Ukrainan sodasta tarvitaan tutkittua ja luotettavaa tietoa, mitä voitiin lukea Helsingin Sanomista 16.4. artikkelista
SOTA MEIDÄN SILMIN, Tommi Nieminen, teksti, Hanna Kainulainen, kuvitus.
Toivottavasti ainakin jokainen YLE:n uutis- ja ajankohtaisohjelmien toimitus lukee kyseisen, Ukrainan sodasta tutkimukseen perustuvan tietopaketin. Nyt myös YLE:n uutisointi vaikuttaa yksipuoliselta ja ei varmistetulta tiedolta.
https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000008684101.html
Edellä mainittu artikkeli herättää paljon ajatuksia:
- onko Ukrainassa aloitettu myös ylivaltainen mielikuvasota, joka vallitsee ja villitsee länsimaista mediaa?
- kuka totesi Suomessa ja myös Ukrainassa "naamiot on riisuttu"?
- onko naamiot riisuttu vai vaihdettu sotaan sopivaksi?
- miten ja miksi uusia mielipitein muokattuja naamioita käytetään?
HS:n artikkelissa "Sota meidän silmin" kerrotaan, että Zelenskyillä, Klytskolla, Rudikilla ja Podoljakilla näyttää olevan selkeästi viisi eri yleisöä, joille on räätälöity oma narratiivinsa
1. "Me" eli kaikki Ukrainalaiset.
2. Ukrainan puolella olevat olevat länsimaat ja demokraattinen maailma.
3. Venäjän johto.
4. Tavalliset venäläiset rivisotilaat.
5. Venäläisten rivisotilaiden äidit"
todetaan HS:n artikkelissa.
Ajatuksia heräsi heti: mikä yleisö eli kohderyhmä puuttuu "Zelenskyin listalta" — olisiko se RAUHAN LIIKE?
Mikä on Ukrainan johdon viesti kohderyhmälle eli länsimaille?
Onko viesti: meille lisää rahaa sodankäyntiin ja sota-aseita varten ja tietysti lisää pakotteita, pakotteita, pakotteita — enemmän, enemmän, enemmän", sillä me pelastamme maailman.
Miten länsimaiden tuki vaikuttaa sodan eskaloitumiseen ja pitkittymiseen — pitäisikö tutkijoiden tutkia ja uskaltaa kertoa totuus?
Kiitoksia Hesarin toimitukselle ajatuksia herättävästä artikkelista — tutkivasta journalismista.
SOTA MEIDÄN SILMIN, Tommi Nieminen, teksti, Hanna Kainulainen, kuvitus.
Toivottavasti ainakin jokainen YLE:n uutis- ja ajankohtaisohjelmien toimitus lukee kyseisen, Ukrainan sodasta tutkimukseen perustuvan tietopaketin. Nyt myös YLE:n uutisointi vaikuttaa yksipuoliselta ja ei varmistetulta tiedolta.
https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000008684101.html
Edellä mainittu artikkeli herättää paljon ajatuksia:
- onko Ukrainassa aloitettu myös ylivaltainen mielikuvasota, joka vallitsee ja villitsee länsimaista mediaa?
- kuka totesi Suomessa ja myös Ukrainassa "naamiot on riisuttu"?
- onko naamiot riisuttu vai vaihdettu sotaan sopivaksi?
- miten ja miksi uusia mielipitein muokattuja naamioita käytetään?
HS:n artikkelissa "Sota meidän silmin" kerrotaan, että Zelenskyillä, Klytskolla, Rudikilla ja Podoljakilla näyttää olevan selkeästi viisi eri yleisöä, joille on räätälöity oma narratiivinsa
1. "Me" eli kaikki Ukrainalaiset.
2. Ukrainan puolella olevat olevat länsimaat ja demokraattinen maailma.
3. Venäjän johto.
4. Tavalliset venäläiset rivisotilaat.
5. Venäläisten rivisotilaiden äidit"
todetaan HS:n artikkelissa.
Ajatuksia heräsi heti: mikä yleisö eli kohderyhmä puuttuu "Zelenskyin listalta" — olisiko se RAUHAN LIIKE?
Mikä on Ukrainan johdon viesti kohderyhmälle eli länsimaille?
Onko viesti: meille lisää rahaa sodankäyntiin ja sota-aseita varten ja tietysti lisää pakotteita, pakotteita, pakotteita — enemmän, enemmän, enemmän", sillä me pelastamme maailman.
Miten länsimaiden tuki vaikuttaa sodan eskaloitumiseen ja pitkittymiseen — pitäisikö tutkijoiden tutkia ja uskaltaa kertoa totuus?
