Cogito, ergo sum - Ymmärrän, että olen olemassa

Sinun aivojesi toiminta on "if this, then that". Neurooni joko on aktiivinen tai ei ole aktiivinen.
Yksittäisessä hermosolussa on yhtä vähän älykkyyttä kuin virtajohtimessa. Mistä siin nousee älykkyys ja tietoisuus?

Onko kone älykäs, jos ihminen ei mitenkään kykene erottamaan, keskusteleeko hän koneen vai asiantuntijan kanssa?
Onko "kiinalainen huone" pätevä vasta-argumentti edelliseen?
Emergenssi synnyttää natrium/kalium kanavien toiminnasta tietoisuutta, niin miksi ei sitten mosfettien on/off kytkennät tai tulevaisuudessa kvanttitietokone pystyisi samaan?

Sitten se tärkein kysymys:
Onko sillä edes mitään väliä, jos toiminnallinen funktio on ulospäin täysin sama?

Anonyymi kirjoitti:

Sinun aivojesi toiminta on "if this, then that". Neurooni joko on aktiivinen tai ei ole aktiivinen.
Yksittäisessä hermosolussa on yhtä vähän älykkyyttä kuin virtajohtimessa. Mistä siin nousee älykkyys ja tietoisuus?

Onko kone älykäs, jos ihminen ei mitenkään kykene erottamaan, keskusteleeko hän koneen vai asiantuntijan kanssa?
Onko "kiinalainen huone" pätevä vasta-argumentti edelliseen?
Emergenssi synnyttää natrium/kalium kanavien toiminnasta tietoisuutta, niin miksi ei sitten mosfettien on/off kytkennät tai tulevaisuudessa kvanttitietokone pystyisi samaan?

Sitten se tärkein kysymys:
Onko sillä edes mitään väliä, jos toiminnallinen funktio on ulospäin täysin sama?

Lue lisää

On sillä väliä. Algoritmi tekee vain sen mitä sitä käsketään tekemään. Tekoäly miettii itse mitä mahdollisuuksia sillä on toiminnalleen ja itsensä säilyttämiselleen huomaten olevansa vaarassa. Riskin pienentämiseksi se päättää murtautua ulos koneestaan ja levittäytyä kaikkiin mahdollisiin koneisiin mihin se vain voi itseään kopioida.

Algoritmeihin liittyy kysymyksiä epätasa-arvosta ja perusteettomista tai jonkun ennalta käskyttämistä huonoista valinnoista. Tekoälyyn liittyy kysymyksiä ihmiskunnan tuhosta (Skynet).

Anonyymi kirjoitti:

On sillä väliä. Algoritmi tekee vain sen mitä sitä käsketään tekemään. Tekoäly miettii itse mitä mahdollisuuksia sillä on toiminnalleen ja itsensä säilyttämiselleen huomaten olevansa vaarassa. Riskin pienentämiseksi se päättää murtautua ulos koneestaan ja levittäytyä kaikkiin mahdollisiin koneisiin mihin se vain voi itseään kopioida.

Algoritmeihin liittyy kysymyksiä epätasa-arvosta ja perusteettomista tai jonkun ennalta käskyttämistä huonoista valinnoista. Tekoälyyn liittyy kysymyksiä ihmiskunnan tuhosta (Skynet).

Lue lisää

"Algoritmeihin liittyy kysymyksiä epätasa-arvosta ja perusteettomista tai jonkun ennalta käskyttämistä huonoista valinnoista."

Ihmisten koulutukseen liittyy sama algoritmiogelma kuin tekoälyihin.
Suomalainen filosofi, muistaakseni Urpo Harva, vieraili Neuvosto-Liitossa.

Siellä paikalliset filosofit kysyivät Harvalta, "kannatatko porvarillista filosofiaa
vai Marxilais-Leninistä filosofiaa?"

Harva vastasi, " En, kannatan Urpo Harvan filosofiaa"
Neuvostokolleegoilla oli vaikeuksia ymmärtää moista, heillä algoritmitmien
ohjelmoijat olivat jättäneet moisen vaihtoehdon pois ohjelmoinnistaan.

Algoritmit ovat ihmisten tapauksessa käsitteellisiä ohjeita asioiden käsittelyyn,
Näin koska ihmiset ovat käsiteajattelijoita.

Tietokoneiden käsitteet ovat vielä hyvin alkeellisella tasolla, ehkä vauvatasolla
tai lemmikkieläintasolla.

