1. Riittääkö 196 mb SDRAMIA ja 350 Mhz pyörittämään KDE:tä sulavasti?
2. Mikä olisi mielestänne Mandraken ( Mandrivan ) ohella helppokäyttöisin distro?
2. Mikä olisi mielestänne Mandraken ( Mandrivan ) ohella helppokäyttöisin distro?
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
1. enempi olisi parempi.
2. Susea on myös kehuskeltu, mutta minulla on siitä huonojakin kokemuksia. Siksi itse käytän nykyään Mandrivaa.
"1. Riittääkö 196 mb SDRAMIA ja 350 Mhz pyörittämään KDE:tä sulavasti? "
Sujuva on suhteellinen käsite. Mielestäni ei pyöri siten, että KDE:tä kannattaisi käyttää. Prosessoritehon ja muistin ohella myös käytettävällä näyttökortilla on ihan oleellinen merkitys. Toki!
"2. Mikä olisi mielestänne Mandraken ( Mandrivan ) ohella helppokäyttöisin distro? "
Helppokäyttöisyyskin on hyvin suhteellista. Mutta käyttäjäystävällisiä ovat jo mainitun SuSEn lisäksi Fedora Core.
Kun opettelet käyttämään systeemiäsi ja opit sen perusteet, ovat kaikki Linuxit ihan yhtä helppoja.
"Sujuva on suhteellinen käsite. Mielestäni ei pyöri siten, että KDE:tä kannattaisi käyttää. Prosessoritehon ja muistin ohella myös käytettävällä näyttökortilla on ihan oleellinen merkitys. Toki!
"
Kyseisessä koneessa on 64 megan NVIDIA, joten en usko että se toisi normaalissa toimistokäytössä ongelmia. KDE:tä ajattelin lähinnä koska olen pari kertaa päässyt kokeilemaan sitä ja tuntui hyvältä.
"Helppokäyttöisyyskin on hyvin suhteellista. Mutta käyttäjäystävällisiä ovat jo mainitun SuSEn lisäksi Fedora Core.
Kun opettelet käyttämään systeemiäsi ja opit sen perusteet, ovat kaikki Linuxit ihan yhtä helppoja."
Helppokäyttöisyydellä hain mahdollisimman suurta automaatiota, eli esimerkiksi paketit asentuisivat automaattisesti klikkaamalla ( niinkuin tietääkseni Mandrake KDE yhdistelmässä? ).
Pitänee harkita SuSea Mandraken ohella toiseksi vaihtoehdoksi. Ainoastaan onpi nuo rajalliset konetehot esteenä että mihin siirtyisi.
>> Helppokäyttöisyydellä hain mahdollisimman suurta >> automaatiota, eli esimerkiksi paketit
>> asentuisivat automaattisesti klikkaamalla
Miksi niiden aina klikkaamalla pitää asentua?
Mitä vikaa olisi siinä, että hakisit paketin
komentorivisoftalla, kuten esim. Debianissa?
Minun mielestä sinun pitäisi pitäytyä erossa
noista äärigraafisista linuxeista, sillä
ne eivät vain yksinkertaisesti toimi tarpeeksi
jouhevasti koneellasi.
Suosittelen:
- Asenna Debian Linux merkkipohjaisesti
- Asennuksen yhteydessä valitset pelkän X-serverin, mutta ÄLÄ ota KDE:ta tai Gnomea
Asennuksen jälkeen:
$ su root
# apt-get install icewm
Nyt on kevyt ja napsea graafinen ympäristö
käytössänne, olkaa hyvä.
Voihan sitä silti käyttää Synapticia ja asentaa paketit siitä kliksuttelemalla. Sitä paitsi debian-paketit kyllä asentuvat klikkaamallakin, vaikka käytössä olisi IceWm. Kysyjällä ei vaan taida vielä olla selvillä linuxien keskitetty pakettihallinta.
IceWm on kyllä muuten omiaan tuolle koneelle. Vector-linux voisi olla toinen vaihtoehto.
Xfce4 työpöytänä toiminee myös ihan mukavasti ja automaatiota piisaa.
IceWM ja Xfce4 ovat saatavissa mihin vaan distroon, vaikka suosittelenkin Debiania tai sen johdannaisia.
"- Asennuksen yhteydessä valitset pelkän X-serverin, mutta ÄLÄ ota KDE:ta tai Gnomea "
Jokseenkin... Mutta molempien ikkunamanagerien kirjastot useimmiten kannattaa asentaa. KDE:ssä ja Gnome:ssa on oletuksena mitä mukavimpia softia, jotka eivät toimi ilman asianmukaisia kirjastoja.
Jos käyttää soveltuvaa paketinhallintasoftaa joutuu esim. k3b:tä asentaessaan noutamaan melkoisen joukon KDE:n komponentteja, jos niitä ei ole jo alunperin asennettu. Tästä tosin siis huolehtii hyvä paketinhallintasofta.
Paketinhallintasoftia on mm. urmpi, apt-get, yum ja Yast.