Miksi teit sen?

Yrititkö tahallasi sotkea pääni? Vai etkö vain ymmärtänyt? Sanoit, että olen nätti ja että ei haittaisi olla yhdessä. Sanoit, että huolehdit minusta. Sanoit, että olen viisas ja että ansaitsisin mitä vain. Silti. Oliko se kaikki vain valheiden meri, kun voit kuitenkin unohtaa minut? Vaikka muistat kaikki yksityiskohdat minusta aina osoitteesta kengänkokoon ja kirjahyllyni sisältöön. Silti voit esittää, että ohi kävellessä minua ei ole. Vain kun muita ei ole lähistöllä, sinä tunnet minut. Työnnät aina muut ulos ja jäät yksin minun kanssani. Sanoit, että olet kateellinen minulle. Kun laitat minulle viestin, sydämeni hypähtää. Mutta sinä et laita viestiä. Laitat viestiä vain, kun sille on tarvetta. Et koskaan kysy, miten minulla menee tai haluaisinko tavata. Mutta kun laitan sinulle viestiä, pitkität keskustelua etkä haluaisi lopettaa. Olenko vain ystävä? Vai olenko joku, jota ajattelet ennen nukahtamistasi? Olen yksin, etkö näe sitä? Sinä olet ainoa, joka välittää edes vähän. Tiedän kyllä, ettei sinulla oikein ole muita ystäviä. Miksi siis unohdat minut? Huomaa, että minäkin elän.