Kela on eräs elektroniikan peruskomponenteista.
Kelassahan on käämi, ja mahdollisesti kelan sisällä rautasydän, ferriittisydän tai sitten voi olla ns. ilmasydäminen käämi, eli sydänmateriaalin tilalla on pelkkää ilmaa.
Muuntajassa taas on yleensä vähintään 2 käämiä (poikkeuksena ns. automuuntaja, jossa on vain 1 väliulosotollinen käämi), mutta voi olla enemmänkin.
Löysin netistä oudon sivun:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Keskustelu:Kela_(komponentti)
Lainaus tuolta sivulta:
"Ajatus olisi siis se, että esimerkiksi muuntajan ensiö- ja toisiokäämit eivät toimi kelaksi kutsuttuna piirielementtinä, eikä käämi siksi voi olla piirielementin nimi".
Outo väite - miksei muuntajan joko ensiö- tai toisiokäämiä voisi käyttää kelana - ja jättää se toinen (ja mahdolliset muutkin) käämi(t) kytkemättä ?
Onko olemassa jokin syy, miksei muuntajan käämiä voisi käyttää kelana, kun jättää muuntajan muut käämit kokonaan kytkemättä ?
Ainoa syy, minkä keksin (siis miksi ei), on se, että jos vaikkapa on 230V ensiöllä ja 6V toisiolla oleva muuntaja, ja käyttää tuota 6V käämiä vaikkapa 12V -> 24V hakkurikytkennässä, niin kun 6V käämille ensin syöttää virtaa, niin virran katkaisuhetkellä tuossa 230V käämissä voi syntyä vaarallisen korkea jännitepiikki, jos piikin jännnite ylittää tuon käämin eristelujuuden tai 230V käämin kytkentäpisteiden välisen ilman eristelujuuden, niin syntyy kipinä, ja silloin energia ei mene sinne, minne se haluttaisiin (esim. lataamaan kondensaattoria 24V jännitteeseen), vaan kipinässä energia kuluu ilman kuumentamiseen !
Mutta entäpä muuntajan 230V käämin käyttö?
Jos 230V mitoitettuun käämiin johtaa 12V, ja sitten laittaa alkuperäiseltä virralta tien poikki, mutta diodi tarjoaa virralle vaihtoehtoisen tien vaikkapa kondensaattorin lataamiseen, niin onko tosiaan olemassa jokin syy, miksi muuntajan osana oleva käämi ei voisi toimia kelan tapaan kytkennässä ?
Itseasiassa, eikö auton sytytyspuola toimi juuri noin?
Bensiinimoottorisen auton elektroniikka ohjaa puolan 12V käämiin virtaa, mutta sitten katkaisee virralta kulkutien - jolloin saman puolan korkeajännitekäämi (joilla on siis yhteinen magneettinen sydän) ohjaa virran sytytystulpan läpi - koska se on ainoa virran kulkutie, joka on vielä jäljellä, kun 12V käämissä kulkevalta virralta on katkaistu tie !
Juuri tuosta syystähän esim. Biltema ilmoittaa, että heidän myymillään sytytysyksiköillä ei ole palautusoikeutta, jos pakkaus on avattu.
Olisiko ideana se, että jos esim. sytytystulpan johto on sisältä poikki (eriste silti ehjä), niin tuossa syntyy tilanne, jossa kun 12V puolelta virran kulku estetään, niin nyt virta ei pääse myöskään sytytystulpan kautta, kun johto on poikki, ja silloin käämi pakottaa virrankulun jatkumaan sellaista reittiä, joka rikkoo tuon sytytysyksikön, ja Biltema luonnollisesti ei halua tappiota asiakkaiden vialliseen autoon asentamisen seurauksena rikkoutuneista sytytysyksiköistä ?
Muuntajan käämi kelana - miksi ei ?
19
173
Vastaukset
- Anonyymi
Saivartelua sanon minä! Muuntajan käämiä voi ihan hyvin käytää "kelana". Niin ja olen törkeesti käyttänytkin. Toisiossa riittävän paksu lanka käytetylle virralle ja raudan kanssa törkeä induktanssi. Komponentiksi suodatin piiriä ja toimi hyvin.
- Anonyymi
Rautasydämiseen kelaan, eli kuristimessa on rautasydämessä ilmaväli, jota muuntajassa ei ole. Siitä syystä muuntajan käämiä ei voi käyttää kuristimena.
Ilmavälillä vaikutetaan kuristimen induktanssiin ja rautasydämen kyllästymiseen.- Anonyymi
Tai siis oikealla vastaavan kokoisella kuristimisella on vain suurempi induktanssi? Jos ei tarvitse niin suurta induktanssia, eikä koko/paino haittaa niin luulisi hyvin toimivan?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tai siis oikealla vastaavan kokoisella kuristimisella on vain suurempi induktanssi? Jos ei tarvitse niin suurta induktanssia, eikä koko/paino haittaa niin luulisi hyvin toimivan?