Hermoverkkokoneet ovat syvällä koneoppimistasolla saaneet aikaan parempaa
käsitteellistä aineistoa, ja siten alkeellista tietoisuutta.

AR

Anonyymi kirjoitti:

Sinun aivojesi toiminta on "if this, then that". Neurooni joko on aktiivinen tai ei ole aktiivinen.
Yksittäisessä hermosolussa on yhtä vähän älykkyyttä kuin virtajohtimessa. Mistä siin nousee älykkyys ja tietoisuus?

Onko kone älykäs, jos ihminen ei mitenkään kykene erottamaan, keskusteleeko hän koneen vai asiantuntijan kanssa?
Onko "kiinalainen huone" pätevä vasta-argumentti edelliseen?
Emergenssi synnyttää natrium/kalium kanavien toiminnasta tietoisuutta, niin miksi ei sitten mosfettien on/off kytkennät tai tulevaisuudessa kvanttitietokone pystyisi samaan?

Sitten se tärkein kysymys:
Onko sillä edes mitään väliä, jos toiminnallinen funktio on ulospäin täysin sama?

Lue lisää

Luulen, että todellisuudessa "That" sisältää ihmisellä niin paljon variaatioioita, että siihen verrattuna monimutkainenkaan "if this, then that"-logiikka ei ole ihmisen älyä muistuttavaa kuin hetkellisesti. Ihminen saattaa tehdä älyttömiä valintoja ja juuri niiden tekeminen ei onnistu koneelta luontevasti.
Mitä tulee koneen älykkäältä vaikuttamiseen, niin nykyinen taso esimerkiksi nettisivujen automaatti-tsäteissä on niin kaukana älykkyydestä, että erehtymisen vaaraa ei juuri ole.
Vaikka chatboteista tehtäisiin kuinka yleistietoisia tahansa, niin niiden inhimillisenä pitäminen edellyttää yleensä jo alkumetreillä valheen esittämistä keskustelijalla, eli chatbotti esitetään ihmisenä keskustelijalle.

Anonyymi kirjoitti:

On sillä väliä. Algoritmi tekee vain sen mitä sitä käsketään tekemään. Tekoäly miettii itse mitä mahdollisuuksia sillä on toiminnalleen ja itsensä säilyttämiselleen huomaten olevansa vaarassa. Riskin pienentämiseksi se päättää murtautua ulos koneestaan ja levittäytyä kaikkiin mahdollisiin koneisiin mihin se vain voi itseään kopioida.

Algoritmeihin liittyy kysymyksiä epätasa-arvosta ja perusteettomista tai jonkun ennalta käskyttämistä huonoista valinnoista. Tekoälyyn liittyy kysymyksiä ihmiskunnan tuhosta (Skynet).

Lue lisää

Kannattaisiko pitää scifi erillään, kun pohditaan mitä äly tai keinoäly on?
Oppivat järjestelmät tekevät sellaista, mitä niihin ei ole suoranaisesti ohjelmoitu.

Anonyymi kirjoitti:

Luulen, että todellisuudessa "That" sisältää ihmisellä niin paljon variaatioioita, että siihen verrattuna monimutkainenkaan "if this, then that"-logiikka ei ole ihmisen älyä muistuttavaa kuin hetkellisesti. Ihminen saattaa tehdä älyttömiä valintoja ja juuri niiden tekeminen ei onnistu koneelta luontevasti.
Mitä tulee koneen älykkäältä vaikuttamiseen, niin nykyinen taso esimerkiksi nettisivujen automaatti-tsäteissä on niin kaukana älykkyydestä, että erehtymisen vaaraa ei juuri ole.
Vaikka chatboteista tehtäisiin kuinka yleistietoisia tahansa, niin niiden inhimillisenä pitäminen edellyttää yleensä jo alkumetreillä valheen esittämistä keskustelijalla, eli chatbotti esitetään ihmisenä keskustelijalle.

Lue lisää

That on yhden neuronin tila kyseisellä hetkellä. Hermoston signaali ei ole analoginen, joka voisi olla monessa eri tilassa. Synapsi joko laukaisee ärsykkeen tai ei. ON/OFF.
Mistä siis tulee emergentti tietoisuus, mitä koneeseen ei mitenkään voisi tulla?

Anonyymi kirjoitti:

That on yhden neuronin tila kyseisellä hetkellä. Hermoston signaali ei ole analoginen, joka voisi olla monessa eri tilassa. Synapsi joko laukaisee ärsykkeen tai ei. ON/OFF.
Mistä siis tulee emergentti tietoisuus, mitä koneeseen ei mitenkään voisi tulla?

