Moniko teistä on kokeillut ihmissuhteissaan seuraavaa menetelmää: Kun kiva mies/nainen sattuu kohdalle, niin mennään eteenpäin "päivä kerrallaan". Kun tulee hankaluuksia tai lakkaa huvittamasta, niin otetaan seuraava kehiin. Eli siis, ei sitoumuksia; ei turhia lupauksia; ei "hampaat irvessä" yrittämistä. Sopisko tämä meille nelikymppisille, kun nämä uusperhe-jututkin tahmoo niin hirveästi?
Mitä ootte mieltä?
Mitä ootte mieltä?
Vastaukset 9
Vanhimmat
seuraava kehiin, menetelmää en itse ainakaan pystyisi soveltaman, koska en voi ymmärtää että ihmissuhteen voi ottaa noin kevyesti!!??
meillä on ihka oikea katu sitä varten...
...ai niin...olinpas kömpelö :))))
Mielestäni yksi suhde kerrallaan noin intiimimpää, mutta huono tuohon on sanoa kyllä mitään kenenkään puolesta. Mielestäni kukakin menöö tavallaan.
Ystävyyssuhteitahan voi solmia, mutta se on taas toinen juttu.
parisuhdejuttujakaan kyllä ihan noin vain oteta...ihminen on kuitenkin tunteva...kyllä niihin pitää minun mielestäni panostaakin. Parempi näin, että "hiljaa hyvä tulee"...
Tiedän jotakin "tuostakin" - tosin ko. vaihe elämässäni oli katkeruuden aikaansaama, mutta minun ehdoillani etenevä...
Hyvä suhde on kuin sävelmä - soljuu vapaasti, onnistuneesti eteenpäin...ja aina haluaa kuulla seuraavan "säkeistön" ;)
..miettinyt että, mistähän löytys sopiva naishenkilö, joka kanssani lähtis avioliitto neuvojalle, sitten lapsettomuus linikalle ja kaikenmaailman kemuihin. Tietenkin lopuksi tutustuisimme oieesti, sekä tapismme toisemme yllätykselisessä paikassa jota en osaa veilä edes kuvitella. JA ME RAKASTUTTAS ihan oikeesti ;)))
eli koko hela´homma toisin päin,,, jäis ainakin ihana ihastumisen tunne lopuks jäljelle.
Muistakaa ihan ensiksi pakata omat tavarat pahvilaatikoihin;)
Siinäpä se. Ei sovi mulle. Mutta kylillä puhutaan, että muusta tuskin on toivoa enää tässä iässä. Tai onhan toinen vaihtoehto tietysti, että harmaantuu keinutuoliinsa, korkeintaan kolli-kissan kanssa ;)