Kuristimille ja ferriitti/rautasydämisille keloille on ilmoitettu maksimivirrat, joita suuremmilla ne lakkaavat toimimasta lineaarisesti. Jos ilmaväliä ei ole niin varsin pieni tasavirta riittää saturoimaan magneettisen materiaalin jolloin kelan induktanssi häviää.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kuristimille ja ferriitti/rautasydämisille keloille on ilmoitettu maksimivirrat, joita suuremmilla ne lakkaavat toimimasta lineaarisesti. Jos ilmaväliä ei ole niin varsin pieni tasavirta riittää saturoimaan magneettisen materiaalin jolloin kelan induktanssi häviää.
Tasavirta, ei kai kuristinta voi käyttää tasavirralla? Tasavirralla kelaan muodostama magneettikenttä varautuu kytkentähetkellä, ja sen jälkeen kelassa vastustaa vain kuparin resistiivinen vastus? Ei kai kelan muutenkaan tarvitse kaikissa sovelluksissa toimia lineaarisesti? Vaikkapa loisteputkivalaisimessa, jossa syötettävä taajuus ja jännite ovat vakioita ja on ainoastaan tarkoitus rajoittaa putken ottamaa tehoa.
Muuntaja ei ole optimoitu kuristimeksi, mutta kuristinkäyttö on nähdäkseni silloin pelkkä mitoituskysymys saman tuloksen aikaansaamiseksi. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tasavirta, ei kai kuristinta voi käyttää tasavirralla? Tasavirralla kelaan muodostama magneettikenttä varautuu kytkentähetkellä, ja sen jälkeen kelassa vastustaa vain kuparin resistiivinen vastus? Ei kai kelan muutenkaan tarvitse kaikissa sovelluksissa toimia lineaarisesti? Vaikkapa loisteputkivalaisimessa, jossa syötettävä taajuus ja jännite ovat vakioita ja on ainoastaan tarkoitus rajoittaa putken ottamaa tehoa.
Muuntaja ei ole optimoitu kuristimeksi, mutta kuristinkäyttö on nähdäkseni silloin pelkkä mitoituskysymys saman tuloksen aikaansaamiseksi.Et taida paljoakaan tietää kuristimien käytöstä?
Vai ei tasavirta liity kuristimen käyttöön, ihan peruskauraa kuristimille!
Ja mitä luulet esimerkiksi tapahtuvan jos loisteputken kuristimesta poistetaan ilmaväli?
Laita Google asialle!!! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tasavirta, ei kai kuristinta voi käyttää tasavirralla? Tasavirralla kelaan muodostama magneettikenttä varautuu kytkentähetkellä, ja sen jälkeen kelassa vastustaa vain kuparin resistiivinen vastus? Ei kai kelan muutenkaan tarvitse kaikissa sovelluksissa toimia lineaarisesti? Vaikkapa loisteputkivalaisimessa, jossa syötettävä taajuus ja jännite ovat vakioita ja on ainoastaan tarkoitus rajoittaa putken ottamaa tehoa.
Muuntaja ei ole optimoitu kuristimeksi, mutta kuristinkäyttö on nähdäkseni silloin pelkkä mitoituskysymys saman tuloksen aikaansaamiseksi."Muuntaja ei ole optimoitu kuristimeksi, mutta kuristinkäyttö on nähdäkseni silloin pelkkä mitoituskysymys saman tuloksen aikaansaamiseksi."
Keksi lisää puutaheinää. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Et taida paljoakaan tietää kuristimien käytöstä?
Vai ei tasavirta liity kuristimen käyttöön, ihan peruskauraa kuristimille!
Ja mitä luulet esimerkiksi tapahtuvan jos loisteputken kuristimesta poistetaan ilmaväli?
Laita Google asialle!!!Jos kuristimen rakennetta muutetaan muuttelemalla esimerkiksi etäisyyttä, induktanssi muuttuu. Muiden arvojen pysyessä vakiona pienempi induktanssi aiheuttaa suuremman virran.
Miksipä et itse linkittäisi tasavirta kuristimisesta sen sijasta, että nollapostaat täällä? Minun nähdäkseni kela tasavirrassa on sähkömagneetti, mutta virran muutoksessa se pyrkii tasaamaan/rauhoittamaan äkillisiä muutoksi, esimerkiksi häiriönpoistajana. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jos kuristimen rakennetta muutetaan muuttelemalla esimerkiksi etäisyyttä, induktanssi muuttuu. Muiden arvojen pysyessä vakiona pienempi induktanssi aiheuttaa suuremman virran.
