Vihreät hiljaa myhäilee tyytyväisenä,

Samaa mieltä. Moottori'urheilu' olisi kiellettävä. Ulkomaanmatkailu on tietystä pistävästä syystä lopetettu puolelta kansaa. Se ei muuta ilmastoa, tietenkään, mutta säästyyhän hiukan rahaa, ja se tulee tarpeeseen, kun sähkön hinta moninkertaistuu.

Omalta sähkön 'siirto' -yhtiöltä tuli viesti, pyydettiin tutustumaan heidän sähköverkkonsa kehittämissuunnitelmaan. Siellä sanotaan mm näin:

'Tulevaisuuden jakeluverkon kehittämiselle on tavoitteena löytää ratkaisut, jotka joustavasti sopeutuvat erilaisille sähkön siirtotarpeille. Sähkön siirron tarve voi kasvaa tulevaisuudessa, mutta hajautetun tuotannon ja väestön vähenemisen takia kiinteän sähköverkon tarve tietyillä haja-asutusalueilla voi myös pienentyä. Yleistyvä hajautettu tuotanto myös vaatii huomattavasti vahvempaa verkkoa, kuin mitä alueen pelkkä sähkön käyttö edellyttäisi.'

Mitä ajatuksia tuo teissä herättää? Minusta kuulostaa, että he suunnittelevat sälyttävänsä suuren osan varsinkin maaseudun sähkön tuotannosta yksityisten kiinteistöjen hankkimien agregaattien, tuulivoimaloiden ja aurinkokennojen varaan, ostaen niiden ylijäämäenergiaa tosi halvalla ja myyden sitä eteenpäin kalliilla. Itse tuotetun sähkön lisäksi moni pitää kuitenkin myös sähköyhtiön kanssa sopimuksen ja maksaa siitä kuukausimaksua, esimerkiksi meillä noin 40 euroa kuussa, vaikka emme käyttäisi sähköä ollenkaan.

Ymmärtääkö teistä joku, mitä he tarkoittavat tuolla, että tarvittaisiin entistä vahvempaa verkkoa hajautetun tuotannon takia? Ja tarkoittaako hajautettu tuotanto asiakkaiden itse tuottamaa sähköä vai jotain muuta?

Heräsimme eilen shokkiin, että kaksivuotisen sopimuksen loppuessa syksyllä sähkön hinta nousee meillekin 4,54 sentistä 12 senttiin kilowattitunnilta. Loppupäivä menikin sitten laskeskellessa eri laitteiden kulutusta ja säästämistä pohtien. Päätin yrittää jättää tämä suomi24 -palstan pois syksyllä ja muutenkin rajoittaa netin käyttöäni ehkä kahteen tuntiin päivässä. Läppäri kuluttaa paljon vähemmän kuin pöytäkone. Lattialämmitys pois kylppäristä. Kädet pestään kylmällä vedellä. Mahdollisimman usein tiskataan puuhellalla lämminneellä vedellä. Tällä hetkellä lasku(t) on ollut noin 25 euroa viikossa. Hirvittää ajatella, että joutuisi maksamaan yli 50 e tai ylikin. Jossain vaiheessa sähköstä taitaa tulla harvojen etuoikeus.

Anonyymi kirjoitti:

Samaa mieltä. Moottori'urheilu' olisi kiellettävä. Ulkomaanmatkailu on tietystä pistävästä syystä lopetettu puolelta kansaa. Se ei muuta ilmastoa, tietenkään, mutta säästyyhän hiukan rahaa, ja se tulee tarpeeseen, kun sähkön hinta moninkertaistuu.

