve-ollaanhan sairaalassa.
Mutta jos sairastut syöpään joudut yleensä asiantuntevan ja osaavan hoitohenkilökunnan hoidettavaksi syöpätautien osastolle.Näitä tauteja ei terveyskeskuksen vuodeosastolla hoideta.Ne kuuluvat erikoissairaanhoitoon.
Minä syöpäsairaana nuorena naisena haluan kuolla kotonani sitten kun aika on.Nykyinen hoitotakaa myös kivuttomuuden loppuajaksi.Kenenkään ei varmasti tarvitse kärsiä.