SOSIAALIDEMOKRAATTIEN konkarikansanedustaja Erkki Tuomioja on tunnettu nihkeästä suhtautumisestaan Suomen mahdolliseen Nato-jäsenyyteen ja sen ympärillä käytyyn keskusteluun.
Tuomioja on muun muassa yhdysvaltalaisen NPR-radiokanavan haastattelussa todennut, että suomalaismedia on sotapsykoosin vallassa. Vappupuheessaan hän puolestaan sanoi, että ”vain yhtä vaihtoehtoa jo pitkään markkinoinut valtamedia” on ollut "joskus epäasiallisinkin keinoin” luomassa Suomeen Nato-myönteistä mielipidettä.
Nyt Tuomioja kertoo kuitenkin HS:lle olevansa valmis äänestämään jäsenyyshakemuksen puolesta eduskunnassa.
”En näe asiaa niin, että periaatteesta pitäisi äänestää vastaan. Kun joka tapauksessa tähän [jäsenhakemukseen] ollaan menossa, niin sitten siihen pitää mennä laajalla yhteisrintamalla”, Tuomioja sanoo.
Miten tähän lopputulokseen on oikein tultu?
TUOMIOJA korostaa haastattelussa, ettei ole varauksetta Nato-jäsenyyden kannalla.
Hän kertoo pitävänsä yhä kiinni mediakritiikistään sen suhteen, ettei muille vaihtoehdoille kuin Nato-jäsenyydelle ole annettu tänä keväänä riittävästi näkyvyyttä. Sama ongelma oli hänen mukaansa myös viime kuussa julkaistussa selonteossa, jossa käytiin läpi turvallisuuspoliittisen ympäristön perustavanlaatuista muutosta.
”Selontekoprosessin tarkoitus ei ole ollut niinkään vaihtoehtojen pohdintaa vaan ainoastaan kannatuksen ja tuen hakeminen Nato-päätökselle”, Tuomioja kritisoi nyt prosessia.
Erkki Tuomiojan mukaan EU:n puolustusyhteistyön kehittäminen sekä Suomen ja Ruotsin välinen puolustusliitto olisivat olleet varteenotettavia vaihtoehtoja Nato-jäsenyydelle.
MUTTA mitä nämä vaihtoehdot oikein ovat? Tuomiojan mukaan varteenotettava vaihtoehto olisi ollut esimerkiksi EU:n puolustusyhteistyön kehittäminen.
”EU:n puolustusvalmiuksien kehittämisessä on kolmessa viime vuodessa tapahtunut enemmän kuin kolmessakymmenessä sitä edeltävässä.”
”Meillä on myös laaja kahden tai useampien maiden välinen puolustusyhteistyöverkosto, joista merkittävin on tietysti yhteistyö Ruotsin kanssa. Sitä olisi voinut viedä eteenpäin ihan kahden väliseksi puolustusliitoksikin”, Tuomioja mainitsee toisena vaihtoehtona.
Vaikka avoimen keskustelun tarvetta on juhlapuheissa korostettu, tällaisten vaihtoehtojen esittämistä ei ole katsottu hyvällä, Tuomioja katsoo. Tällä hän viittaa muun muassa keskusteluun, joka lähti viime kuussa liikkeelle, kun hän totesi Hufvudstadsbladetin haastattelussa Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvistin ehdottaneen suomalais-ruotsalaista puolustusliittoa vaihtoehtona maiden Nato-jäsenyydelle.
Tuomioja on muun muassa yhdysvaltalaisen NPR-radiokanavan haastattelussa todennut, että suomalaismedia on sotapsykoosin vallassa. Vappupuheessaan hän puolestaan sanoi, että ”vain yhtä vaihtoehtoa jo pitkään markkinoinut valtamedia” on ollut "joskus epäasiallisinkin keinoin” luomassa Suomeen Nato-myönteistä mielipidettä.
Nyt Tuomioja kertoo kuitenkin HS:lle olevansa valmis äänestämään jäsenyyshakemuksen puolesta eduskunnassa.
”En näe asiaa niin, että periaatteesta pitäisi äänestää vastaan. Kun joka tapauksessa tähän [jäsenhakemukseen] ollaan menossa, niin sitten siihen pitää mennä laajalla yhteisrintamalla”, Tuomioja sanoo.
Miten tähän lopputulokseen on oikein tultu?
TUOMIOJA korostaa haastattelussa, ettei ole varauksetta Nato-jäsenyyden kannalla.
Hän kertoo pitävänsä yhä kiinni mediakritiikistään sen suhteen, ettei muille vaihtoehdoille kuin Nato-jäsenyydelle ole annettu tänä keväänä riittävästi näkyvyyttä. Sama ongelma oli hänen mukaansa myös viime kuussa julkaistussa selonteossa, jossa käytiin läpi turvallisuuspoliittisen ympäristön perustavanlaatuista muutosta.
”Selontekoprosessin tarkoitus ei ole ollut niinkään vaihtoehtojen pohdintaa vaan ainoastaan kannatuksen ja tuen hakeminen Nato-päätökselle”, Tuomioja kritisoi nyt prosessia.
Erkki Tuomiojan mukaan EU:n puolustusyhteistyön kehittäminen sekä Suomen ja Ruotsin välinen puolustusliitto olisivat olleet varteenotettavia vaihtoehtoja Nato-jäsenyydelle.
MUTTA mitä nämä vaihtoehdot oikein ovat? Tuomiojan mukaan varteenotettava vaihtoehto olisi ollut esimerkiksi EU:n puolustusyhteistyön kehittäminen.
”EU:n puolustusvalmiuksien kehittämisessä on kolmessa viime vuodessa tapahtunut enemmän kuin kolmessakymmenessä sitä edeltävässä.”
”Meillä on myös laaja kahden tai useampien maiden välinen puolustusyhteistyöverkosto, joista merkittävin on tietysti yhteistyö Ruotsin kanssa. Sitä olisi voinut viedä eteenpäin ihan kahden väliseksi puolustusliitoksikin”, Tuomioja mainitsee toisena vaihtoehtona.
Vaikka avoimen keskustelun tarvetta on juhlapuheissa korostettu, tällaisten vaihtoehtojen esittämistä ei ole katsottu hyvällä, Tuomioja katsoo. Tällä hän viittaa muun muassa keskusteluun, joka lähti viime kuussa liikkeelle, kun hän totesi Hufvudstadsbladetin haastattelussa Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvistin ehdottaneen suomalais-ruotsalaista puolustusliittoa vaihtoehtona maiden Nato-jäsenyydelle.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Kun kova paikka tulee,niin koiraskin poikii.
Tuomioja ei välttämättä ole luotettava kommentoija koska hän on poliitikko.
Poliitikot ovat niitä joihin ei voi luottaa.
Poliitikot ovat eri mieltä.
Heilläkin on mielipiteen vapaus.
Sekopää-Erkki ei oikein itsekään tiedä mitä haluaa.
Entäs Paavo Lipponen...😂
Vanhentunut tarina.
Nato-äänestys on jo pidetty ja Erkki kannatti jäsenyyttä muiden demarien mukana. Yksi taisi olla vastaan.