Mulla on ollut säännöllisen epäsäännöllinen bulimia varmaan kolme vuotta (välillä ei ilmoita itsestään, mutta nyt on alkanut taas poikaystävän inttiin lähdön jälkeen nostamaan päätään...)
Vappuna kännissä avauduin poikaystäväni kaverille asiasta, koska hänenkin tyttöystävällään on vähän samaa (Mutta en ole varma, muistaako se sitä, koska ei puhuttu siitä kummemmin)
Ja nyt kun poikaystäväni on lomilla ja tilattiin eilen pitsaa ja tietysti oli PAKKO mennä yrjöömään (aikaisemmin en ole harrastanut poikaystäväni aikana vaan olen hillinnyt itseni). Poikaystävä katteli telkkaria ja luulin ettei se kuule mitään kun mulla oli vesihana valumassa ja kaikkea.. Mutta kun tulin pois, se kysy suoraan, että yrjösinkö ja kiistin tietysti kaikki viimeiseen asti..
Mulle jäi tunne että se ei uskonut ja alkaa kyttäämään mua. ja pelottaa, että jos se sen kaveri muistaa, mitä puhuttiin, niin se menee kertomaan sille vaikka vannotin (muistaakseni) olematta kertomatta.
Pelottaa tosissaan, että jään kiinni ja sitä reaktiota :(
Ja jos sitten jään kiinni, vaikka kiistän kaiken, niin mitä mä sitten sanon? Ollaan seurusteltu 4 v, josta 2v avoliitossa, niin mulla on tällänen "pikku salaisuus"...
Vappuna kännissä avauduin poikaystäväni kaverille asiasta, koska hänenkin tyttöystävällään on vähän samaa (Mutta en ole varma, muistaako se sitä, koska ei puhuttu siitä kummemmin)
Ja nyt kun poikaystäväni on lomilla ja tilattiin eilen pitsaa ja tietysti oli PAKKO mennä yrjöömään (aikaisemmin en ole harrastanut poikaystäväni aikana vaan olen hillinnyt itseni). Poikaystävä katteli telkkaria ja luulin ettei se kuule mitään kun mulla oli vesihana valumassa ja kaikkea.. Mutta kun tulin pois, se kysy suoraan, että yrjösinkö ja kiistin tietysti kaikki viimeiseen asti..
Mulle jäi tunne että se ei uskonut ja alkaa kyttäämään mua. ja pelottaa, että jos se sen kaveri muistaa, mitä puhuttiin, niin se menee kertomaan sille vaikka vannotin (muistaakseni) olematta kertomatta.
Pelottaa tosissaan, että jään kiinni ja sitä reaktiota :(
Ja jos sitten jään kiinni, vaikka kiistän kaiken, niin mitä mä sitten sanon? Ollaan seurusteltu 4 v, josta 2v avoliitossa, niin mulla on tällänen "pikku salaisuus"...
Vastaukset 6
Vanhimmat
Hmm, aika kinkkinen tilanne. Itse en kuitenkaan valehtelisi enää, kyllähän poikakaverisi varmaan tajuaa ilman niitä kännikeskustelujakin missä mennään. Tulee vain luottamuspula jos vielä valehtelee, ja sitten voi koko suhde mennä puihin. Jos et halua kertoa koko totuutta, niin sano vaikka että olet vasta alkanut oksennella tai että sitä on sattunut vain harvoin, tms. Luulen että poikakaverisi on huolissaan ja hän haluaisi tukea sinua, joten valehtelemalla tilanne vain mutkistuu...
Olen iloinen puolestasi. Nyt sinun on helpompi parantua, kun sinua kytätään ja sinusta huolehditaan.
asiasta, joka kertoo siitä, kuinka hän välittää sinusta.
Olisi ihanaa, jos itselläkin olisi sellainen poikaystävä.
Kerroin hänelle bulimiastani, oli pakko avautua asiasta jollekin, kun en kestänyt elää asian kanssa aivan yksin.
Mutta yksin saan selvitä edelleenkin.
Tuntui todella pahalta, kun hän ei välittänyt vähääkään, kun kerroin oksenteluistani.
Suhtautui kertomaani olankohautuksella.
En tiedä, välittääkö hän minusta muutenkaan yhtään.
en tiä oliko virhe kertoo poikaystävälle vai ei,mut ku kerroin ni suhtautu ymmärtäväisesti ja lupas tukee,mut ku tänään kerroin et oksensin ni tuhahti vaan..et yksin saa pärjätä..
Kiitos tuesta! päätin, että annan olla toistaiseksi, mutta jos asia tulee seuraavan kerran esille, niin pakko se kai on myöntää... :( pelottaa vaan, että mitä se ajattelee, että mä oon joku yrjöilevä sekopää, enkä yhtään se itsevarma tyttö mihin se joskus rakastu..
Kerron sitten mitä kävi. Ja tsemppiä teille muillekkin...
Mä oon ollu avoin poikaystävälleni ton suhteen. Ehkä vähän huumorillakin, joskus heitän että "saanks mä mennä oksentaan". Tietty se aina sanoo, et en saa, mut kyllä me keinoja löydetään.. Tsemppiä!