Usein armeijasta keskusteltaessa puhutaan ikärajoista, jonka jälkeen ei enää kutsuttaisi palvelukseen. Kuntoisuusluokankin epäillään vaikuttavan asiaan.
Samoin kuulee puhuttavan, että kun armeijasta on aikaa jo 20 vuotta ilman kertausharjoituksia, niin enhän enää muista mitään tehtävistäni.
Reserviläinen on sijoitettuna varusmiespalveluksessa saamaansa tehtävään ehkä n. 0-15 vuotta. Tämän jälkeen hän vapautuu tästä sijoituksesta ja on uudelleensijoitettavissa muihin vapautuviin tehtäviin. Käytännössä voi tarkoittaa sitä, että esim. ryhmänjohtaja voidaan sijoittaa vaikkapa oman tai jonkun muun joukon esikuntaan. Tässä vaiheessa sijoitukseen vaikuttaa myös ammatti tai muu osaaminen. Eli jääkärikomppanian kersantti voi löytää itsensä ilmatorjuntapatterin huoltotehtävistä tai tykistön korpraali rajavartiokomppanian esikunnasta IT-tehtävistä (IT tarkoittaa tässä siis tietotekniikkaa).
Eli jos ei ole käyty kertausharjoituksissa kymmeniin vuosiin, niin tuskin se sijoitus enää 40-vuotiaana on sissikomppaniassa perussissinä, vaan on jo tukitehtävissä tms. Sijoitus on voinut muuttua jo useaan kertaan tuona aikana. Varusmiespalveluksessa saatu sijoitus voi olla hyvinkin lyhytaikainen.
Puolustusvoimien sivujen mukaan miehistö on reservissä 50-vuotiaaksi asti ja tämän jälkeen siirtyy varareserviin. Upseeristo on reservissä 60-vuotiaaksi asti.
Yksi asia on varma. Meitä kaikkia tarvitaan siinä vaiheessa, kun vihollinen tulee rajan yli. Jo ensimmäisten taistelujen jälkeen täytyy tappioita paikata reservistä.
Epäilen, että armeijalla tai muilla viranomaisilla on käyttöä myös vanhemmallekin ikäluokalle. Jos ei taistelevissa joukoissa, niin yhteiskuntaa tukevissa tehtävissä. Kuten eräs täällä osuvasti totesi, niin jaetaan vaikka sukkia armeijaa tukeaksemme tai autetaan sotilaskodin henkilöstöä, ellei muuta tehtävää löydy. Kaikki yhteiskuntaa tukevat toimet ovat tärkeitä. Tukitehtävissäkin voi tulla tilanne, jossa täytyy kerätä kaikki mahdolliset voimat taisteluun. Ikää ja kuntoisuusluokkaa ei tällöin kysytä.
Meillä on hyvä maa, pidetään huolta siitä. Täydellinen se ei ole, mutta viedään sitä parempaan suuntaan vaikuttamalla edustajiimme. Pidetään huolta itsestämme ja ammattitaidostamme. Osallistutaan maanpuolustuksellisiin tehtäviin mahdollisuuksien mukaan. Opetetaan tämä myös lapsillemme.
Nämä ovat minun ajatuksiani tältä aamulta. En ole asiantuntija, joten paremmin tietävät korjatkaa mahdolliset asiavirheet.
Samoin kuulee puhuttavan, että kun armeijasta on aikaa jo 20 vuotta ilman kertausharjoituksia, niin enhän enää muista mitään tehtävistäni.
Reserviläinen on sijoitettuna varusmiespalveluksessa saamaansa tehtävään ehkä n. 0-15 vuotta. Tämän jälkeen hän vapautuu tästä sijoituksesta ja on uudelleensijoitettavissa muihin vapautuviin tehtäviin. Käytännössä voi tarkoittaa sitä, että esim. ryhmänjohtaja voidaan sijoittaa vaikkapa oman tai jonkun muun joukon esikuntaan. Tässä vaiheessa sijoitukseen vaikuttaa myös ammatti tai muu osaaminen. Eli jääkärikomppanian kersantti voi löytää itsensä ilmatorjuntapatterin huoltotehtävistä tai tykistön korpraali rajavartiokomppanian esikunnasta IT-tehtävistä (IT tarkoittaa tässä siis tietotekniikkaa).
Eli jos ei ole käyty kertausharjoituksissa kymmeniin vuosiin, niin tuskin se sijoitus enää 40-vuotiaana on sissikomppaniassa perussissinä, vaan on jo tukitehtävissä tms. Sijoitus on voinut muuttua jo useaan kertaan tuona aikana. Varusmiespalveluksessa saatu sijoitus voi olla hyvinkin lyhytaikainen.
Puolustusvoimien sivujen mukaan miehistö on reservissä 50-vuotiaaksi asti ja tämän jälkeen siirtyy varareserviin. Upseeristo on reservissä 60-vuotiaaksi asti.
Yksi asia on varma. Meitä kaikkia tarvitaan siinä vaiheessa, kun vihollinen tulee rajan yli. Jo ensimmäisten taistelujen jälkeen täytyy tappioita paikata reservistä.
Epäilen, että armeijalla tai muilla viranomaisilla on käyttöä myös vanhemmallekin ikäluokalle. Jos ei taistelevissa joukoissa, niin yhteiskuntaa tukevissa tehtävissä. Kuten eräs täällä osuvasti totesi, niin jaetaan vaikka sukkia armeijaa tukeaksemme tai autetaan sotilaskodin henkilöstöä, ellei muuta tehtävää löydy. Kaikki yhteiskuntaa tukevat toimet ovat tärkeitä. Tukitehtävissäkin voi tulla tilanne, jossa täytyy kerätä kaikki mahdolliset voimat taisteluun. Ikää ja kuntoisuusluokkaa ei tällöin kysytä.
Meillä on hyvä maa, pidetään huolta siitä. Täydellinen se ei ole, mutta viedään sitä parempaan suuntaan vaikuttamalla edustajiimme. Pidetään huolta itsestämme ja ammattitaidostamme. Osallistutaan maanpuolustuksellisiin tehtäviin mahdollisuuksien mukaan. Opetetaan tämä myös lapsillemme.
Nämä ovat minun ajatuksiani tältä aamulta. En ole asiantuntija, joten paremmin tietävät korjatkaa mahdolliset asiavirheet.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Naton myötä tämä vähän muuttuu, enää ei tarvitse varautua totaaliseen sotaan, jossa kaikki voimat pitäisi ponnistaa äärimmilleen. Työvoimaa toki tarvitaan sodankin aikana, joten silloin voi tulla täystyöllisyys, mutta onhan meillä odottamassa työttömien armeija satojen tuhansien vahvuudessa.