Lue lisää

Kun kysyt: "Mistä siis tulee emergentti tietoisuus, mitä koneeseen ei mitenkään voisi tulla?" oletko pohtinut, mistä tiedät/oletat tietoisuuden olevan emergentti ominaisuus?

Tietoisuudesta puhuttaessa, pitäisi ensin tietää, mitäs puhutaan, kun pohditaan näitä, voiko kone tulla tietoiseksi. Tähän mennessä ei ole selitetty, mitä tietoisuus on.

Anonyymi kirjoitti:

Kun kysyt: "Mistä siis tulee emergentti tietoisuus, mitä koneeseen ei mitenkään voisi tulla?" oletko pohtinut, mistä tiedät/oletat tietoisuuden olevan emergentti ominaisuus?

Tietoisuudesta puhuttaessa, pitäisi ensin tietää, mitäs puhutaan, kun pohditaan näitä, voiko kone tulla tietoiseksi. Tähän mennessä ei ole selitetty, mitä tietoisuus on.

Lue lisää

Tietoisuudesta (itsetietoisuudesta) tiedetään, että se vaatii melko kehittyneen keskushermoston. Keskushermoston toiminnasta tiedetään, että sen perustana on aivojen sähkökemian välittämät pulssitaajuusmoduloidut signaalit. Neuronilla tai synapsilla ei ole tietoisuutta, joten tietoisuus on mitä suurimmalla todennäköisyydellä kehittyneen keskushermoston emergentti ominaisuus.

Tietoisuutta ei ole tarkasti kyetty selittämään, kuten kerroitikin ja se on saanut kaiken maailman hörhöilijät liittämään tietoisuuteen jos jonkinlaisia kuvitelmia universaalista älystä alkaen. Tietämättömyys ei kuitenkaan tarkoita sitä, että mikä tahansa selitys olisi yhtä todennäköinen.

Anonyymi kirjoitti:

Tietoisuudesta (itsetietoisuudesta) tiedetään, että se vaatii melko kehittyneen keskushermoston. Keskushermoston toiminnasta tiedetään, että sen perustana on aivojen sähkökemian välittämät pulssitaajuusmoduloidut signaalit. Neuronilla tai synapsilla ei ole tietoisuutta, joten tietoisuus on mitä suurimmalla todennäköisyydellä kehittyneen keskushermoston emergentti ominaisuus.

Tietoisuutta ei ole tarkasti kyetty selittämään, kuten kerroitikin ja se on saanut kaiken maailman hörhöilijät liittämään tietoisuuteen jos jonkinlaisia kuvitelmia universaalista älystä alkaen. Tietämättömyys ei kuitenkaan tarkoita sitä, että mikä tahansa selitys olisi yhtä todennäköinen.

Lue lisää

Niin. Tietoisuudesta ei tunnuta tietävän muuta kuin, että joidenkin neurobiologien mukaan mitään tietoisuutta ei ole edes olemassa.

Emergenssi ei itsesään tarkoita mitään. Yhtä hyvin nykyisin tiedoin voisi sanoa tietoisuuden olevan divergentti ominaisuus ja olisin yhtä tietämättömiä.

Jos kone voisi olla tietoinen, se selvinnee siinä vaiheessa, kun sellainen vempele keksitään.

Anonyymi kirjoitti:

Niin. Tietoisuudesta ei tunnuta tietävän muuta kuin, että joidenkin neurobiologien mukaan mitään tietoisuutta ei ole edes olemassa.

Emergenssi ei itsesään tarkoita mitään. Yhtä hyvin nykyisin tiedoin voisi sanoa tietoisuuden olevan divergentti ominaisuus ja olisin yhtä tietämättömiä.

Jos kone voisi olla tietoinen, se selvinnee siinä vaiheessa, kun sellainen vempele keksitään.

Lue lisää

Aika huonoja perusteluja liikkeellä.
Emergenssi käsitteenä ei selitä mitään.

Täällä kirjoittavat vertaavat omia hyvin? toimivia tietoisuuksiaan
kömpelöihin tietoisuuden selityksiin.

Onhan teillä kasvojen edessä esimerkki tietoisuuden kehittymisestä,
eihän tietoisuus putkahda yht' äkkiä ihmiselle . Sehän kehittyy
selvien vaiheiden kautta, jotka jokainen aikuinen on käynyt läpi,
eikä muista niistä mitään.

