Olen jo anoreksiasta parantamisessa erittäin pitkällä, mutta kumppanini perhe onnistuu tökkimään aina kipeään kohtaan. Toinen vanhempi puhuu omasta kehostaan rumaan sävyyn ja haikailee nuoruuden kehonsa perään, joka on ilmeisesti ollut urheilun näännyttämä. Hän toistelee ettei hänellä ole nälkä tai että on syönyt riittävästi tälle päivälle tai että nyt ei ole varaan syödä. Hän ahmii etenkin makeaa ja on huonolla tuulella siitä. Heillä on epäsäännöllinen ruokailurytmi. Pahinta on, että tämä vanhempi tekee tämän teini-ikäisen lapsensa (ja minun) edessäni. Teini kiukuttelee ja jättää useasti syömättä tai on super nirso. Hän sanoo aggressiivisia asioita syömiseen liittyen. Kaikki tämä triggeröi minua valtavasti ja voin huonosti ruokapöydässä heidän kanssaan. Jään ajatuksiini spiraloimaan eikä se ole hyvä.
Mitä voisin tehdä asialle? En ehkä voi muuttaa heidän ajatuksia itseensä liittyen, mutta jotakin täytyisi tehdä, jotta voisin itse paremmin. En ole puhunut asiasta muiden paitsi kumppanini kanssa, koska en tiedä miten enkä ole varma, haluanko jakaa tätä puolta itsestäni heille.
Mitä voisin tehdä asialle? En ehkä voi muuttaa heidän ajatuksia itseensä liittyen, mutta jotakin täytyisi tehdä, jotta voisin itse paremmin. En ole puhunut asiasta muiden paitsi kumppanini kanssa, koska en tiedä miten enkä ole varma, haluanko jakaa tätä puolta itsestäni heille.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.