Miksipä et itse linkittäisi tasavirta kuristimisesta sen sijasta, että nollapostaat täällä? Minun nähdäkseni kela tasavirrassa on sähkömagneetti, mutta virran muutoksessa se pyrkii tasaamaan/rauhoittamaan äkillisiä muutoksi, esimerkiksi häiriönpoistajana.Onko se niin vaikea ymmärtää että rautasydämen ilmaväli on oleellinen juttu kuristimessa?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Onko se niin vaikea ymmärtää että rautasydämen ilmaväli on oleellinen juttu kuristimessa?
Kyllä on, kun et kyennyt perustelemaan miksi se ei olisi mitoituskysymys. Vielä vaikeampi on ymmärtää miksi nollapostaat sen sijasta että kerralla kertoisit miten asia sinun mielestäsi menee.
Optimoidulla ilmavälillä saadaan suurin vaihesiirto pienimmillä materiaalikustannuksilla, mutta harrastajan lienee täysin mahdollista rakentaa kuristin ser-pisteestä dyykatuista muuntajista.
Kelakuristin yksinkertaisimmillaan on vaikka naula tai pultti, johon on kelattu mitä tahansa sähköjohtoa.
Ja mikä on se tasavirtakela? Miten määrität "tasavirran" tasasuunnattua vaihtovirtaa vai sellaista jota akusta tulee? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kyllä on, kun et kyennyt perustelemaan miksi se ei olisi mitoituskysymys. Vielä vaikeampi on ymmärtää miksi nollapostaat sen sijasta että kerralla kertoisit miten asia sinun mielestäsi menee.
Optimoidulla ilmavälillä saadaan suurin vaihesiirto pienimmillä materiaalikustannuksilla, mutta harrastajan lienee täysin mahdollista rakentaa kuristin ser-pisteestä dyykatuista muuntajista.
Kelakuristin yksinkertaisimmillaan on vaikka naula tai pultti, johon on kelattu mitä tahansa sähköjohtoa.
Ja mikä on se tasavirtakela? Miten määrität "tasavirran" tasasuunnattua vaihtovirtaa vai sellaista jota akusta tulee?"Optimoidulla ilmavälillä saadaan suurin vaihesiirto pienimmillä materiaalikustannuksilla"
Huuhaajutut on aina hauskoja. Keksi lisää.
"Kelakuristin yksinkertaisimmillaan on vaikka naula tai pultti, johon on kelattu mitä tahansa sähköjohtoa."
Tuossa on jo hiukan yritystä. Onko kyseessä tasa- vai vaihtovirtanaula? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kyllä on, kun et kyennyt perustelemaan miksi se ei olisi mitoituskysymys. Vielä vaikeampi on ymmärtää miksi nollapostaat sen sijasta että kerralla kertoisit miten asia sinun mielestäsi menee.
Optimoidulla ilmavälillä saadaan suurin vaihesiirto pienimmillä materiaalikustannuksilla, mutta harrastajan lienee täysin mahdollista rakentaa kuristin ser-pisteestä dyykatuista muuntajista.
Kelakuristin yksinkertaisimmillaan on vaikka naula tai pultti, johon on kelattu mitä tahansa sähköjohtoa.
Ja mikä on se tasavirtakela? Miten määrität "tasavirran" tasasuunnattua vaihtovirtaa vai sellaista jota akusta tulee?Ihme inttäjä. 🤣🤣
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kyllä on, kun et kyennyt perustelemaan miksi se ei olisi mitoituskysymys. Vielä vaikeampi on ymmärtää miksi nollapostaat sen sijasta että kerralla kertoisit miten asia sinun mielestäsi menee.
Optimoidulla ilmavälillä saadaan suurin vaihesiirto pienimmillä materiaalikustannuksilla, mutta harrastajan lienee täysin mahdollista rakentaa kuristin ser-pisteestä dyykatuista muuntajista.
Kelakuristin yksinkertaisimmillaan on vaikka naula tai pultti, johon on kelattu mitä tahansa sähköjohtoa.
Ja mikä on se tasavirtakela? Miten määrität "tasavirran" tasasuunnattua vaihtovirtaa vai sellaista jota akusta tulee?" Kelakuristin yksinkertaisimmillaan on vaikka naula tai pultti, johon on kelattu mitä tahansa sähköjohtoa. "
Se onkin jo kuristin, siinä on ainakin tarpeeksi ilmaväliä rautasydämessä :) - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tasavirta, ei kai kuristinta voi käyttää tasavirralla? Tasavirralla kelaan muodostama magneettikenttä varautuu kytkentähetkellä, ja sen jälkeen kelassa vastustaa vain kuparin resistiivinen vastus? Ei kai kelan muutenkaan tarvitse kaikissa sovelluksissa toimia lineaarisesti? Vaikkapa loisteputkivalaisimessa, jossa syötettävä taajuus ja jännite ovat vakioita ja on ainoastaan tarkoitus rajoittaa putken ottamaa tehoa.