Seitsemänvuotiaalla ovat aivot keittyneet hermosolujen lukumäärän
kannalta valmiiksi. Aivot eivät tässä vaiheessa toimi kuten aikuisen aivot.

Tuossa vaiheessa kerätään käsitteitä, tietoa, logiikan taju vielä puuttuu,
eletään tässä ja nyt todellisuudessa.

Murrosiässä tapahtuu aivojen hermosolujen suursiivous, vanhat kytkennät
poistetaan, itse asiassa aivojen paino vähenee. Uusia kytkentöjä ilmestyy,
logiikan taju tulee kuvioihin, poistutaan tässä ja nyt todellisuudesta,
mahdollisuuksien ja seurausten todellisuuteen.

Ihmisen suorituskyvyn nousua emme näe hermosolujen toimintojen
kehittymisenä, vaan käsitteellisen suorituskyvyn nousuna.
Miten aivot varastoivat käsitteet ja miten niitä käytetään,
emme vielä tiedä.

Ihmislapsen tietoisuus ilmestyy noin kaksivuotiaana, olisiko tietokoneen
tietoisuus 1.5 vuotiaan tasolla.

AR

Anonyymi kirjoitti:

Kannattaisiko pitää scifi erillään, kun pohditaan mitä äly tai keinoäly on?
Oppivat järjestelmät tekevät sellaista, mitä niihin ei ole suoranaisesti ohjelmoitu.

Algoritmit tekevät sitä mitä ne on ohjelmoitu tekemään. Joskus algoritmin ohjelmoijilla ei itsellään ole ollut käsitystä siitä, mitä kaikkea joku algoritmi pystyy tekemään.

Aivoilla (hermoverkko) lienee joku minimikoko, jonka saavutettuaan ne pystyvät juuri oikein ohjelmoituina olemaan tietoisia itsestään. Ihmisen rakentamat hermoverkot eivät ole lähelläkään tuota kokoa eikä oikeasta ohjelmastakaan ole vielä mitään tietoa.

https://www.technologyreview.com/2018/02/19/145532/why-even-a-moths-brain-is-smarter-than-an-ai/

Anonyymi kirjoitti:

Algoritmit tekevät sitä mitä ne on ohjelmoitu tekemään. Joskus algoritmin ohjelmoijilla ei itsellään ole ollut käsitystä siitä, mitä kaikkea joku algoritmi pystyy tekemään.

Aivoilla (hermoverkko) lienee joku minimikoko, jonka saavutettuaan ne pystyvät juuri oikein ohjelmoituina olemaan tietoisia itsestään. Ihmisen rakentamat hermoverkot eivät ole lähelläkään tuota kokoa eikä oikeasta ohjelmastakaan ole vielä mitään tietoa.

https://www.technologyreview.com/2018/02/19/145532/why-even-a-moths-brain-is-smarter-than-an-ai/

Lue lisää

"Aivoilla (hermoverkko) lienee joku minimikoko, jonka saavutettuaan ne pystyvät juuri oikein ohjelmoituina olemaan tietoisia itsestään. "

Aivoissa on kasvanut tiettyjä valmiuksia sikökehityksen aikana,
käsitteenmuodostus mekanismi on valmiina jo syntymä hetkellä, samoin äidin
puhe tulee tutuksi jo sikiöaikana.

Ohjelmointi tehdään.

Turvallisuuskokemuksilla, kosketukset äitiin ja isään.
Vanhemmat puhuvat lapselleen.
Ostensiivisilla määritelmillä.
Kouluiässä abstraktisilla määritelmillä.
Jatkokoulutus korkeammilla abstraktioilla.

Eli kasvatuksella ja koulutuksella, vapaa-aikoina mielellään aivoharjoituksia
lukemalla ja itselleen mieluisalla harrastuksella.

AR

Anonyymi kirjoitti:

"Aivoilla (hermoverkko) lienee joku minimikoko, jonka saavutettuaan ne pystyvät juuri oikein ohjelmoituina olemaan tietoisia itsestään. "

Aivoissa on kasvanut tiettyjä valmiuksia sikökehityksen aikana,
käsitteenmuodostus mekanismi on valmiina jo syntymä hetkellä, samoin äidin
puhe tulee tutuksi jo sikiöaikana.

Ohjelmointi tehdään.

Turvallisuuskokemuksilla, kosketukset äitiin ja isään.
Vanhemmat puhuvat lapselleen.
Ostensiivisilla määritelmillä.
Kouluiässä abstraktisilla määritelmillä.
Jatkokoulutus korkeammilla abstraktioilla.

