Haluaisin kysäistä teiltä et kumpi teistä
on mukavampi aine/helpompi ??
minun mielestäni kemian on parempi kuin
fysiikka koska kemiaa jotenkin edes tajuaa
kuin taas fysikka menee läpi korvien heh ;)
on mukavampi aine/helpompi ??
minun mielestäni kemian on parempi kuin
fysiikka koska kemiaa jotenkin edes tajuaa
kuin taas fysikka menee läpi korvien heh ;)
Vastaukset 18
Vanhimmat
Kemia on varmaan helpompi mutta fysiikka mielenkiintoisempi. Kemia on oikeastaan vain fysiikan alalaji. Tai siis se pohjutuu fysiikkaan, kun mennään tarpeeksi lähelle (ytimiin).
Tosin melkein kaikki muukin tiede pohajutuu siihen.
Esim. Kielitiede pohjautuu yhteiskuntatieteisiin, yhteiskuntatiede psykologiaan, psykologia biologiaan, biologia kemiaan ja kemia fysiikkaan.
Kyllä kemia on parempi aine. Se on silti aivan sama, kun minulla menee sekä kemia että fysiikka läpi korvien. Kummastakaan ei ole mitään jäänyt kolmen vuoden aikana mieleen :D
Pakko myöntää, että kemia on siedettävämpää kuin fysiikka, vaikka rehellisesti sanottuna, mä inhoan molempia aineita.
Kemia on paljon kivempi aine... fysiikassa on liikaa niitä kaikenmaailman kaavoja. Ei niitä tajua.
Ei kumpikaan ole toistaan mukavampi tai helpompi, yhtä hepreaa molemmat.
Ylästeella ne vielä meni, silloin kemia oli sata kertaa kivempaa kuin fysiikka. Taisi molemmista olla päättötokarissa kympit.
Mutta lukiossa ne on molemmat ihan kauheita. Kemian opiskelu jäi yhteen kurssiin, vaikka tarkoitus oli lukea koko oppimäärä. Fysiikasta luin kakki kurssit yhtä lukuunottamatta, mutten tajunnut siitä mitään. Onneksi se on nyt lopullisesti ohi :)
Fysiikka. Aika paljon sen takia, kun toi tähtitiede kiinnostaa.
Kyllä nyt täytyy sanoa, että itelläni ainaki fysiikka vaikutti helpommalta, ku sain siitä kasin ja kemiasta kutosen, että silleen. Mutta oon lukiossa, että en tiiä kysyitkö ihan yleisesti vai jotenki muuten... Kyllä ite kuitenki tykkäsin ihan molemmista!
Siis en olee hyvä kummassakaaan, mutta jos nyt täyyy sanoa niin kemia, syy = siitä tajuaa "jotain", mutta niinhän se on että fyysikot ja kemistit elävät "omassa maailmassa"
Ylioppilaskirjoitustuloksista päätellen kemiasta on saatu hiukan parempaa tulosta kuin fysiikasta. Itselläni meni molemmat kouluni kärkiluokkaa, mutten kestänyt kemiaa kuin sen yhden pakollisen kurssin. Jotenkin minulla on myös sellainen kuva, että fyysikoilla on laajemmat mahdollisuudet hakea monenlaisiin töihin ja koulutuksiin, sekä että fysiikasta olisi jotain hyötyä arkielämässäkin. Myöskin fysiikassa pärjää hyvin pitkälle pelkästään taulukoiden avulla mitä saa lukion aikana jo käyttää vapaasti ;> -tuleva fysiikanopettaja (?)
kemia on paljon helpompaa, mutta sitä en sillon joskus jaksanut lukea paljoa, joten fysiikan numero on itselläni parempi, ei sekään kovin vaikeaa ole...
Ehdottomasti kemia. Fysiikka on aika tylsää.. tai ne molemmat on kyl mun mielest ihan KAMALAN tylsiä, mut kyl kemia parempi on kun fysiikka.
Fysiikka ainakin omassa tapauksessa voittaa kemian mennen tullen. Kumpikaan ei erityisen vaikeaa, mutta fysiikka mielestäni mielenkiintoisempaa.
Kemia, koska saan siitä paljon paremmin irti ja tunneilla kemian työt on vähän kivempia kuin fysiikan :D Ja lyhyenä valinnaisena mulla oli kemian laborointi.
