Kokeneempien neuvot olisivat nyt tarpeen.
Haluaisin hankkia tänä kesänä maatilallemme vuohen/vuohia tai lampaita. Kysymyksiä on paljon... Käynnissä on pohdinta, kumpaa eläinlajia hankkisin ja kuinka monta, vaiko kenties molempia...
1. Vuohi tarvitsisi varmastikin oman vuohiystävän? Miten kaksi kuttua tulisivat toimeen? Kuinka usein lypsyt? Pukkia en ajatellut hankkia.
2. Entäpä lammas, keritseminen? Viihtyykö lammas niinkin pienessä laumassa kuin pari-kolme yksilöä? Kumpaa sukupuolta?
3. Tarvitsevatko molemmat eläinlajit jotain säännöllistä erikoishoitoa, kuten esim. sorkanlyhennykset tms.?
4. Kumpi laji olisi "maisemanhoidollisesti" parempi, meillä on tontilla paljon pitkää heinää kasvavaa "rytelikköä", jota olisi kiva saada alas. Paikoin hyvinkin kivikkoista ja kumpuilevaa maastoa, paikoin tasaisempaa.
5. Tonttia meillä on paljon, minkälaista kesäaitausta suosittelisitte (koko, aitamateriaali yms.)? Entäpä säänsuoja? Saako olla kesällä ulkona yöt ja päivät, jos aitauksessa on tuulen/sateensuojakatos?
6. Entäpä talven tullen, minkälaisen sisätilan vaatii? Pitääkö talvella ulkoiluttaa?
7. Toivoisin lisätietoja myös kesä- ja talvikauden ruokinnasta.
8. Kumpaa eläinlajia henkilökohtaisesti suosittelisit minulle ja miksi?
Kiitos kaikille vastaamaan vaivautuneille! Jokainen vastaus on arvokas ja otetaan kiitollisuudella vastaan.
Haluaisin hankkia tänä kesänä maatilallemme vuohen/vuohia tai lampaita. Kysymyksiä on paljon... Käynnissä on pohdinta, kumpaa eläinlajia hankkisin ja kuinka monta, vaiko kenties molempia...
1. Vuohi tarvitsisi varmastikin oman vuohiystävän? Miten kaksi kuttua tulisivat toimeen? Kuinka usein lypsyt? Pukkia en ajatellut hankkia.
2. Entäpä lammas, keritseminen? Viihtyykö lammas niinkin pienessä laumassa kuin pari-kolme yksilöä? Kumpaa sukupuolta?
3. Tarvitsevatko molemmat eläinlajit jotain säännöllistä erikoishoitoa, kuten esim. sorkanlyhennykset tms.?
4. Kumpi laji olisi "maisemanhoidollisesti" parempi, meillä on tontilla paljon pitkää heinää kasvavaa "rytelikköä", jota olisi kiva saada alas. Paikoin hyvinkin kivikkoista ja kumpuilevaa maastoa, paikoin tasaisempaa.
5. Tonttia meillä on paljon, minkälaista kesäaitausta suosittelisitte (koko, aitamateriaali yms.)? Entäpä säänsuoja? Saako olla kesällä ulkona yöt ja päivät, jos aitauksessa on tuulen/sateensuojakatos?
6. Entäpä talven tullen, minkälaisen sisätilan vaatii? Pitääkö talvella ulkoiluttaa?
7. Toivoisin lisätietoja myös kesä- ja talvikauden ruokinnasta.
8. Kumpaa eläinlajia henkilökohtaisesti suosittelisit minulle ja miksi?
Kiitos kaikille vastaamaan vaivautuneille! Jokainen vastaus on arvokas ja otetaan kiitollisuudella vastaan.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Meneppäs käymään vuohet.netissä!
Vuohet tarvitsevat koorkean aitauksen,lampaille käy tavallinen lammasverkko.Suosittelisin lampaita koska vuohet eivät oikein pysy missään aitauksessa,koska ne hyppäävät yli tai rikkovat oven tai jonkun muun.Lampaat ovat hyviä maiseman puhdistajia.
Suosittelisin lampaita, ovat helppohoitoisempia....
Laumassa voi ollla vain kaksikin lammasta
Lajivalinta riippuu oikeastaan vain yhdestä asiasta: millaisen lemmikin haluat? Rauhallisen, määkiväisen halittavan lampaan vai aktiivisen, hiljaisen, omapäisen vuohen? Niissä ei ole oikeastaan mitään yhteistä, no, tuo sorkkien leikkaus on molemmilla sama.