Omalta sähkön 'siirto' -yhtiöltä tuli viesti, pyydettiin tutustumaan heidän sähköverkkonsa kehittämissuunnitelmaan. Siellä sanotaan mm näin:

'Tulevaisuuden jakeluverkon kehittämiselle on tavoitteena löytää ratkaisut, jotka joustavasti sopeutuvat erilaisille sähkön siirtotarpeille. Sähkön siirron tarve voi kasvaa tulevaisuudessa, mutta hajautetun tuotannon ja väestön vähenemisen takia kiinteän sähköverkon tarve tietyillä haja-asutusalueilla voi myös pienentyä. Yleistyvä hajautettu tuotanto myös vaatii huomattavasti vahvempaa verkkoa, kuin mitä alueen pelkkä sähkön käyttö edellyttäisi.'

Mitä ajatuksia tuo teissä herättää? Minusta kuulostaa, että he suunnittelevat sälyttävänsä suuren osan varsinkin maaseudun sähkön tuotannosta yksityisten kiinteistöjen hankkimien agregaattien, tuulivoimaloiden ja aurinkokennojen varaan, ostaen niiden ylijäämäenergiaa tosi halvalla ja myyden sitä eteenpäin kalliilla. Itse tuotetun sähkön lisäksi moni pitää kuitenkin myös sähköyhtiön kanssa sopimuksen ja maksaa siitä kuukausimaksua, esimerkiksi meillä noin 40 euroa kuussa, vaikka emme käyttäisi sähköä ollenkaan.

Ymmärtääkö teistä joku, mitä he tarkoittavat tuolla, että tarvittaisiin entistä vahvempaa verkkoa hajautetun tuotannon takia? Ja tarkoittaako hajautettu tuotanto asiakkaiden itse tuottamaa sähköä vai jotain muuta?

Heräsimme eilen shokkiin, että kaksivuotisen sopimuksen loppuessa syksyllä sähkön hinta nousee meillekin 4,54 sentistä 12 senttiin kilowattitunnilta. Loppupäivä menikin sitten laskeskellessa eri laitteiden kulutusta ja säästämistä pohtien. Päätin yrittää jättää tämä suomi24 -palstan pois syksyllä ja muutenkin rajoittaa netin käyttöäni ehkä kahteen tuntiin päivässä. Läppäri kuluttaa paljon vähemmän kuin pöytäkone. Lattialämmitys pois kylppäristä. Kädet pestään kylmällä vedellä. Mahdollisimman usein tiskataan puuhellalla lämminneellä vedellä. Tällä hetkellä lasku(t) on ollut noin 25 euroa viikossa. Hirvittää ajatella, että joutuisi maksamaan yli 50 e tai ylikin. Jossain vaiheessa sähköstä taitaa tulla harvojen etuoikeus.

Lue lisää

Yllä oleva kirjoitus on ajatuksia herättätä.
Ikävä tästä asiallisen kirjoituksen näkökulmasta todeta, markkinavoimien pyrkivän varmistamaan omia selviytymisen edellytyksiään.
Samalla voisi nähdä valtion itsensäkin toimivan epäsuorasti tätä kehitystä mukaellen, mutta samalla eriarvoistumista ja sosiaalisia ongelmia ennakoimatta tai tiedostamatta.

Ennakointi ja visiot nykyisin liikkuvat suuresti hyötyjen tavoittelussa eikä niinkään siinä miten valtion asukkaat, ne kansalaiset voivat ?
Onhan niillä erilaisilla ismeillä, globalisaatiolla ja muillakin haittansa, ne edustavat jotain katsantokantaa tai näkemystä.
Näiden merkitys ilmenee myöhemmin tilastoista joko haittoina tai hyötyinä.
Vaikutuksia tulevaisuuteen pitäisi ennakoida.

Aikaisemmin tilanne olikin suuresti erilainen, valtion hallussa ja omistuksessa oli laajemmin energiankin tuotantoa ja se palveli kotimaan tarvetta.
Valtio-omisteisuus oli vahvempaa ja toisaalta elintasokin oli alhaisempaa, eikä kaikkia mukavuuksia nykyiseen tapaan laajasti ollut.

Aikanaan valtion hintasäätelyt rajoittivat tiukemmin haitallista elinkustannusten nousua.
Ehkäpä markkinatalous tällöin toimi kuitenkin toimi järkevin tavoin, kun hintoja voitiin myös säädellä.

