Luulen, että suurin syy miksi en henkilökohtaisesti pääse irti pelaamisesta on yksinäisyys. Ei minulla ole sosiaalista elämää. Pelaaminen on täyte tyhjyyteen ja pako tyhjyydestä.
Kaikki elämän traumat ym. ikävät tapahtumat eivät auta asiaa.
Kaikki tämän paskan takia on koettu hyvässä ja pahassa. Jotain putkia on onnistunut olemaan pelaamatta.
Kaikki elämän traumat ym. ikävät tapahtumat eivät auta asiaa.
Kaikki tämän paskan takia on koettu hyvässä ja pahassa. Jotain putkia on onnistunut olemaan pelaamatta.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Et sä kovin väärässä ole. Samaa miettinyt itsekin
Oletus muutoksesta voiton jälkeen, eli rahalla voi ostaa sen uuden sosiaalisen elämän. Ei liity peliriippuvuuteen mutta on varmasti monella rahapelejä pelailevalla haamuna ajatuksissa on verraten samaa Ukrainan epätoivoinen sota Venäjää vastaan ilman apuja olisi jo lyöty kuin mitään isompaa voittamaton rahapelejä pelaava on lyöty haamuilujen vuoksi mt ongelmaiseksi tilastoitu yhteiskunnalle haitallinen käppyräinen ? on nykyisen Veikkauksen rahapelipolitiikkaa katekorioidaan pelaajat leireihin tilastoihin järestelmien tarkastelaviksi henkilön nimi luovutetaan rekistereihin jopa koulu opetukseen mutta alku on aina ikuisesti sama mikä Ukrainan kohdalla korostuu sana APU on eri kaksi eri tarinaa yhdestä samasta saada apua korkeaa kuukausi palkkaa nauttivalta virkaa tekevältä mt puitteissa vai rahallinen apu rahapeleistä jotta voi ostaa sen uuden sosiaalisen elämän.
Ongelma on varmasti myös se, että pelaaminen muuttaa aivojen rakennetta. Kun aivot tottuvat saamaan jatkuvia dopamiinipurkauksia peleistä, niin normaali elämä ei tunnu enää miltään ennen kuin aivot alkavat pikkuhiljaa korjaantua normaaleiksi. Tämän vuoksi pelaamisen lopettaminen on vaikeaa, mutta se helpottaa kyllä ajan kanssa
Olisi edes se normaali elämä! Kun talsit yksinäisyydessä vailla mitään sosiaalisia suhteita, niin aika hankaa irtaantuminen peleistä, johon on paennut koko tilannetta.
Joo, näinhän se monella on. Kun hakkaa automaatteja ja keskittyy täysillä niihin ei itse muista omia maallisia murheitaan. Peli on tässä ja nyt ja ongelmat ovat sen ulkopuolella, edes hetken aikaa.
Teen paljon työtä kehitykseni eteen, jo toistakymmentä vuotta, ja pelaaminen on raskas harrastus, mutta toki se on myös haaste, jossa voi kehittyä elämänsä aikana. Eläisin mieluummin ilmana, kun on muutakin tekmistä, mutta ei se ole nyt niin tärkeää, ja pelaamisen mukaan tuomat edut, on se tärkeämpi, vaikka vaatiikin työtä, kuten esim. kehonrakennus.