Molemmat ovat laumaeläimiä, kaksi, mieluummin kolme eläintä on hyvä luku. Vuohien toimeentulo riippuu lähinnä siitä, ovatko ne tottuneet toisiinsa vai eivät. Jos yhdistää eri paikoista hankittuja kuttuja, saa varautua melkoiseen taistoon, ennenkuin laumanjohtajuus on selvillä. Tämän jälkeen yleensä tulevat ihan hyvin toimeen keskenään, mutta alku voi olla rumaakin katseltavaa. Jos kuttu on lypsyssä, sitä lypsetään useimmiten kaksi kertaa päivässä. Välttämättähän kuttu ei lypsä, jolloin tarvitaan poikiminen maidontuotannon uuteen käynnistymiseen. Joskus harvoin kuttu on ns. neitsytlypsäjä, jolloin se tuottaa maitoa yleensä kesäisin, joskus myös vuoden ympäri poikimattakin.
Lammas keritään yleensä kerran-kaksi kertaa vuodessa. Itse suosittelisin kahta kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä. Pässit voivat taistella jopa toisen kuolemaan asti, uuhet ovat yleensä hyvinkin sopuisia keskenään.
Vuohi on hyvin valikoiva ruokailija, joten jos ruohonleikkuria ja vesakontorjujaa kaipaat, lammas olisi parempi valinta.
Lypsyssä olevaa kuttua en pitäisi laitumella utareineen, joskin tiedän näinkin menestyksellä tehdyn. Utare on kuitenkin suojaton viimaa, ötököitä ja raapiintumista vastaan. Ummessa oleva kuttu voi vallan mainiosti olla laitumella vaikka koko kesän, jos sen vaan saa jollakin keinolla aidoissa pysymään. Jos onnistut, kerrotko miten sen teit ;)
Lammas voi loistavasti olla kesän ulkona. Aidaksi sopii sekä lammasverkko, lauta-aita tai sähköpaimen. Jos käytetään sähköpaimenta, lammas pitäisi kerittynä totuttaa lankaan ts. houkutella saamaan napaus aidasta, jonka jälkeen se yleensä kunnioittaa aitaa. Säänsuojaksi riittää vaikka kevytpeitteestä tehty katos, kunhan se pitää veden ja tuulen ja on niin suuri, että kaikki eläimet mahtuvat makaamaan siellä hyvin.
Talvella molemmille tarvitaan vedoton ja kuiva tila. Joidenkin lähteiden mukaan lypsävä kuttu tarvitsisi 10 lämpötilan, mutta tiedän useita kuttutilallisia, joilla on kylmäpihatto ja eläimet voivat hyvin, eikä utaretulehduksia ole ollut vaikka lämpötila välillä laskisikin pakkaselle. Talvella ulkoiluttaminen on makuasia, useat lemmikkilampaiden/vuohien pitäjät ulkoiluttavat eläimiään. Mikään ei ole niin hauska näky kuin lumessa pomppivat lampaat tai vuohet.
Ruokinta on oikeastaan helppo juttu. Kesällä hyvä laidun riittää ruuaksi, talvella joutilaalle (siis ei lypsyssä, ei imetä, eikä ole tiine) riittää 1,4kg heinää, kivennäiset ja suolakivi. Lypsävän, tiineen ja imettävän eläimen ruokinta on sen verran monimutkaisempi, etten millään jaksa alkaa sitä nyt kirjoittelemaan.
Kuten jo alussa mainitsin, eläinlajin valinta riippuu siitä mitä haluat. Vaikea sanoa kumpi olisi parempi, kun en tunne sinua, enkä tilannettasi. Lammas on helpompi, mutta ei myöskään tarjoa niin paljon touhua (niin hyvässä kuin pahassakin) kuin vuohi. Itselläni on molempia, enkä kummastakaan luopuisi mistään hinnasta.
Voi että, iso kiitos kun vaivauduitte vastaamaan noin tyhjentävästi. Olen päätymässä pikkuhiljaa lajivalinnassa lampaaseen (tosin voi olla että vuohiakin tulee vielä jossain vaiheessa). Unohtui aiemmassa viestissäni kysyä, kuinka suuri tila olisi hyvä aidata 2-3 lampaalle? Entä niiden talviasutus? Asuvatko kaikki talven samassa karsinassa, ja minkä kokoinen sen tulisi olla?
Meillä ei ole vuoltu. Kiipeilevät, kannattaa aitauksessa/vuohelassa olla kalliota ja puuta, jonka päälle mahtuu hyppimään.
Me hankimme viime keväänä kolme uuhta.