Muuntaja ei ole optimoitu kuristimeksi, mutta kuristinkäyttö on nähdäkseni silloin pelkkä mitoituskysymys saman tuloksen aikaansaamiseksi.Jos olisit elektroniikasta perillä, et ihmettelisi kuristinta tasavirtapiirissä. 😁
- Anonyymi
Suurtaajuuslaitteissa on yleisesti käytetty muuntajan ensiöpuolta resonanssipiirin osana. Kyllä tuossa on silloin aivan selkeästi kela kyseessä.
- Anonyymi
Juu, muuntajissakin käämi on yleisemmin kierretty kelalle.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Juu, muuntajissakin käämi on yleisemmin kierretty kelalle.
Usein toisiokäämi käämitään ensiökäämin päälle.
Ensiökäämiä ei silloin käämitä kelalle vaan kelarungolle. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Usein toisiokäämi käämitään ensiökäämin päälle.
Ensiökäämiä ei silloin käämitä kelalle vaan kelarungolle.Käämien järjestys muuntajassa on ihan tarpeen mukaan. Joskus toisio on hyvä käämiä sinne alimmaiseksi. Rakenteen yksinkertaistamiseksi niitä kootaan keloille ja sitten rinnakkain. Tämä on oikeastaan E-pakoilla yleisin. Sitten myös tilanteissa jossa rakennetaan lisä jäähdytystä vaikka vedenkierrolla. Silloin hyvä pakata käämit rinnakkain.
Mitä tuohon ilmaväliin tulee niin sillä vaikutetaan "raudan" ominaisuuksiin. Nähnyt kuristimia ilman ilmaväliä ja sitten ihan puhtaita muuntajia jossa on ollut ilmaväli.
Kuristimia myös säädetään aktiivisesti käytön aikana. Niinkuin jossain aikaisemmassa viestissä kirjoitettiin sinne syötetään erillisessä käämissä tasavirtaa jolla saadaan vaikuttavaa "rautaa" pienettyä ja induktanssi pienenee. Nimitys rakenteelle muistaakseni tranduktor. Yksi tyypillinen paikka oli vanhoissa väritelevisioissa säteitten paikkaa piti hieman ohjata kuvaruudun reunoilla. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Käämien järjestys muuntajassa on ihan tarpeen mukaan. Joskus toisio on hyvä käämiä sinne alimmaiseksi. Rakenteen yksinkertaistamiseksi niitä kootaan keloille ja sitten rinnakkain. Tämä on oikeastaan E-pakoilla yleisin. Sitten myös tilanteissa jossa rakennetaan lisä jäähdytystä vaikka vedenkierrolla. Silloin hyvä pakata käämit rinnakkain.
Mitä tuohon ilmaväliin tulee niin sillä vaikutetaan "raudan" ominaisuuksiin. Nähnyt kuristimia ilman ilmaväliä ja sitten ihan puhtaita muuntajia jossa on ollut ilmaväli.
Kuristimia myös säädetään aktiivisesti käytön aikana. Niinkuin jossain aikaisemmassa viestissä kirjoitettiin sinne syötetään erillisessä käämissä tasavirtaa jolla saadaan vaikuttavaa "rautaa" pienettyä ja induktanssi pienenee. Nimitys rakenteelle muistaakseni tranduktor. Yksi tyypillinen paikka oli vanhoissa väritelevisioissa säteitten paikkaa piti hieman ohjata kuvaruudun reunoilla.Hajakenttämuuntaja ilmaraolla, jossa bifilaarisella kaksoislangalla kämityt ensiö ja toisio. Se on lähes varma Nobelon palkinnon paikka...
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kyllä suoraan
Sanottua vi.tu.taa. Miksi en toiminut silloin. Sama kun olisi heittänyt smagardin menemään.671676Voisitko nainen kertoa mulle
Tykkäätkö sä musta, vai unohdanko koko jutun? Mä en viitti tulla sinne enää, ettei mua pidetä jonain vainoajana, ku sun1631391- 881222
- 1201194
Miehelle naiselta
Ajattelen sinua aina, en jaksa enää. Ja luulin, että pidit minusta, mutta silloin olisit tehnyt jotain. Mutta sinä et te481086- 70849
- 104825
Iäkkäät asiakkaat ärsyttävät kaupoissa
Miksei Kela järjestä palvelua, jolla toimittaisivat ostokset suoraan ikäihmisille? https://www.is.fi/taloussanomat/art-186743Olen syvästi masentunut
En oikein voi puhua tästä kenenkään kanssa. Sillä tavalla että toinen ymmärtäisi sen, miten huonosti voin. Ja se että mi92717Mitä vastaat jos
Kysyn maanantaina jutteluaikaa ihan arkipäivisistä asioista, rauhassa? Koska nimittäin aion 😍36654