Nykyiset toimintavat hakevat hyötyjä mistä tahansa sitä on saatavissa, kilpailu on globaalia ja lähes säätelemätöntä.
Ehkä kaikessa nykykehitys ei kuitenkaan palvele valtion kansalaisten etuja tai selviytymistä, olisiko vähäisempi kehitys ja mukavuudet edelleenkin tulevaisuuden pakollinen vaihtoehto ?
Voi olla, hyvinvointi ei nykymuodoissaan ole pysyvä olotila, tai se on vain harvoille mahdollinen.

Pessimistinen näköala lienee laajaakin todellisuutta.
Ehkä päätöksenteon näköalat ovat liiankin hetkellisiä ja tulevaisuuden sumun läpi näkeminen edellyttäisi nykyistä parempia suotimia.

Voi hyvinkin toteutua, tuleva syksy ja talvi saattaa olla sähkön korkeissa hinnoissa jokseenkin kalpeaksi vetävä.
Ehkä ne uuden teknologian älypistorasiat osaavat rajoittaa jo tarpeetontakin sähkön kulutusta, jos ei nyt ihan vielä tulevaisuudessa ainakin.
Onhan se Orwell näitä jossain kuvaillut.

Jokseenkin pöhköpäisiltä vaikuttavat tosin edelleenkin sähköautoilun puolesta lehdissä näkyvät uutisoinnit ja julkistukset. Näitä on monissa merkityksissä nähtävissä.
Eivät nämä vaikuta juuri muulta kuin mielipide-vaikuttamiselta.

Kohtuullista tosin olisi että sähkön lataus olisi edelleenkin erillisissä kulutusmittareissa tai älypistokkeiden kautta ladattavissa, joka indikoisi mittarille kyseessä olevan sähköauton latauksen. Mittari voi tästä lisätä päivän hinnan siihen lataussähkön hintaan.

Onhan sähköautojen kannateltava myös tieden ylläpidon ja kunnostuksen kuluja ! Muut autoilijat maksavat polttoaineveroa, mutta kohtuullista on olettaa että sähköinen liikkuminen osallistuu teiden kunnossapitoon vastaavalla tavalla.

Ei tämä vihreä siirtymä oikein vakuuta. Ei se nyt taida oikein olla yhteiskunnan kannalta kestävää ja säilyttävää taloudenhoitoa, näyttäisi toimivan vankasti sitä vastaan.

Saksa on kaasunsa kanssa ongelmissa, rajoitettu saatavuus nostaa hintaa, kivihiili ja ruskohiili ei oikein kävisi. Jäljelle jäävät nuotiot ja nomaditason selviytymisen tavat äärimmäisinä vaihtoehtoina.
Onneksi kotimaassa on sentään polttopuita toistaiseksi, vaikka niistä hiilinieluistakin on uhkaa jos ne sinne vielä joutuvat.

Voisikohan ympäristöajattelu jotenkin globalisoitua ja keskittyä niiden pahimpien haittojen tuottajien ongelmia ratkomaan.
Siinä voisivat toteutua nopeammin ne globaalit hyödyt.
Haittansa silläkin, mutta aiheesta sittenkin.

Päästökaupan vaikutukset vaikuttavat samalta kuin keskiajan anekauppa, maksuilla päästöt puhdistuvat ?
Miten ne päästöt tosiaan katoavat, jos joku lunastaa toiselta vapaata päästöoikeutta saastuttaa lisää, maksua vastaan, ellei se globaali päästöoikeus samalla myös alene tämän kaupan verran, kyllä ne päästöt lähinnä kasvavat tai säilyvät samoina.
Tässäkin tämä päästöoikeuden määritys on epäselvän oloinen käsite. Miten tarkkaa se oikeasti muuten on.

Hiukan on samaa kyllä mitä keskiajalla näitä aneita kaupiteltiin.
Vai mitä ?