Vuohien kasvatuksesta minulla ei ole minkäänlaista kokemusta, joten kerron vain näistä lammasasioista :o)
Kolmen lampaan minilauma on ollut oikein onnistunut ratkaisu. Enempää emme ottaneet, jotta talvella tilat olisivat riittävät ja ruokaan ei menisi kohtuuttomasti rahaa. Lisäksi kokemattomalle lampurille keritseminen kaksi kertaa vuodessa on viikonlopun mittainen urakka jo kolmella lampaalla. Kerinnän yhtyedesä olemme leikanneet myös sorkat (keväällä). Lampaat jyrsivät todella hyvin meidän heinikkomme. Horsmat ja pajut ovat erikoisesti tyttöjen herkkua. Teimme talveksi muutaman sata pajukerppua lähinnä viihdykkeeksi, joten pajupusikkoa meni matalaksi oikein kunnolla!!
Kesällä lampaat ovat ollet laitumella ympäri vuorokauden aidattuna lammasverkolla. Olemme huomanneet, että pieni aitaus jota voi siirtää on paras tapa saada lampaat syömään kaikki kasvusto. Isommassa aitauksessa ne tapaavat napsia vain herkkupalat ja jättää ikävät heinätupot syömättä. Lampailla on aidassa myös helposti siirreltävä lautakatos, jossa roikkuu suolakivi. Talvella tytöt asuivat vanhan navetan maitohuoneessa, koko n. 3x4m. Mitään lämmitystä ei ollut, mutta koko talven pysyi vesi sulana ja kaikki viihtyivät hyvin. Päästimme lampaat pihalle lumeen pieneen aitaukseen päiväksi, ja jätimme oven auki, jotta sisätilatkin tuulettuisivat. Sateella ja kovilla pakkasilla ei ulkoiltu. Kesällä annoimme lampaille vähän herkkupalana kauraa ja ruoantähteitä (perunankuoria ja muuta kasvisruokaa), talvella sitten hieman enemmän molempia. Kivennäistä ja suolakivi, vettä ja heinää.. siinä meidän lampaiden perusruoka. Nyt kun tytöt on keritty, täytyy kyllä tunnustaa, että aika hyvin syöneiltä ne näyttävät...
Olemme lisäksi kesyttäneet lampaat ja opettaneet ne tulemaan luokse (heiluttamalla kaura-astiaa). Käsittely on huomattavan helppoa, kun niitä ei tarvitse pyydystää mistään vaan ne tulevat rapsutettaviksi ja kulkevat perässä kuin koirat. Suosittelen, että lampaiden ruoka-ajat pidetään säännöllisenä. Jos annat ruokaa miten sattuu, lampaat oppivat kerjäämään ympäri vuorokauden ja märehtiminen kärsii. Määkiminen kuuluu sitten aina kun on pihalla. Herkut siis ruoan kanssa!
Suosittelen lampaita lämpimästi, meillä ainakin on todella mukavaa tyttöjen kanssa. Lisäksi olemme tutustuneet naapurustoomme aivan uudella tavalla, kun juttua riittää hyvistä neuvoista aina kerintäoppeihin saakka :o)
Annu
Tarvitseeko lemmikkilampaista ilmoittaa mihinkään, kunnan viranomaiselle tms.?
Kyllä tarvii.Vaikka kyseessä olisi vain lemmikkilammas tai vuohi siitä täytyy tehdä ilmoitus,ja korvamerkit pitää olla.
Ei mitään korvamerkkejä tarvii jos ei hae eu-tukia tai ala pitään suuria tiloja!! Lemmikkilammas kärsii ja on ruma jonkun korvamerkin kanssa.
Lampaat tarvitsevat korvamerkit vaikka olisivat lemmikkejä....
Katso aikaisempia aiheita korvamerkeistä!!!
Niillä estetään tautien leviäminen...
Suosittelen selkeästi lammasta. Mutta ota sitä ennen selvää hoidosta, keritsemisestä, sorkkien leikkuusta, matolääkityksestä yms. yms. nimittäin naapuri otti lampaita ja tajusi vasta karitsoiden kuoltua että lampaatkin tarvii madottaa....
Meilläpäin liikkuu kettuja. Popsiiko ketut lampaita?
Mistä saisi tietoa madottamisesta, keritsemisestä ja sorkkien leikkuusta? Onko esim. jotakin kirjaa?