Kiitoksia Hesarin toimitukselle ajatuksia herättävästä artikkelista — tutkivasta journalismista.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Kiitos aloittajalle, että toit tärkeän vinkin näille palstoille!
Taikuri on asialla Ukrainan sotatilanteen "tiedottamisessa"; normaalisti järkevät ihmiset ovat langenneet hänen pauloihinsa, toistavat hänen sanojaan faktana?
Omituisinta on se etteivät hälytyskellot ole jo alkaneet soida EU-päättäjille, myös Suomessa.
Ukrainan sodan ei pitäisi määrittää itsenäisen Suomen asemaa ja puolueettomuutta.
SUOMI on hoitanut hyvin ystävyyssuhteet kaikkiin rajanaapureihinsa, mistä voimme olla ylpeitä. Jos jotkut haluavat kutsua asiallisia naapuruussuhteista "suomettumiseksi" niin on parempi pyrkiä rauhanomaiseen "suomettumiseen" kuin "ukrainalaistumiseen" eli vuosikausia kestävään sukupolviseen naapurivihaan.
On kohtuutonta että sodan varjolla lietsotaan vihaa tavallisia venäjän kansalaisia kohtaan.
Myös urheilijoiden boikotoiminen tuntuu omituiselta, ei se ainakaan edistä rauhaan pyrkimistä.
Mikä kiire Natoon liittymisellä on juuri nyt? Kyllä kansalaisia pitää kuulla sotilasliittoon liittymisessä, mikä merkitsisi Suomen itsenäisyyden ja puolueettomuuden menettämistä.
Salailu ei sovi demokratiaan. Kansanedustajat eivät edusta suomalaisten mielipidettä, kun nukkuvien puolue on iso. Jos suomalaiset eivät voi/saa äänestää niin tärkeässä asiassa kuin Natoon liittyminen, niin se heikentää kansalaisten luottamusta demokratiaan sekä päättäjiin.
Tietävätkö kansanedustajat miten Nato on toiminut eri konflikteissa rauhan turvaamiseksi ja auttaako sotilasliitto jälleenrakentamisessa sotien tai konfliktien jälkeen? Ovatko sodat eskaloituneet Naton liityttyä sotaan?
Uudet sota-aseet ohjuksinneen, joissa on mukana mitoitetut ydinkärjet voivat tulevaisuudessa madaltaa yhä vaarallisempien "mittatilausohjusten" käyttöönottoa.
Rauhan järjestöjen tekemä turvallisuustyö tutkimuksineen on tärkeämpää ja hyödyllisempää kuin sotilasliittoon liittyminen.
Naton tulisi tukea myös rauhantyötä ja jälleenrakentamista osana omaa toimintaansa maailman suurimpana sotilasliittona.
Sotien estäminen on tärkeämpää kuin asevarustelu ja jatkuva ydinuhkalla pelottelu.
Nato käyttää palkkasotilaita konflikteissa.
Kustantaako nato nyt Ukrainan palkka-armeijan, kun se ei voi suoranaisesti puuttua liittoutumattoman maan sotaan?
Suomen median ja asiantuntijoiden mukaan venäjä on ollut koko ajan häviämässä sotaa. Tiedusteluasiantuntijan mukaan mm. renkaat ovat puhki. Venäjän Kiovan suunnan operaatio on ollut näille asiantuntijoille täysi mysteeri.
Suomen tulisi pysyä puolueettomana. Nato-kumppanuuskin on riittävä "Nato-tuki" puolueettomalle ja itsenäiselle Suomelle.
Venäjä ei halua Naton tukikohtia tai sotaharjoituksia Suomeen. Emmekä myös me suomalaiset. "Ukrainan konflikti" ei saa toistua Suomen maaperällä.
Yhtä tärkeää kuin Nato-kumppanuus, Suomelle on geopoliittisen aseman vuoksi myösVenäjä-kumppanuus. Ukrainan sota loppuu aikanaan ja velkainen Suomi kuten myös velkainen EU joutuvat rakentamaan yhteistyökuviot uudelleen jotta uusilta sodilta vältytään tulevaisuudessa.
Velkaantunut EU ei kykene auttamaan Ukrainaa rauhan tultua suuressa jälleenrakentamisurakassa, johon Ukraina myös apua tarvitsee. Ukraina ei ole EU:n eikä Naton jäsen, joten onko järkevää pitkittää sotaa?
Ukraina joutunee luopumaan joistain alueistaan ja Venäjä perääntymään ainakin osasta vaatimuksiaan, ennenkuin rauhan sopimus solmitaan. Sodan pitkittäminen ei sitä muuksi muuta. Mitä kauemmin sota kestää — sitä suuremmat ovat sodan aiheuttamat menetykset, niin taloudelliset kuin inhimilliset.