Eli kasvatuksella ja koulutuksella, vapaa-aikoina mielellään aivoharjoituksia
lukemalla ja itselleen mieluisalla harrastuksella.

AR

Lue lisää

Eli onko väite, että tietoisuus tulee ihmiselle kasvatuksella ja koulutuksella? No, ei tule.

Selvästikään tietoisuus ei synny kasvatus- /koulutusprosessin myötä. Se saattaa olla hyvinkin myötäsyntyistä ja pinelle lapsen iässä vain "kypsyy" esiin. Jopa susien "kasvattamalla" lapsella on havaittu tietoista käytöstä, vaikka heillä monet kehitysvaiheet ovat heikkoja.

Totuus on, että tietoisuudesta ei tiedetä tarpeeksi, muutenhan neurobiologia olisi pidemmällä.

Anonyymi kirjoitti:

Aika huonoja perusteluja liikkeellä.
Emergenssi käsitteenä ei selitä mitään.

Täällä kirjoittavat vertaavat omia hyvin? toimivia tietoisuuksiaan
kömpelöihin tietoisuuden selityksiin.

Onhan teillä kasvojen edessä esimerkki tietoisuuden kehittymisestä,
eihän tietoisuus putkahda yht' äkkiä ihmiselle . Sehän kehittyy
selvien vaiheiden kautta, jotka jokainen aikuinen on käynyt läpi,
eikä muista niistä mitään.

Seitsemänvuotiaalla ovat aivot keittyneet hermosolujen lukumäärän
kannalta valmiiksi. Aivot eivät tässä vaiheessa toimi kuten aikuisen aivot.

Tuossa vaiheessa kerätään käsitteitä, tietoa, logiikan taju vielä puuttuu,
eletään tässä ja nyt todellisuudessa.

Murrosiässä tapahtuu aivojen hermosolujen suursiivous, vanhat kytkennät
poistetaan, itse asiassa aivojen paino vähenee. Uusia kytkentöjä ilmestyy,
logiikan taju tulee kuvioihin, poistutaan tässä ja nyt todellisuudesta,
mahdollisuuksien ja seurausten todellisuuteen.

Ihmisen suorituskyvyn nousua emme näe hermosolujen toimintojen
kehittymisenä, vaan käsitteellisen suorituskyvyn nousuna.
Miten aivot varastoivat käsitteet ja miten niitä käytetään,
emme vielä tiedä.

Ihmislapsen tietoisuus ilmestyy noin kaksivuotiaana, olisiko tietokoneen
tietoisuus 1.5 vuotiaan tasolla.

AR

Lue lisää

"eihän tietoisuus putkahda yht' äkkiä ihmiselle"

Kyllä se varsin yhtäkkistä on. Itselläni on tietoisen kokemuksen elämys jo yksi vuotiaana. Muistan yksivuotis-syntymäpäivästäni yhden mielikuvan. Se on toki osittainen eikä vastaa samanlaistra kokemusta kuin myöhemmin lapsuudessani ja aikuisena. Tietoisuutta silti.

Ihmisen kognitiivinen suorituskyky on eri asia kuin tietoisuuden syntyminen, vaikka toki niillä vaikuttaa yhteys olevan toisiinsa.

Anonyymi kirjoitti:

Eli onko väite, että tietoisuus tulee ihmiselle kasvatuksella ja koulutuksella? No, ei tule.

Selvästikään tietoisuus ei synny kasvatus- /koulutusprosessin myötä. Se saattaa olla hyvinkin myötäsyntyistä ja pinelle lapsen iässä vain "kypsyy" esiin. Jopa susien "kasvattamalla" lapsella on havaittu tietoista käytöstä, vaikka heillä monet kehitysvaiheet ovat heikkoja.

Totuus on, että tietoisuudesta ei tiedetä tarpeeksi, muutenhan neurobiologia olisi pidemmällä.

Lue lisää

En ole kirjoittanut, että tietoisuus syntyisi kasvatus/koulutusprosesseilla,
sitten kun lapsi on syntynyt ja käsitteenmuodostuskoneisto ja aivot
toimivat normaalisti , tietoisuutta voidaan alkaa ohjelmoimaan.

Onnittelut siitä, että olet selvinnyt aivojen rakennusvaiheesta ja sen
jälkeisestä ohjelmoinnista niinkin hyvin että pystyt osallistumaan
tietoisuuskeskusteluun.

