Olen siis hyödytön, kehari, paska ja arvoton? Ihmiset pilkkaavat niitä C-papereita saavia, toivottavasti saavat luodit päihinsä. Kuolisinpa.
En päässyt armeijaan, tarkoittaako se että olen hyödytön paska?
Anonyymi
11468
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Miksi annat armeijalle noin suuren merkityksen?Eikö elämässä ole muita asioita kuin armeija.Eihän se kestä edes koko loppuelämää.Miksi armeijan käyneen pitäis kehua kuinka on armeijan käynyt?Onko se joku isokin asia jolla voi kehua.
Siitähän kaikki kehuvat! Se saa mun asemani tuntumaan heikolta ja itse mitättömäksi.
Elämässä voi tehdä muutakin kuin käydä armeijan.
Olet täysi paska jos haluat armeijaan! Eihän täällä mitään sotia käytäisi jos niitä ei olisi ja käskyjä sokeasti tottelevia idiootteja.
Minä JOUDUIN armeijaan ja sain siellä todeta, että olen hyödytön pâska. Silloin vielä simputettiin alokkaita, nykyäänhän se on laitonta.
Sivareita voi käyttää ilmaistyövoimana eli ORJINA
Entäs sotilaita sitten?...
Älllös välitä. En diabetekseen sairastuneena minäkään päässyt kertaamaan. Muutuin siis hyödyttömäksi paskaksi?
Silti tein hienon uran yksityisessä, globaalissa vientiyrityksessä. 50 tontun vuosipalkalla.
Ei se miehisyyttä vie pois, jos jää armeija käymättä.
Tunnen useampia miespuolisia henkilöitä, jotka eivät ole armeijassa olleet, ja harvalla heistä se on ongelmana itselleen.
Kun asian hyväksyy, ettei ole inttiä käynyt, ja jatkaa elämää, niin ei tarvitse tuntea itseään hyödyttömäksi.
Tunnen monta sivaria ja lähes kaikki ovat pitkälle opiskelleita ja koulutustaan vastaavassa työssä ja kaikki ovat vakituisessa parisuhteessa ja heillä on ollut monia parisuhteita. Toisaalta tunnen monta armeijan käynyttä, joilla ei ole ollut parisuhteita ja ovat muutenkin jämähtäneet paikoilleen mm. työhön josta eivät uskalla irrottautua esim. vaihtamalla alaa, esim. ottamalla opintolainaa ja vain hakemalla alalle mikä kiinnostaa.
Epäilen sivarien hyvän menestymisen elämässä johtuvan siitä, että heillä on ollut oikeita arvoja, joiden takansa seisovat, ja ovat siksi myös oma itsensä, ja itsevarmoja. Lisäksi kun eivät ole armeijaa käyneet, niin saattavat kuvitella että ovat jääneet jostain paitsi ja siksi ovatkin takoneet rautaa kaikilla muilla elämän osa-alueilla, niillä alueilla joilla on oikeasti merkitystä.
Ei se nyt ihan sitä tarkoita.
ITse kävin inttiä sen pari viikkoa, kunnes sain pällipaperini. Ja kyllä se silloin aikanaan kirpaisi, ja vaikutti myös suhteeseeni pariin kaveriin, ja myös siihen että kenelle asiasta kerroin ja kelle en.
Mutta ajanoloon sen asian merkitys on muuttunut yhä triviaalimmaksi. Ylipäätään intin keskeytyminen ei ole ollut syy, vaan seuraus elämäni muista ongelmista ja kun niiden kanssa on oppinut elämään, niin muutkin asiat ovat ruvenneet sujumaan.
Olenko sitten hyödyllinen ihminen. Kyllä olen. Toki kaikki on suhteellista, ja riippuu siitä, minkä kukin mieltää hyödylliseksi.
En voi paukutella henkseleitä maallisella mammonalla, siinä olen epäonnistunut, tai ehkä se ei ylpäätäänkään ole ollut elämäni motiivi, mutta niillä omilla "autismin" kirjoni saralla olen yksi suomen parhaista ja kuvittelen sillä saralla tekeväni paljonkin hyötyä, ehkä enemmän aineettomasti mutta kuitenkin.
Eli suosittelen suomalaisittain, että laitat leuan rintaan ja lähdet räntäsadetta kohti. ;)