Puolet lukion kemiasta on sitten laskuja, muttei mitään älyttömän vaikeita, jos jaksaa edes hetken miettiä. On mm. tehtäviä, joissa sanotaan
"laske, kuinka paljon hiilidioksidia syntyy, kun 5mg metaania palaa.".
Siinä on jo todella moniosainen tehtävä, kun pitää luoda reaktioyhtälö kertoimineen ja olomuotoineen ja Niiden avulla ainemääriä (mol).
Omaan makuun fysiikka on mielenkiintoisempaa. Ehdoton suosikki on lukion 4.-5. Kurssit, mm. Newtonin laki, jota kyllä aika tasaiseen tahtiin sovelletaan eri kursseilla.
Joitain samoja kaavoja on molemmissa aineessa, mm. tiheyden yhtälö ja kaasujen tilayhtälö pV=nRT
Puolet lukion kemiasta on sitten laskuja, muttei mitään älyttömän vaikeita, jos jaksaa edes hetken miettiä. On mm. tehtäviä, joissa sanotaan
"laske, kuinka paljon hiilidioksidia syntyy, kun 5mg metaania palaa.".
Siinä on jo todella moniosainen tehtävä, kun pitää luoda reaktioyhtälö kertoimineen ja olomuotoineen ja Niiden avulla ainemääriä (mol).
Omaan makuun fysiikka on mielenkiintoisempaa. Ehdoton suosikki on lukion 4.-5. Kurssit, mm. Newtonin laki, jota kyllä aika tasaiseen tahtiin sovelletaan eri kursseilla.
Joitain samoja kaavoja on molemmissa aineessa, mm. tiheyden yhtälö ja kaasujen tilayhtälö pV=nRT
Puolet lukion kemiasta on sitten laskuja, muttei mitään älyttömän vaikeita, jos jaksaa edes hetken miettiä. On mm. tehtäviä, joissa sanotaan
"laske, kuinka paljon hiilidioksidia syntyy, kun 5mg metaania palaa.".
Siinä on jo todella moniosainen tehtävä, kun pitää luoda reaktioyhtälö kertoimineen ja olomuotoineen ja Niiden avulla ainemääriä (mol).
Omaan makuun fysiikka on mielenkiintoisempaa. Ehdoton suosikki on lukion 4.-5. Kurssit, mm. Newtonin laki, jota kyllä aika tasaiseen tahtiin sovelletaan eri kursseilla.
Joitain samoja kaavoja on molemmissa aineessa, mm. tiheyden yhtälö ja kaasujen tilayhtälö pV=nRT
Puolet lukion kemiasta on sitten laskuja, muttei mitään älyttömän vaikeita, jos jaksaa edes hetken miettiä. On mm. tehtäviä, joissa sanotaan
"laske, kuinka paljon hiilidioksidia syntyy, kun 5mg metaania palaa.".
Siinä on jo todella moniosainen tehtävä, kun pitää luoda reaktioyhtälö kertoimineen ja olomuotoineen ja Niiden avulla ainemääriä (mol).
Omaan makuun fysiikka on mielenkiintoisempaa. Ehdoton suosikki on lukion 4.-5. Kurssit, mm. Newtonin laki, jota kyllä aika tasaiseen tahtiin sovelletaan eri kursseilla.
Joitain samoja kaavoja on molemmissa aineessa, mm. tiheyden yhtälö ja kaasujen tilayhtälö pV=nRT
Puolet lukion kemiasta on sitten laskuja, muttei mitään älyttömän vaikeita, jos jaksaa edes hetken miettiä. On mm. tehtäviä, joissa sanotaan
"laske, kuinka paljon hiilidioksidia syntyy, kun 5mg metaania palaa.".
Siinä on jo todella moniosainen tehtävä, kun pitää luoda reaktioyhtälö kertoimineen ja olomuotoineen ja Niiden avulla ainemääriä (mol).
Omaan makuun fysiikka on mielenkiintoisempaa. Ehdoton suosikki on lukion 4.-5. Kurssit, mm. Newtonin laki, jota kyllä aika tasaiseen tahtiin sovelletaan eri kursseilla.
Joitain samoja kaavoja on molemmissa aineessa, mm. tiheyden yhtälö ja kaasujen tilayhtälö pV=nRT