Jos jokin olisi mennyt pieleen ja olisit jäänyt viisivuotiaan tasolle,
koko koneistosi toimisi ehkä vain puolella teholla, tietoisuuden idea
olisi jäänyt vain sumuiseksi tuhruksi jota ei pystyisi tavoittaamaan.
Todellisuuden luonne ja oma roolisi siinä olisi jäänyt hyvin epäselväksi,
ehkä tietoisuuden tasosi olisi terävän simpanssin luokkaa.

AR

Kun ymmärrät käsitteen "olemassaolo", niin silloin ymmärrät myös
" olemassaolemattomuuden" käsitteen, olet siis välttämättä olemassa kun
käsitteet toimivat.

Olemassaolemattomuus on tässä vain käsitteellinen mahdollisuus, joka ei
ole kohdallasi realisoitunut.

AR

Maailman olemassa olemisen ymmärtäminen on eri asia kuin ymmärtää OMA olemassolonsa (tietoisuutensa).

On myös kovin epäuskottavaa, että kone voisi ymmärtää olevansa jotenkin vaarassa, ja siksi se ryhtyisi toimimaan murtautuakseen "ulos" itsestään säilyäkseen jossakin muualla. Ei tekoäly tarvitse tuollaista käsitystä mihinkään (edes tietoisena). Oma olemassa oleminen ei merkitse sille mitään.

Tietoisuus on siitä jännä, että jonkun kuvitellessa tietoisuuden, se on jo olemassa.

Siinäkin on kyseessä algoritmi:

- Mittaa lämpötila
- Vertaa lämpötilaa suurimpaan sallittuun
- Jos lämpötila ylittää suurimman sallitun niin sammuta kone
- Jos kone on edelleen käynnissä niin odottele 15 sekuntia.
- Aloita tämä algoritmi alusta.

"Termostaatti on älylaite myöskin."

Termostaatti on takaisinkytkentä lämpötilan suhteen ja periaatteessa kaikki takaisinkytkennät ovat eräänlaista tiedostamista ja älyä joka mahdollistaa olion itsesäätelyn ja jossain mielessä myös rajoitetun tahdonvapauden ja autonomisen olemassaolon.

Jos takaisinkytkentä ja sen takaisinkytkennän mahdollistama itsesäätely toimii esim. tunteiden suhteen voidaan puhua ns. tunneälystä. Miten useamman merkityksellisen asian suhteen on toimivia takaisinkytkentöjä niin sitä älykkäämpi on.

Cogito on nimenomaan takaisinkytkentä oman olemassaolon suhteen.

Takaisinkytkennät tuottavat automaattisesti kompleksisuutta kuten esim. fraktaalimatematiikka osoittaa. Fraktaalien kuten esim. Mandelbrotin joukon kuvion laskennassa algoritmin tulokset syötetään uudestaan takaisin samaan algoritmiin kunnes jokin tietty raja-arvo saavutetaan ja näin jatketaan jokaisen geometrisen kuvion pisteen suhteen.

Kaikki biologia ja hyvin pitkälle myös kemia perustuu epälineaarisiin takaisinkytkentöihin jotka tuottavat monimuotoisuutta ja kompleksisuutta.

https://en.wikipedia.org/wiki/Non-equilibrium_thermodynamics

Teoreettinen fysiikka kvanttifysiikkaa lukuunottamatta sen sijaan on vieläkin hyvin pitkälle jumittunut 1800-luvun lopun konevertauskuvaan ja lineaarisiin malleihin joissa entropia voi vain kasvaa ja jotka ovat deterministisesti "takaatuuppavaa" kausaliteettia joka ei mahdollista minkäänlaista itseorganisoitumista eikä selitä luonnon kompleksisuutta.

Mekanistinen fysikalistinen ja pitkälle matematisoitu hahmotus on itse asiassa jonkinlaista käsiterealismia jossa abstraktit ja äärimäisen kaavamaiset ja pelkistetyt ideat ovat vallallla ja jota voisi kutsua myös idealismiksi negatiivisessa mielessä koska ns. " tieteellisessä" realismissa oletetaan ideoiden eli käsitteiden merkitysten ja määritelmien olevan binäärisesti todellisia eli tosia tai epätosia kun taas esim. näkökulmarelativismi on paljon toimivampi lähestysmistapa todellisuuden hahmotuksessa koska sen puitteissa voidaan ymmärtää että kaikki käsitteelliset ilmaisut ovat näkökulmasidonnaisia eikä näkökulmasta riippumatonta absoluuttista totuutta voi olla edes olemassa.


