Uskovaisillakin on oma kirosanasto, jota yleensä käytetään virallisten kirosanojen sijasta. (joskus toki käyttävät oikeitakin kirosanoja)
Tässä tyypillisimpiä.
- Rutto
- Raato
- Tautinen
- Ryökäle
- Pastilli
- Hullutti (esim hullutisti jotain)
- Perketti
- Parketti
- Lempo
- Vimpatti
- Sampetti
- Ryötti
- Raatsi
- Saatsi
- Penttilä
- Perpete
- Sarpete
Tossa muutamia. Tuleeko muita mieleen?
Tässä tyypillisimpiä.
- Rutto
- Raato
- Tautinen
- Ryökäle
- Pastilli
- Hullutti (esim hullutisti jotain)
- Perketti
- Parketti
- Lempo
- Vimpatti
- Sampetti
- Ryötti
- Raatsi
- Saatsi
- Penttilä
- Perpete
- Sarpete
Tossa muutamia. Tuleeko muita mieleen?
Vastaukset 23
Vanhimmat
Viineri. "VOIHAN VIINERI!"
Viineri on yleistyny viime aikoina. Toinen, mitä saatetaan käyttää rinnalla, on voihan ruuneperi.
"Surkia" Pohjanmaan murteella. Surkea kirjakielellä.
Hyvää Päivää!
Enempi ehkä ihmetys kuin kirosana?
Voi ristus, sanoi eteläpohojalaaset ruotuväkikaverit. Mutta luultavasti he eivät olleet velluja.
Uskovainen ei voi kiroilla ristuksella, vaikka olis eteeläpohjalaane. Siitä on kuitenkin olemassa muunnelma, voi kirstu….. tai Voikirnu!
Ei hyvää päivää käyttää myös epäuskovaiset. Se ei ole varsinainen kirosana, vaan vähän ku että anna mun kaikki kestää tms. tokaisu.
Voi perhonen!
Voi hitsi... hitsin hitsi... voi räkä... vattu joo... voi venäjä (...minkä teit)... rähnän kääkkä...
Meillä päin sanotaan, että voi rähmän kääkkä.
Toisaalta oon huomannut, että lestadiolaiset yhä useammin kiroilee myös ihan oikeilla kirosanoilla. Johtuukohan se siitä, ettei enää uskalleta erottautua.
Muistan vuosien takaa jutun, kun kaksi "veljeä" istui töporukan auton etupenkillä ja kuski lipsautti penkkaan. Tuttuni ajatteli takapenkillä istuessaan, että kyllä nyt vähän luulisi pärähtävän.
Kuski lausui hyvin painokkaasti: "No pitipäs sattua"
Ja veli vänkärin paikalta: "No sanos muuta"
Äänenpainot olivat kuitenkin aivan samat kuin maallisillakin siinä tilanteessa.
Ennen veljet pystyivät pitää kirosanat sisällään tukalissakin tilanteissa. Silloin ei ollu somea, eikä muuta painetta kiroilulle. Nykynuoriso oppii kirosanat ja niitä sitten pärähtelee oli uskovainen tai ei. Tässä hiljattain naapurissamme asuvilla lestadiolaisilla syttyi mieletön riita. Ovet paukkuivat ja tavaroita lenteli. Ja ihan ilmiselviä kirosanojakin siellä päräyteltiin. Ihmeteltiin tovin, mutta nyt olemme tottuneet siihen, että kyllä hekin kiroilevat kun tarpeeksi tulistuvat. Tällaista siis nykyään. Ennen oli toisin.
Mulla on lestadiolainen työnjohtaja. Hän päräytteli aiemmin usein perpeteä ja sarpetea. Naurettiin usein, että mistä se ne sanat on keksinyt. Sittemmin hänenkin kirosanastoon alkoi tulla ihan ilmiselviä kirosanoja. Eikä tietääkseen ole uskoaansakaan kieltänyt, sillä hänen autoa näkyy edelleen Rauhanyhdistyksen parkkipaikalla aina sunnuntaisin.
> Uskovaisillakin on oma kirosanasto,....
On kyllä mielenkiintoista miten kirosana nykyään määritellään. Mielestäni kirosanoja on kaikki millä kirotaan joku. Esim. kun temppeliherrojen johtaja kirosi ne jotka hänet halusivat tappaa, kirouksen sanat olivat kirosanoja.
voi vitu, voi satanatsu, voi perkaali, voi helvi, voi taunus, voi uittu, voi kylppäri, uitun runkelo...
Ryötiä hokevat.
Jotku hokee ryötiä ja raatua. Mutteivät enää kaikkia.
Nykyään moni viljelee perkuletta, saakettia, helekettiä, hemmettiä yms ”lievennettyjä” kirosanoja. Mutta valitettavasti he käyttävät usein myös ihan oikeita muuntelemattomia kirosanoja. Mun mielestä kirosanoja ei tarvisi yhtään mihinkään. Ei edes ryötiä eikä raatua.
Siis ennen lestadiolaisen tunnisti siitä, jos suusta tuli ryöti, tai raatu. Toisinaan myös ryökäle tai raato. Ruttokin oli tosi yleinen.
Sittemmin heidän kirosanastoon alkoi tulla myös persettä, paskaa, pirua ja kusta.
Nyttemmin lestadiolaista ei välttämättä tunnista puheesta millään. Kiroavat useimmiten ihan samalla tavalla, kuin muutkin ja telkkariohjelmistakin ovat perillä.
Eikös se lestaatiolaisuuven isä, itse Lestaatius ollut kova kiruammaan?
Larssin suusta tais tulla niin helevettiä, perkelettä, saatanaa kuin kyykäärmeen sikiötäkin.
Eli lestaatiolaiset palaavat kiroilunsa ja vopimasanailunsa suhteen ikään kuin lahkonsa alkulähteille.
Mikäs sen väkevämpi ja voimallisempi tapa käännyttää epäuskiksia lahkoon, kuin manata "etkös sinä kyykäärmeen sikiö, epäuskoinen saatanan penikka, perkeleen lapsi nyt tajua, että jos et tee parannusta nyt ja heti, joudut helvettiin!"
Kyllä meikäläinen ainaki tekisi parannuksen heti, kun noin väkevää julistusta kuulisi.
Lars Leevi ei ole mikkään isä meille! Ja totta, hän käytti hyvin väkevää kieltä saarnatessaan, mutta ei se kironnut. Saattoi äkkiseltään jumalattoman korvaan kuulostaa siltä, mutta rakkauvesta se saarnas! Tulenkivenkatkuisella sävyllä vain, mutta se oli silloin vain ja ainoastaan hyvä asia. Minkään muunlainen saarnatapa kun ei uponnut känniseen kansaan. Seurasi laajoja herätyksen aikoja ja lukuisat pääsivät irti viinapirusta! Alkoholinmyyjillä ja ravintelleilla loppu myynti siihen pisteeseen, ku porukka ei enää juopotellut.
Onhan noissa uskovaisišsa muutamia jotka sanoo kirosanan niinkuin se on.
Miksi shillinkiläinen ässä?
Yleensä nämä lahkolaiset käyttävät kyseistä sanastoa demoneita manatessaan.
VOI RÄHMÄ!