Onko näin että se joka antaa eniten makeaa, karkkeja, sokeria ja sokeripullaa on aina myös aidosti parhain. Ei kuitenkaan tee muuta pidempiaikaista hyvää toiselle vaan aina hetkellinen tapahtuma, makeisen tarjoaminen pullan syöttäminen puoliväkisin, sellainen josta ei ole vaivaa hänelle itsellekään. Hän saa toiset ajattelemaan että hän on hyvä ihminen.
Kuitenkin hänellä on sitten se pimeä puoli joka on vallalla suurimman osan ajasta, mutta ne, joille hän tarjoaa makeaa, eivät sitä välttämättä näe. Jos näkevätkin sen asettuvat makean tarjoajan puolelle. Hän ei 99% ajasta olekaan mikään hyväntekijä vaan kiusaaja, väheksyvä ja mitätöivä ihminen. Hän "ostaa" itselleen sokerilla kulissit, jossa lukee "olen erityisen hyvä ihminen" jota pitävät yllä ne, joilla hän sokeria ja makeaa aina syöttää. Heille hän lirkuttaa muille kurnuttaa.
Millaisia nuo ihmiset ovat, miksi heillä vaihtelee noin.
Kuitenkin hänellä on sitten se pimeä puoli joka on vallalla suurimman osan ajasta, mutta ne, joille hän tarjoaa makeaa, eivät sitä välttämättä näe. Jos näkevätkin sen asettuvat makean tarjoajan puolelle. Hän ei 99% ajasta olekaan mikään hyväntekijä vaan kiusaaja, väheksyvä ja mitätöivä ihminen. Hän "ostaa" itselleen sokerilla kulissit, jossa lukee "olen erityisen hyvä ihminen" jota pitävät yllä ne, joilla hän sokeria ja makeaa aina syöttää. Heille hän lirkuttaa muille kurnuttaa.
Millaisia nuo ihmiset ovat, miksi heillä vaihtelee noin.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Voisi ajatella, että tuo ihminen haluaa tulla hyväksytyksi.
Jos hänellä on vaikka tunnetta, että on huonompi kuin muut.
Rahalla ja makealla ei kuitenkaan voi ostaa itselleen ystäviä.
Anteeksi mutta aloitus rupesi naurattamaan. Ihan kuin aloittaja tuntisi Hannu ja Kerttu -sadun noita-akan, sen piparkakkutalossa asuvan.
Vakavasti puhuen, ei sellainen sokerinen lirkuttelu ja mielistely todellakaan tarkoita, että henkilö olisi myös aidosti hyvä, saati parhain.
Varmaan se on sellainen joka kärsii hirveästi jos ei saa huomiota. Kaksinaamaisuus tietysti on katalaa.