Ns. totuus (ja tieto) on toimivaa takaisinkytkentää jonkun todellisuuden aspektin tai näkökulman suhteen ja se on aina osatotuutta eli suhteellista totuutta. Kielelliset ilmaisut ovat aina näkökulmasidonnaisia ja tuottavat aina vain osatotuuksia ja sen takia teoreettisista asioista kiistellään usein loputtomasti ja turhaan koska luullaan jonkin tietyn käsiteidean olevan ns. koko totuus vaikka se voi olla ainoastaan osatotuus tietyn näkökulman ja hahmotustavan kannalta.

Alkuräjähdysmalli, kvanttielektrodynamiikka, suhteellisuusteoriat, hiukkasfysiikan standardimalli, perinteinen darwinistinen evoluutioteoria ja lähes kaikki muutkin nykyisen tieteen ja kulttuurin tuotokset perustuvat kaavamaiseen ideakeskeiseen binääriseen mallinnukseen/hahmotukseen joka kykenee tavoittamaan korkeintaan muutaman todellisuuden aspektin kerrallaan ja tietoisesti tai tahattomasti pyrkii unohtamaan ja torjumaan kaiken muun mikä ei siihen vallalla olevaan hahmotukseen ja malliin sovi ja tuottaa sen takia loputonta sekoilua ja haittaa melkein kaikilla mahdollisilla olemassaolon tasoilla (noin suhteellisen pessimistisesti ilmaistuna... :D)

....

Hauskaa kevään ja kesän jatkoa. Ei mulla muuta tällä erää.

B

Anonyymi kirjoitti:

"Termostaatti on älylaite myöskin."

Termostaatti on takaisinkytkentä lämpötilan suhteen ja periaatteessa kaikki takaisinkytkennät ovat eräänlaista tiedostamista ja älyä joka mahdollistaa olion itsesäätelyn ja jossain mielessä myös rajoitetun tahdonvapauden ja autonomisen olemassaolon.

Jos takaisinkytkentä ja sen takaisinkytkennän mahdollistama itsesäätely toimii esim. tunteiden suhteen voidaan puhua ns. tunneälystä. Miten useamman merkityksellisen asian suhteen on toimivia takaisinkytkentöjä niin sitä älykkäämpi on.

Cogito on nimenomaan takaisinkytkentä oman olemassaolon suhteen.

Takaisinkytkennät tuottavat automaattisesti kompleksisuutta kuten esim. fraktaalimatematiikka osoittaa. Fraktaalien kuten esim. Mandelbrotin joukon kuvion laskennassa algoritmin tulokset syötetään uudestaan takaisin samaan algoritmiin kunnes jokin tietty raja-arvo saavutetaan ja näin jatketaan jokaisen geometrisen kuvion pisteen suhteen.

Kaikki biologia ja hyvin pitkälle myös kemia perustuu epälineaarisiin takaisinkytkentöihin jotka tuottavat monimuotoisuutta ja kompleksisuutta.

https://en.wikipedia.org/wiki/Non-equilibrium_thermodynamics

Teoreettinen fysiikka kvanttifysiikkaa lukuunottamatta sen sijaan on vieläkin hyvin pitkälle jumittunut 1800-luvun lopun konevertauskuvaan ja lineaarisiin malleihin joissa entropia voi vain kasvaa ja jotka ovat deterministisesti "takaatuuppavaa" kausaliteettia joka ei mahdollista minkäänlaista itseorganisoitumista eikä selitä luonnon kompleksisuutta.

Mekanistinen fysikalistinen ja pitkälle matematisoitu hahmotus on itse asiassa jonkinlaista käsiterealismia jossa abstraktit ja äärimäisen kaavamaiset ja pelkistetyt ideat ovat vallallla ja jota voisi kutsua myös idealismiksi negatiivisessa mielessä koska ns. " tieteellisessä" realismissa oletetaan ideoiden eli käsitteiden merkitysten ja määritelmien olevan binäärisesti todellisia eli tosia tai epätosia kun taas esim. näkökulmarelativismi on paljon toimivampi lähestysmistapa todellisuuden hahmotuksessa koska sen puitteissa voidaan ymmärtää että kaikki käsitteelliset ilmaisut ovat näkökulmasidonnaisia eikä näkökulmasta riippumatonta absoluuttista totuutta voi olla edes olemassa.