Sinänsä mitään minimi-kokoa lammastarhalle ei ole, kunhan kaikki nyt mahtuvat liikkumaan kunnolla. Pieni tarha tosin syödään todella nopeasti loppuun ja se kuhisee loisia suhteellisen helposti. Ihanteellisin tilanne olisi, jos laitumet olisi lohkottu useaan lohkoon, joita voidaan vaihtaa jatkuvasti. Näin sapuska riittää pidempään, kun jokainen lohko saa levätä välillä, eikä mikään lohko toisaalta ehdi päästä kovin pitkäksi. Vanha viisaus kuuluu, ettei lampaan pitäisi kuulla kirkonkelloja samassa tarhassa kahta kertaa peräkkäin.
Ketut eivät varmaankaan ole uhka lampaalle, sen verran uhkaavasti lampaatkin osaavat tarpeen tullen käyttäytyä ;)
Lampaita pitävän täytyy ilmoittautua eläinten pitopaikkarekisteriin yksinkertaisella lomakkeella, jonka saa maaseutusihteeriltä tms. omasta kunnasta. Korvamerkit pitäisi lampaalla olla jo ostettaessa, eli niistä ei pitäisi joutua murhetta kantamaan. Korvamerkintäsäädökset tiukentuivat 1.5. jälkeen syntyneille lampaille, niistä on ollut juttua jo aiemmin palstalla.
Karitsamarkkinat käyvät kuumina parhaillaan, joten sekaan vaan :D
Loistava kirja kaikille lampureiksi aikoville on Greta Stenbergin elämä lampaiden kanssa, lampaiden puolesta. Siitä löytää vastauksen lähes kaikkiin mieltä askarruttaviin kysymyksiin.
Uusi säännös koskee vasta 9.7.2005 alkaen syntyneitä. Mutta vanhat korvamerkit pitää olla ennen sitäkin syntyneillä.
"jokainen 1.5.2005 ja sen jälkeen syntynyt lammas ja vuohi on merkittävä kumpaankin korvaan kiinnitettävällä maa- ja metsätalousministeriön hyväksymällä korvamerkillä, vasempaan korvaan päämerkki ja oikeaan korvaan apumerkki. Merkit on kiinnitettävä ennen kuin eläimet siirretään syntymäpitopaikastaan tai viimeistään kuuden (6) kuukauden iässä.
Merkitsemätöntä tai puutteellisesti merkittyä eläintä ei saa siirtää tai luovuttaa pitopaikasta, vastaanottaa pitopaikkaan tai ottaa kuljetettavaksi tai toimittaa teurastettavaksi.
Viimeistään 30.4.2005 syntyneen lampaan tai vuohen merkitsemiseen voidaan käyttää vanhaa EU-merkkiä tai uuden merkitsemisjärjestelmän mukaista EU-merkkiä. Merkki on kiinnitettävä ennen kuin lammas tai vuohi siirretään tai luovutetaan syntymäpitopaikastaan.
Kuitenkin sellaiset vanhan merkitsemisjärjestelmän piiriin kuuluvat, viimeistään 30.4.2005 syntyneet eläimet, jotka toimitetaan suoraan syntymäpitopaikastaan teurastamoon tai teurastuspaikkaan:
1) voidaan antaa kuljetettavaksi merkittynä teurastamossa tai teurastuspaikassa käytössä olevilla merkeillä
2) eläintenpitäjä voi kuljettaa itse eläimensä teurastuspaikkaan, jossa ei ole sekaantumisvaaraa toisen eläintenpitäjän lampaiden ja vuohien kanssa, voivat eläimet olla merkittynä millä tahansa väliaikaisella merkintätavalla. Tällöin eläinten mukana on 8.7.2005 asti seurattava vapaamuotoinen asiakirja, josta käy ilmi eläintenpitäjän tunnistetiedot, lampaiden ja vuohien lukumäärä, teurastuspaikka, johon lampaat ja vuohet kuljetetaan sekä lampaiden ja vuohien merkitsemistapa.
SIIRTOASIAKIRJA
Siirtoasiakirja otetaan EU-säädöksen mukaan käyttöön 9.7.2005 alkaen. Tarkemmat ohjeet siirtoasiakirjasta ja sen käytöstä annetaan myöhemmin."
lähde: Maa- ja metsätalousministeriön lampaiden ja vuohien merkitsemis- ja rekisteröintiopas, joka on postitettu jokaiseen lammas- ja vuohitilaksi rekisteröityneeseen osoitteeseen helmikuulla 2005.
Toivottavasti tämä viesti lopettaa tämän turhanaikaisen kädenväännön siitä, miten lampaat tulee merkitä, alan olla jo hiukan kyllästynyt tähän keskusteluun, joka polkee paikallaan viestiketjusta toiseen.
Jos jollekin jäi vielä epäselvyyksiä, lisää tietoa saa osoitteesta www.mmm.fi