Uralilaisen kielikunnan hajaantuminen liittyy tutkimusryhmän mukaan kolmeen episodiin.
Uralilaisten kielten levittäytymien länteen tapahtui noin 4200–3900 vuotta sitten, ensin Keski-Volgalle ja lopulta Itämerelle ja Pohjois-Atlantille asti.
Tuoreen tutkimuksen mukaan ilmastonmuutokset ja kuivuminen saattoivat laukaista alun perin Länsi-Siperiassa eläneen yhteisön levittäytymisen ensin idästä lähteen, myöhemmin etelästä pohjoiseen.
Helsingin yliopiston monitieteinen tutkijaryhmä kertoo tiedotteessa tarkentaneensa kuvaa suomen kielen esivaiheista.
”Kielitieteen, arkeologian ja genetiikan havainnot esihistoriallisen kehityksen päälinjoista voidaan nyt yhdistää uskottavasti. On perusteltu syy uskoa, että uralilaisten kielten levittäytyminen alkoi Länsi-Siperiasta varhaisella metallikaudella, ja se tapahtui melko nopeasti”, arkeologian professori Volker Heyd sanoo.
Uralilaisten kielten levittäytymien länteen tapahtui noin 4 200–3 900 vuotta sitten, ensin Keski-Volgalle ja lopulta Itämerelle ja Pohjois-Atlantille asti.
Uralilaisen kielikunnan hajaantuminen liittyy tutkimusryhmän mukaan kolmeen episodiin.
Ensimmäinen episodi oli luonnonolosuhteissa tapahtunut muutos, joka aiheutti laaja-alaista kuivuutta. Luoteis-Euroopassa kosteus lisääntyi, mutta globaalisti ilmasto viileni.
Toinen episodi oli kulttuurienvälinen ja arkeologinen Seima–Turbino-ilmiö, joka loi monimutkaisen verkoston, jonka tunnusmerkkejä olivat pronssivalmisteiset esineet.
Kolmantena tutkijat nostavat esiin indoiranilaisen kontaktiepisodin, jonka aikana vierasperäistä sanastoa levisi uralilaisiin kieliin. Niihin assimiloitui alueella aiemmin puhuttuja kieliä.
Valtteri Parikka/HS 20.4.2022
ASIASANAT:
Helsinki
Helsingin yliopisto
Oliko Seima–Turbino-ilmiö mielestäsi hyvä juttu?
Uralilaisten kielten levittäytymien länteen tapahtui noin 4200–3900 vuotta sitten, ensin Keski-Volgalle ja lopulta Itämerelle ja Pohjois-Atlantille asti.
Tuoreen tutkimuksen mukaan ilmastonmuutokset ja kuivuminen saattoivat laukaista alun perin Länsi-Siperiassa eläneen yhteisön levittäytymisen ensin idästä lähteen, myöhemmin etelästä pohjoiseen.
Helsingin yliopiston monitieteinen tutkijaryhmä kertoo tiedotteessa tarkentaneensa kuvaa suomen kielen esivaiheista.
”Kielitieteen, arkeologian ja genetiikan havainnot esihistoriallisen kehityksen päälinjoista voidaan nyt yhdistää uskottavasti. On perusteltu syy uskoa, että uralilaisten kielten levittäytyminen alkoi Länsi-Siperiasta varhaisella metallikaudella, ja se tapahtui melko nopeasti”, arkeologian professori Volker Heyd sanoo.
Uralilaisten kielten levittäytymien länteen tapahtui noin 4 200–3 900 vuotta sitten, ensin Keski-Volgalle ja lopulta Itämerelle ja Pohjois-Atlantille asti.
Uralilaisen kielikunnan hajaantuminen liittyy tutkimusryhmän mukaan kolmeen episodiin.
Ensimmäinen episodi oli luonnonolosuhteissa tapahtunut muutos, joka aiheutti laaja-alaista kuivuutta. Luoteis-Euroopassa kosteus lisääntyi, mutta globaalisti ilmasto viileni.
Toinen episodi oli kulttuurienvälinen ja arkeologinen Seima–Turbino-ilmiö, joka loi monimutkaisen verkoston, jonka tunnusmerkkejä olivat pronssivalmisteiset esineet.
Kolmantena tutkijat nostavat esiin indoiranilaisen kontaktiepisodin, jonka aikana vierasperäistä sanastoa levisi uralilaisiin kieliin. Niihin assimiloitui alueella aiemmin puhuttuja kieliä.
Valtteri Parikka/HS 20.4.2022
ASIASANAT:
Helsinki
Helsingin yliopisto
Oliko Seima–Turbino-ilmiö mielestäsi hyvä juttu?
Vastaukset 4
Vanhimmat
On sitä ilmaston muutosta ollut silloinkin, vaikka ei ole ollut vihreitä eikä viheruskonnosta tietoakaan. Joten nämä nykyiset pitkät ja lumiset talvetkaan eivät liene kokonaan vihreiden aiheuttamia, vaikka he muutama vuosi taaksepäin marssivat Helsingissä suuret julisteet korkealla, joissa vaadittiin LUNTA PERKELE!
Joo, lunta tuli, pakkasia ei tullut, tosin eipä niitä pakkasia niin edes tarvi, kylmähän siinä tulee.
Olemma turkinsukuista kieltä? Joilla myös on samoja kirjaimia.
Sieltä nekin mongoolian aroilla ovat asustelleet ja liikkeelle lähteneet.