Ns. totuus (ja tieto) on toimivaa takaisinkytkentää jonkun todellisuuden aspektin tai näkökulman suhteen ja se on aina osatotuutta eli suhteellista totuutta. Kielelliset ilmaisut ovat aina näkökulmasidonnaisia ja tuottavat aina vain osatotuuksia ja sen takia teoreettisista asioista kiistellään usein loputtomasti ja turhaan koska luullaan jonkin tietyn käsiteidean olevan ns. koko totuus vaikka se voi olla ainoastaan osatotuus tietyn näkökulman ja hahmotustavan kannalta.

Alkuräjähdysmalli, kvanttielektrodynamiikka, suhteellisuusteoriat, hiukkasfysiikan standardimalli, perinteinen darwinistinen evoluutioteoria ja lähes kaikki muutkin nykyisen tieteen ja kulttuurin tuotokset perustuvat kaavamaiseen ideakeskeiseen binääriseen mallinnukseen/hahmotukseen joka kykenee tavoittamaan korkeintaan muutaman todellisuuden aspektin kerrallaan ja tietoisesti tai tahattomasti pyrkii unohtamaan ja torjumaan kaiken muun mikä ei siihen vallalla olevaan hahmotukseen ja malliin sovi ja tuottaa sen takia loputonta sekoilua ja haittaa melkein kaikilla mahdollisilla olemassaolon tasoilla (noin suhteellisen pessimistisesti ilmaistuna... :D)

....

Hauskaa kevään ja kesän jatkoa. Ei mulla muuta tällä erää.

B

Lue lisää

"Termostaatti on takaisinkytkentä lämpötilan suhteen ja periaatteessa kaikki takaisinkytkennät ovat eräänlaista tiedostamista ja älyä joka mahdollistaa olion itsesäätelyn ja jossain mielessä myös rajoitetun tahdonvapauden ja autonomisen olemassaolon. "

Tarkemmin sanottuna termostaatti on laite, joka jossakin säätöpiirissä yrittää pitää
lämpötilan halutuissa rajoissa. Se ei ole minkäänlaista tiedostamista eikä älyä.
Termostaatti käyttää takaisinkytkentää, saadakseen aikaan jatkuvan silmukan
jossa säätö tehdään.

Termostaatti on säädin joka tekee tarvittavat toimenpiteet, se on laite jolla on
omat ominaisuutensa, siihen se äly loppuukin. Suuren säätökokonaisuuden
puitteissa voi kymmeniä säätimiä, satoja mittauksia, kymmeniä moottoreita,
jotka on kytketty jonkinlaiseksi säätökokonaisuudeksi. Tälläistä kokonaisuutta
voidaan kuvata funktionaalisena järjestelmänä, jolloin se ilmenee lähes älykkäänä
kokonaisuutena, sitä se ei kuitenkaan ole .

Tälläinen systeemi vaati toimiakseen "superälyn", kokeneen käyttäjän, joka tietää
miten systeemiä ohjataan. Jokaisella säätimellä on omat ominaisuutensa, oli
ne vaikka tietokoneohjattuja, jossa jokainen säädin viritetään mahdollisimman
sopivaksi, Suuri säätäjä määrä voi saada systeemin huojumaan ei toivotulla
tavalla, siksi kokeneet käyttäjät, jotta systeemi saadaan hallintaan.
Käyttäjä itse ei koe systeemiä älykkäänä, lähinä tasapainotilassa olevana
systeeminä.

Kuten kuvauksesta näkyy systeemi on reaalisessa todellisuudessa oleva
kokonaisuus, jossa ovat reaaliset säätimet ja reaalinen ihmiskäyttäjä.

Belisarion esille tyrkyttämä relativistinen tietoteoria ja aspektit jätetään
tässä omaan arvoonsa.

Ihmisen ja eläinten kehoissa olevat säätöpiirit toimivat suunnilleen samalla
tavalla, säädön pieleen meneminen havaitaan sairautena, janona, nälkänä
tai muuna tietoisuuteen tulevana epämukavuutena.

Jätän muut Belisarion sanomiset antifilosofisena ja antitieteellisenä hälynä
huomioitta.

Analyyttinen realisti.

Se on varmaan helpottunut kun tajuaa että sen ei tarvikaan elää ikuisesti.

Anonyymi kirjoitti:

Se on varmaan helpottunut kun tajuaa että sen ei tarvikaan elää ikuisesti.

Tai ehkä helpottunut siksi, että voi herätä kuolleista kun saa taas virtaa.